Mieheni siskon poika pääsee ylioppilaaksi keväällä. En halua mennä juhliin, sillä haluan "näyttää mieltäni" tälle siskolle. Mieheni pitää minua lapsellisena, minä tekoani oikeutettuna.
Sisko ei ole välittänyt meistä koskaan. Hän on poikamme kummi ja unohtanut synttärit ym, joululahjatkin tulevat milloin sattuu. Yhteydenpito on myös sitä sun tätä, eli esim soittoja ei kuulu koskaan ei meille, ei pojalle, vaikka poika aikoinaan yritti pitää yhteyttä. Enää ei haluakaan. Tai kyllä hän silloin soittelee, kun on jotain itse vailla; rahaa, autonhuoltoja...
Minä yritin aikanani pitää yhteyttä. Kovin yksipuolista se oli. Saatoin esim soittaa kuulumisia ja kuuntelin tunnin heidän elämäänsä. Sitten hän sanoikin; täytyy mennä, hei. Ei yhtään kysymystä miten meillä... Mieheni on poikansa kummi, minua ei huolittu, ja minä olen huolehtinut pojan lahjat ajallaan, poika oli myös nuorempana meillä paljon kesäisin.
Haluaisin unohtaa koko tyypin. Ja juhliin en mene.
Sisko ei ole välittänyt meistä koskaan. Hän on poikamme kummi ja unohtanut synttärit ym, joululahjatkin tulevat milloin sattuu. Yhteydenpito on myös sitä sun tätä, eli esim soittoja ei kuulu koskaan ei meille, ei pojalle, vaikka poika aikoinaan yritti pitää yhteyttä. Enää ei haluakaan. Tai kyllä hän silloin soittelee, kun on jotain itse vailla; rahaa, autonhuoltoja...
Minä yritin aikanani pitää yhteyttä. Kovin yksipuolista se oli. Saatoin esim soittaa kuulumisia ja kuuntelin tunnin heidän elämäänsä. Sitten hän sanoikin; täytyy mennä, hei. Ei yhtään kysymystä miten meillä... Mieheni on poikansa kummi, minua ei huolittu, ja minä olen huolehtinut pojan lahjat ajallaan, poika oli myös nuorempana meillä paljon kesäisin.
Haluaisin unohtaa koko tyypin. Ja juhliin en mene.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei saanut selvää haluatko näyttää mieltäsi miehen siskolle vai myös siskon pojallekin?
Sanoisin vain sen, että lapsi on viaton siihen miten hänen äitinsä käyttäytyy. Jos välität tästä pojasta niin mene. jos et, älä mene. jos välitätä miehestäsi ja tämä on hänelle tärkeää mene! Jos et välitä miehestäsi, älä mene!
Unohda miehesi sisko kokoanaan! älä kosta siskolle lapsen kustannuksella! se on lapsellista aikuiselta! Ei sinun tarvitse sietää siskoa tai jutella hänen kanssaan sen kummempia olla vain kohtelias tämän pojan takia.
Myös voit ajatella miestäsi! Ehkä miehellesi on tärkeää mennä tänne juhliin sinun kanssasi! Älä anna miehesi siskon pilata välejäsi omaan mieheesi (ajattele miehen tunteita) äläkä tähän poikaankaan. silloin miehesi sisko vasta voittaa! Ja sinun mielenosoituksesi käy omaan nilkkaan. Sinä kuitnekin asut miehesi kanssa ja tämä voi aiheuttaa kinaa kodissanne.
Ole sinä viisaampi ja kypsempi kuin miehen sisko, ihan itsesi takia jo! Miehesi sisko ei osaa/halua/pysty huolehtimaan muista (ehkä hän ei pysty huolehtimaan itsestäänkään? ja on onneton ihminen) ja muistamaan synttäreitä ym. sinä pystyt ja ole siitä ylpeä!
Tätä mieltä täällä
Edellinen kirjoitti asiaa. Pysy aikuisena, niin muutkin pitävät sinua aikuisena!
Pane kirje postiin ja lahjakortti mukvalle summalle mukaan. Onnittelut menevät silläkin tavalla perille.
Eihän ylioppilasta usein edes niissä juhlissa nähdä, kun kiitävät paikasta toiseen koko päivän. Koulut ja kirkot tai mihin he nyt menevätkään viimeisenä koulupäivänään.
Illaksi vielä hippaloimaan.
Lahja tulee tarpeeseen pojalle eikä sinun tarvitse nähdä hänen äitiään tai muuta sukua. Poika tuskin jaksaa muutenkaan kauaa olla omissa juhlissaan, yleensä suku on sen verran rasittavaa...
onnentoivotukset, mene vaikka juhlatilaisuuteen, missä saa lakin ja jätä heidän kotiinsa menemättä. Näin viestität, että poika on sinulle tärkeä, äitinsä ei.
Tai sitten menet ja käännät toisenkin posken.
yksinään typerän siskonsa kakaran lakkiaisiin jonka kummiksi sinua ei ole huolittu.
Ajattele omaa itseäsi äläkä sitä haaskaa, niin sekin tekee.
Anna olemattoman nahjus ukkosi hoitaa välit sukuunsa.
Mä en tollasen paskakasan kanssa olisi tekemisissä.
voit toki poikaa muistaa, vaikkei sukua sinulle olekaan. ei tuommoiset opi, ellei niitä käsittele samoin.
Toimita pojalle lahja, hänhän ei ole syypää huonoihin väleihin.
Minäkin laitoin aikoinaan mieheni veljen tytölle rippilahjan postilaatikkoon.
Kiitosta kylläkään ei koskaan kuulunut, mutta tulipahan muistettua rippilasta...
