Tänään sen päätöksen tein. Irtisanoin itseni. Helpottaa, suunnattomasti helpottaa, mutta toisaalta jälkipuheet pelottaa. Olen käynyt psykologilla ja lähetteen olen saanut psykiatrille. Työterveyshuolto, lääkärit ja työvoimatoimisto tietää kiusaamisesta ja pahoittelee asiaa.Työsuojelupäällikkö ei ota kantaa asiaan ja esimies sanoo olevansa voimaton. 3kk olin sairaslomalla ja mitään ei tapatunut. Täältä olen saanut vertaistukea ja kiitän siitä.
kiitos kaikille jotka jaoitte huoleni!
liana
151720
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Rohkea päätös.
Toivon kaikkea hyvää jatkosuunnitelmillesi ja pidä itsesi terveenä. :)
Hei!
Voimia sinulle. Pyysithän lääkäriltäsi todistuksen, että sairautesi johtui työpaikasta(vai oliko näin) Silloin sinulle ei tule mitään karenssia, jos kuulut liittoon.
Älä välitä jälkipuheista, puheita piisaa aina olet sitten töissä tai et.
Jos jaksat tuo asiaasi julkisuuteen, se helpottaa sinua ja nolostuttaa kiusaajia. Itse olen alkanut kirjoittelemaan lehteen yleisellä tasolla työpaikkakiusaamiseta, tuoden esiin myöskin koulukiusaamista. Sivuan jutuissani omakohtaisia kokemuksia työpaikaltani. Tiedän että se herättää ajatuksia niissä jotka vedettiin mukaan tietämättään näin kiusaajat joutuu ehkä noloon tilanteeseen. Kannattaa kumminkin pysyä neutraalina ja niin ettei kiusaaja voi hyödyntää tilannetta. Itse käytin nimimerkkinä omaa etunimeä,
koska tiedän että tilanteestani on "tiedotettu" pienellä kylällä monelle.
Liittoon kuuluminen ei suoraan vaikuta karenssiin. Irtisanoutuessa on osoitettava, että työpaikka vaaransi terveyden. Liiton avustuksella tämä saattaa olla helpompaa kuin yksin.
Irtisanotuksi joutuessa karenssin välttää, kun riitauttaa asian, eli laatii itse tai asianajajan avustuksella haasteen käräjäoikeuteen. Tämä siis, kun irtisanomisen syynä on "henkilöstä johtuvat syyt".
Lähteminen on iso päätös. Oma terveys on kuitenkin erittäin tärkeä asia. Sitä ei kannata uhrata työn takia.
Minulle tuli karenssi vaikka lääkärintodistuksessa todettu työkyvyttömyys tilanteesta. Näin voidaan toimia. En jaksanut lähteä asiasta paperisotaan ja tähän tietysti luotetaankin, että ihmiset eivät jaksa vaikeassa tilanteessa puolustautua.
Karenssin välttää, kun saa työvoimalautakunnalle osoitettua irtisanomisen tai irtisanoutumisen johtuneen muusta kuin itsestä riippuvista syistä.
Vaikeampi on todistaa irtisanoutumisen johtuneen muusta kuin itsestä. Sen takia pidän irtisanoutumista joka tapauksessa huonona ratkaisuna, jos ei ole sitä ennen saanut toista työpaikkaa. Ymmärrän toki, ettei tämä siinä vaiheessa välttämättä jaksa kiinnostaa lainkaan. Tässä kohtaa ulkopuolisen havainnoijan tuki on todella tärkeää, ettei tule itse tehtyä omaa itseään vahingoittavia ratkaisuja.
Irtisanoutuminen on vielä melko lievä toimi. Tämä palsta ei ole tuen hakemiselle paras paikka, mutta toivottavasti täältä jotain lohtua saa. Paras tuki löytyy henkilökohtaisesta tapaamisesta asiansa osaavan auttajan kanssa. Hyvien neuvojen avulla saa pontta omiin toimiin. Moni on arka tekemään rikosilmoitusta tai tutkintapyyntöä. Tällainen kainostelu on kuitenkin aivan turhaa - hävittävänä on niin paljon. Neuvotteluteitsekin saa paremman ratkaisun, kun on ensin luonut painetta vastustajan niskaan.
Tässä kohtaa vastustajana on valitettavasti usein työnantaja parempine resursseineen. Todellista hölmöilyä on kiusaajien suojeleminen. Se vie aikaa ja rahaa.
Kiusaajille pitäisi antaa ankarin lain sallima rangaistus. Mielestäni se saisi olla ehdotonta vankeutta.
Tuli mieleen, joilla voitaisiin saada työnantajat osallistumaan ja ottamaan vastuuta työpaikan ilmapiiristä ja näin ollen kiusaamisen ennaltaehkäisystä.
1. Kiusaamisesta johtuvat terveydelliset kustannukset suoraan ko. yrityksen maksettavaksi, eli pois yhteiskunnan ja veronmaksajien laskusta.
2. Lain muutos siten, että kiusaamistapauksen tultua ilmi on todistusvastuu tapahtuneesta kiusaamisesta työnantajalla EI kiusatulla.
Näillä muutoksilla alkaisi TA:ta kiinnostaa työyhteisön hyvinvointi, kun kiusaamisen ja ennen kaikkea sen sallimisen kustannukset olisivat pois yrityksen voitoista.
Samoin kun yrityksen pitäisi todistaa kiusaamistapauksessa oman toimintansa lainmukaisuus, niin kiusaamisen ennaltaehkäiseminen voisi alkaa kuullostaa hyvältä vaihtoehdolta.
Minäkin jouduin hakeutumaan aikoinani lopputiliin työpaikkakiusaamisen takia. Ottakaa itsesuojeluvaisto käyttöön.
