mulla on semmoinen pieni ongelma mun poikaystävän kanssa.. tai no herra ei itse sitä tiedosta, vähän ottaa välillä päähän kun vaikka tapaan kavereita ja poikaystäväni on mukana, niin jätkäni menee ihan hiljaiseksi ja tuskin edes sanoo "moi"..sama juttu kun juttelen siskoni kanssa ja sitten selvittelen kavereilleni ja siskolleni että "juu no se on vaan hieman ujo". Mä oon yrittänyt vihjasta että sanois jotain mutta tilanne ei tunnu korjaantuvan. :(... mun kanssa kuitenkin juttelee ihan iloseen..oisko kenelläkään mitään neuvoa, vai pitäsköhän kohta alkaa suuttumaan.. ? kuitenkin ollaan oltu jo melkein puol vuotta..
Ujo poikaystävä
Lara
162294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
...kannattaa aina. Mielellään alat nalkuttamaan asiasta, se auttaa!
Ei mies koskaan ole täydellinen. Ajattele jos se puhuis iloisesti niin sitten se olis sun mielestä hölösuu tyhjännauraja.
Mä olin aina aivan hiljaa ja silleen niinku tosi ujo, mut ku akka nalkutti ja nalkutti loputtomasti, muutuin yhtäkkiä empaattiseksi ja sujuvasanaiseksi naisten naurattajaksi ja erittäin suosituksi seurapiirien seuramieheksi.
joo. Eiköhän olisi parasta hyväksyä ujo poikaystävä ujona! Miten se suuttuminen auttaisi tilannetta, pahentaisi vain?
kyllä mä oon sen hyväksynyt että se on ujo.. mutta tuntuu että sitä ei sitten kiinnosta mun kavereiden seura, vai miksei se sano mitään, vetää vaan päänsä pöydän alle,ihan kirjaimellisesti.
Kysypäs häneltä itseltään viihtyykö hän ystäviesi seurassa! On kyllä olemassa ihmisiä, jotka tykkäävät olla muiden kanssa, vaikkeivät itse mitään sanokaan. Ja jos on ujo niin ei uskalla sanoa, vaikka haluasi.
ihan mun omalta siskolta, jolla on poikaystävä, ujo on ehkä väärä sana kuvaamaan häntä, mutta jotenkin tuntuu, että kun siskoni puhuu minun kanssa, niin tää sen jätkäkaveri vaan on. Se ei korvaansa lotkauta, ei kuuntele, ei osallistu. Se "terve":kin on hirveän tuskan takana saada hänen suustaan....
Noh, siskoni et varmaan ole, en usko että hän tänne kirjottaisi... =)
empä oo siskosi..juu no mutta miltä se tuntuu silleen sieltä katsoen, että rupeeko sua ärsyttämään kun se ei voi sanoo mitään? onks sulla mitään vinkkejä miten sais jätkän puhumaan?
Et rupee kysyy jotain siltä mieheltä, tai selittää jotain tms, missä se joutuu rupee puhumaan sille ja kenties kammo menee pois :)
Mut kysy siskoltasi ennen, että haluaako se auttaa sinua.
sano siskollesi, et menee juttelee poikaystäväsi kanssa. tai ku juttelet siskosi kanssa ni kysy mieheltäsi "Miten se menikään se meidän pankkilainan ehdot" tms. jne. jne.
... vinkkejä ei kyllä ole. Mutta kyllä se pistää ärsyttämään, kun se jätkä tulee mun vanhempien luokse (itse muutin kesällä pois, asun 150 kilometrin päässä, käyn viikonloppuisin) ja ei siis olla nähty viikkoon kahteen. Niin se ei edes terve viitsi sanoa, ei katso, on kuin ei huomaisikaan. Sitten kun sille sanoo terve, niin se nostaa vaivalloisesti päätään ja sanoo laiskasti terve. Sitten kun muut juttelee, niin se ei sanallakaan kommentoi, katselee seiniä, on kuin ei vois vähempää kiinnostaa. Tekisi mieli välillä läimäyttää käsiä nenän edessä, jos siihen saisi eloa. En sitten tiedä, ujouttako? Mutta pikkuhiljaa se alkaa ärsyttämään kyllä niin paljon, että pistää miettimään onko hän vain ylimielinen. Eikö hän halua puhua kanssamme, olemmeko me jotenkin vähäisempiä. Tiedän kyllä että hän puhuu kavereidensa kesken, on ihan suuna päänäkin välillä. Mikä meissä sitten mättää, ettei edes kohteliaisuus syistä voi JOTAIN jutella? En tiedä....
se kun on semmoinen (kirosana)jolle ei voi mitään.unohda suuttumiset ja anna aikaa.ujo itsekkin ja tiedän. sille kun ei voi mitään.se joko on tai ei.tsemppiä teille
Anna poikaystäväsi olla sellainen kuin hän on. On loukkaavaa mennä "pakottamaan" toista puhumaan. Se alentaa vain poikaystäväsi itsetuntoa pahimmassa tapauksessa tai ainakin pahentaa puhumattomuutta seuraavan kerran jos hän tapaa "vieraita". Eikö olisi mukavaa jos poikaystäväsi saisi tuntea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin eli ujona - kyseessähän ei ole nyt joku muu vakavampi ongelma. Voidaankohan ujoutta edes pitää ongelmana, sillä se tosiaan on yksi ihmisen luonteenpiirre niin kuin joku muu on vaikka puhelias jne. Sosiaalisten tilanteiden jännitys on jo ongelma - ujous ei niinkään. Anna poikaystäväsi olla sellainen kuin on.
Joopa. Pakottaminen vaan pahentaa tilannetta. Hiljaa hyvä tulee.
Ongelman ratkaisuna voisi yrittää käydä jännittäjille tarkoitetussa ryhmäterapiassa. Kela korvaa tällaista toimintaa jos lähettävä lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Myös muunlaisia "ryhmäterapioita" on. Ja huom! kaverisi ei sittenkään ole mikään luonnon oikku.
jos et ole itse kokenut samaa, sun on aika vaikee kommentoida... kyllä suakin varmaan ärsyttäis jos poika/tyttöystäväs olis ihan hiljaa joka tilanteessa jos vaikka näkis kavereita ja mielestäni asialle on tehtävä jotain koska se on kiusallista kaikkien kannalta.
että poikaystäväni olisi mikään luonnon oikku päinvastoin.. ihana kuin mikä :)... asiat ovat jo vähän parantuneet kun nyt poikaystäväni on jo puhunut siskoni kanssa ja kai se ns.pakottaminen sanomaan "moi" auttoi.. että niin.
Kyllä on kokemusta ujoudesta. Olin itse nuorena todella ujo ja nykyään kun enää ole niin ujo, niin on minulla kokemusta ihmisistä jotka ujostelevat eivätkä siksi uskalla puhua. Turha silloin siitä tehdä ongelmaa ja pakottaa toista puhumaan. Itsestä se halu ja uskallus puhumiseen sitten lähtee - jos joku vain pakottaa niin rupeaa sellaiset ujostuttavat tilanteet vain pelottamaan etukäteen kun vaikka rupeaa miettimään, että mitäköhän sille ja sillekin nyt sanoisi.
olet oikeassa.. mutta niin kuin edellisessä taisin jo mainita tilanne on korjaantunut ..hieman.. mutta jollekkin tehoaa pakottaminen/kehoitus.. riipuu ihmisestä. :)