Ylioppilaita tulee vuosittain kymmenin tuhansin. Osa heistä valmistuu hyvin arvosanoin suksyllä, mutta heitä ei juhlita. Vain keväällä kirjoittaneet pitävät tärkeänä juhlimista.
Ennen ylioppilaaksi tulo oli voimainkoetus koko perheelle, mutta nyt se on koulun päättymistä ja opiskeluajan alkamista. Välipiste.
En enää käsitä koko juhlaa. Älytöntä rahalahjojen keräämistä.
Olen siirtynyt lähettämään sähkösanoman sankarille, jos ylipäätään vaivaudun ottamaan selvää, kuka suvussa on kulloinkin kirjoitusvuorossa.
Sinut on kutsuttu miehesi siskon POJAN juhliin, ei siskon juhliin. Onko sinusta reilua kostaa miehesi siskon pojalle se, mitä miehesi sisko tekee?
Ei kyllä ihan kaikista nykyajan aikuisista uskoisi, että nämä ovat joskus tosiaan päässeet yläasteelta...
täysi-ikäinen. Hän voisi halutessaan itse ottaa yhteyttä tai edes kiittää saamistaan lahjoista. Ikinä ei ole kiitosta kuulunut, ei pienenä, ei isona. Minun poikani on aina soittanut ja kiittänyt saamistaan lahjoista. Siis silloin harvoin, kun niitä on kuulunut. Tekstiviestin ei luulisi paljon vaivaa vievän. Mutta semmoinen poika kuin äitinsäkin.
Tämä sisko on muullakin käytöksellään näyttänyt, että hänelle se MINÄMINÄMINÄ on tärkein. Esim vuosi sitten mies sairastui vakavasti ja oli pitkään sairaalassa tämän siskon asuinpaikkakunnalla. Siskon asunnolta oli kolmisen kilometriä sairaalaan. Hän kävi yhden ainoan kerran katsomassa veljeään, koska hän kammoaa sairaaloita eikä pysty niissä käymään... tämä oli syy siskon mukaan.
Minä olen yrittänyt pitää yhteyttä poikanikin takia, mutta kun poikakin jo sanoo, että ei hän enää halua soittaa,kun ei hänellekään soiteta koskaan. Edes pojan lähettämiin tekstiviesteihin tämä sisko ei vaivaudu vastaamaan. Kerran oikein soitin ja pyysin, että joskus soittaisi tai viestittäisi pojalleni. Hän ei ole koskaan soittanut, vaikka pojalla on ollut oma kännykkäkin jo 2 vuotta. Koskaan ei kysy koulusta, ei harrastuksista, ei mistään. Omistaan kyllä kertoo. Tai kertoi, sillä minä en enää soittele.
Miksi minun pitäisi olla yhtään jalompi kuin hän?
Älä mene juhliin, lähetä pelkkä onnittelukortti. Ei lahjaa.
no, poikasi takia tietenkin! pitää olla jalo jos siihen pystyt..
Etkö halua näyttää pojallesi hyvää mallia käyttäytymällä aikuismaisesti? kts. edellinen kirjoitukseni..
tässä toinen "käyttäytymismalliehdotus", josko sopisi paremmin tämänhetkiseen tilanteeseesi.
Jonkin rajan sinun kannattaa vetää ja sinun kunnioittaa itseäsi. Ja jos siltä tuntuu katkaise kaikki välit heihin! älä menetä omaa mielenterveyttäsi tässä! Anna miehen hoitaa hänen oma sukunsa äläkä puutu siihen mitenkään. Älä osta lahjoja tai ota yhteyttä! Sovi tämä asia miehesi kanssa! Tämäkin voi olla hyvä malli pojallesi siitä, että kunnioitat itseäsi. Olet yrittänyt tarpeeksi monta vuotta ja nyt se riittää!
Näyt olevan vihainen. ja onhan se epäreilua tietenkin! se on väärin miten nämä ihmiset käyttäytyvät! Mutta sinä et voi heitä muuttaa! sinä voit vain muuttaa itseäsi!
Mutta jos nyt näillä näkymin et pysty olemaan "jalo" se on ihan ok! älä ole "jalo" ,jos se tapahtuu itsesi kustannuksella! jos et pysty niin et pysty ja sillä siisti! ei siinä mitään! Et ole siksi huono ihminen, ettet enää jaksa! olethan yrittänyt jo vaikka kuinka. joskus on hyvä antaa periksi! Ja sinulla ei ole mitään kaduttavaa tai sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.
selvitä asia vain perinpohjin miehesi ja poikasi kanssa. Ja vaikka tilanne onkin ikävä yritä se hyväksyä juuri sellaisena kuin se on. Se vain ny ton niin että he ovat tuollaisia ja sinä tällainen ettekä tule toimeen keskenänne ja piste.
Ehkä voisit jättää oven raolleen kuitenkin, jos nämä ihmiset joskus "tulisivat järkiinsä" ja tajuaisivat miten ovat käyttäytyneet vuosien ajan?
ja pojasta jotain huomioita..
Ja vaikka ihminen on täysi-ikäinen ei se tarkoita että hän olisi aikuinen! Se on niin persoonasta riippuvaa milloin ihminen alkaa tuntea itseään ja toimimaan sen mukaisesti.
Kyse on nuoresta ihmisestä (sukulais pojasta). Tämä ihminen on todellakin saanut sen mallin kotona mikä on saanut! ei se ole tämän pojan syytä. ehkä joskus myöhemin tämä kaveri kasvaa ja muuttaa tapojaan, ehkä ei?
Ehkä sinä voisit tämän kaverin maailmaan vaikuttaa omalla käytökselläsi? Sitä ei koskaan tiedä. joskus jotkut pienetkin asiat voikuttavat suuresti toiseten ihmiseten elämään! pieni elekin voi muuttaa joskus toisen ihmisen asenteen!