Parempi lähteä ajoissa kuin sairastua.
Kukas nyt sairaana haluaa jäädä eläkkeelle. Siitä ei ole iloa kenellekään, eikä sitä työnantaja ja yhteiskunta palkitsen millään tavoin.
Hei!
Minulle läheinen ihminen vältti karenssin, vaikka irtisanoi itse itsensä. Työpaikkalääkäri kirjoitti lääkärintodistuksen, jossa ilmeni, että sairastuminen johtui työpaikkakiusaamisesta. Siinä ei ollut mitään epäselvää. Kannattaisi olla vielä liittoosi yhteydessä ja kysyä miksi karenssi tuli. Lääkärin lausunto on kuitenkin todella painava todistus asiasta. Ymmärrän kyllä jos ei voimia enää riitä. Tuntuu kyllä siltä, että nykypäivänä kaikista asioista saa taistella
Ei sinulle olisi karenssia pitänyt tulla. Ehkä lääkärintodistus oli huono, sillä siinä pitäisi lukea suoraan, etet pystynyt työpaikkakiusaamisen takia enää käymään töissä. Samoin lääkärissäkäyntejä olisi hyvä olla useampi pidemmältä ajalta mielellään samalta lääkäriltä. Lausuntoa ei siis kannata pyytää vasta irtisanoutumisen jälkeen. Lisäksi tietenkin kannattaa pyytää lausuntoja liitosta, työsuojelupäälliköltä ja luottamusmieheltä.
Minun työpaikkalääkäri kirjoitti minulle yli kaksi viikkoa sairaslomaa. Syynä työnantajan aiheuttama tressireaktio. Työnantaja maksoi palkan, haki kelasta korvausta ja kela hylkäsi korvauksen. Syy työantajan aiheuttama työkyvyttömyys, ei korvata.
Tilanne oli jatkunut jo vuosia ja lääkärikäyntejä kymmeniä fyysisistä oireista. Lääkärit vaihtuivat koska oma työpaikkalääkäri niin työllistetty ettei koskaan saanut aikoja. Irtisanouduttuani selvisi, että työpaikkakiusaamista ei oltu kirjattu ylös, ainoastaan tilanteen aiheuttamat sairaudet ja hoidot. Työpaikkalääkäri kyllä 'muisti' yhden kerran. Diagnoosi oli kai työperäinen stressireaktio, suomeksi unettomuus, ahdistuskohtaukset (mm työpaikalle meno julkisilla kulkuvälineillä ei enää onnistunut paniikkihäiriön vuoksi-ei saanut henkeä-täysin terve ihminen muuten!!, joten jouduin kävelemään), rytmihäiriöt, syömishäiriöt, ihottumat, päänsäryt, muisti huononi. 3kk karenssia. En tehnyt virallista tutkintapyyntöä työsuojelupiiriin koska olin hävittänyt mm suurimman osan kirjallisista uhkauksista ja tekstiviesteistä. Muihin epäkohtiin olisi pitänyt kaivaa palkkakuitteja ja muita tositteita. Todistajat työtovereista olisi pitänyt saada mukaan, en jaksanut lähteä tähän vaikka olivat tietoisia asioiden kulusta. Asetin kunniani, ammattitaitoni ja terveyteni tämän henkilön yläpuolelle ja lähdin. Ansiosidonnainen alkoi aikanaan, mutta talous oli todella kovilla eli ei rahaa asumiseen, ruokaan, laskuihin. Silti tein aivan oikein. Liittoon en kuulunut. Tiesin, että ei ole oikein karenssi. En antanut kuitenkaan lupaa soitella työnantajalle koska olisivat kuitenkin valehdelleet asiasta. Asiaahan ei käsitelty työpaikalla.
järkkyä! Näin ei saisi missään nimessä päästä tapahtumaan. Tietenkin se, että lääkäri vaihtui vaikutti asiaan. Siihenhän sinä et voinut edes vaikuttaa. Eikä keneltäkään muultakaan voi vaatia yli-inhimillisiä ponnisteluja: ensin kiusataan, nujerretaan ja alistetaan ja sen jälkeen pitäisi jaksaa taistella omista oikeuksistaan.
Toivon sinulle hyvää jatkoa!
Itse irtisanouduin vajaa vuosi sitten, koska sain uuden työpaikan.
Ei sellaisessa työpaikassa kannata olla jossa ei saa olla oma itsensä.
Juttelin työterveyshoitajan ja esimiehen kanssa ja tyly totuus on se, että jos työporukassa on yksi kusipää ei sille voi kukaan mitään.
Irtisanoutuminen on ainoa oikea vaihtoehto.
Mun oli pakko ottaa loparit, koska mun ammattitaitoni ja identiteetti haluttiin tappaa. Ei annettu tehdä mitään ilman lupaa ja lopulta ei annettu tehdä mitään, edes kahvipöydässä ei saanut puhua mitään. Pomo käski tekemään ja yksi työkaveri kielsi tekemästä. Koko ajan v...tti kun ei saa tehdä vaikka osaisi tai puhua vaikka tietäisi. No tällaistahan ei tapahtuis jos olisin 120 kilonen ja 2 metrinen, mutta pienempiä on niin helppo kiusata jos ne on parempia tai niillä on asiat paremmin kuin itellä.
Haluan toivottaa voimia kaikille joita kiusataan, asoista pitää puhua, yksin ei saa jättäytyä.
Ai ettäkö irti sanoa.
No hyvä juttu ettet enää kiusaa muita duunissa.
ja et hakeuduit psykoloogille selvittämään nuppisi.
ota paljon pilleriä niin huolet menee pois jooko.