Monissakin viesteissä valitellaan naisen hankkimisen vaikeutta.
Allekirjoittanut yhden avioliiton ja yhden avoliiton sekä joidenkin seurustelusuhteiden jälkeen kääntäisi kysymyksen päinvastaiseksi.
Naisen saaminen ei ole tuottanut vaikeutta, pikemminkin ongelmia esiintyy naisen pitämisessä.
Nykyinen hektinen elämänmeno tuntuu suosivan parisuhteissakin "kaikki mulle heti" periaatetta.
Pitkäjänteistä suhteen rakentamista eivät enää naisemme halua, heti kun vastoinkäymisiä ilmaantuu annetaan periksi.
Ja lähdetään katsomaan uutta "mielenkiintoisampaa"
suhdetta.
Näin miehen näkökulmasta tulee helposti mieleen vanha suomalainen sanonta "tyhjän saa pyytämättäkin".
Allekirjoittanut yhden avioliiton ja yhden avoliiton sekä joidenkin seurustelusuhteiden jälkeen kääntäisi kysymyksen päinvastaiseksi.
Naisen saaminen ei ole tuottanut vaikeutta, pikemminkin ongelmia esiintyy naisen pitämisessä.
Nykyinen hektinen elämänmeno tuntuu suosivan parisuhteissakin "kaikki mulle heti" periaatetta.
Pitkäjänteistä suhteen rakentamista eivät enää naisemme halua, heti kun vastoinkäymisiä ilmaantuu annetaan periksi.
Ja lähdetään katsomaan uutta "mielenkiintoisampaa"
suhdetta.
Näin miehen näkökulmasta tulee helposti mieleen vanha suomalainen sanonta "tyhjän saa pyytämättäkin".
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun kiinnostun naisesta niin yleensä minuun suhtaudutaan epäluuloisesti, ylpeä ja kranttu ilme kuulemma ;), mutta sitten kun naisen on tavannut muutaman kerran jossain niin siinä vaiheessa kun totean että nainen ei ole minua varten niin silloin alkaa vamppaaminen!
Suhteesta eroon pääsy on minulle vaikeeta, naiset ahdistelevat, uhkaavat panevansa häkkiin ja katkeroituvat kun lähden.
En uskalla alata suhteeseen kun naiset ovat omistavia, alkaa ahistaan!
Halusin perheen. Rakkaus ei roihunnut, mutta olin uskollinen. Viina astui kuvioihin, minä hävisin. Uudelta suhteelta haluan rakkautta ja intohimoa. Ehkä se voittaa viinan.
en viinaa juokkaan :)
...kummallista ja samaista "mulle kaikki,heti,nyt"-miehiäkin kulkee pitkin poikin suomenmaata.Olen törmännyt parinkin miehen kanssa,että ne omat tavat tehdä joku asia on se ainoa oikea.Siihen tulisi naisen sopeutua eikä saisi kyseenalaistaa vanhoja kaavoja...
Parisuhde vaatii molemmilta sopeutumista ja suvaitsevaisuutta toista (ja toisen aikaisempaa elämää)kohtaan.Se vaan,että jokaisen elämänhistoria vaikuttaa seuraavaan suhteeseen hyvässä ja pahassa.
Hektinen elämänmeno syö ihmistä ja tekee parisuhteistakin usein hetkellisiä.Jos onkin niin,ettei ihmiset uskalla sitoutua,kiintyä tai jopa rakastua ihmiseen,koska ovat oppineet pelkäämään sen päättymistä.Ei osata ratkaista ongelmia parisuhteessa,on tultu itsekkäiksi tai muuten vaan tiedetään,mitä haluaa tai nimenomaan mitä ei parisuhteelta haluta.
Tiedä häntä...ja kaikkihan sen tietää,että mikään suhde ei ole niin vaikea kuin parisuhde ;-)
Ja kolikon toinen puoli on se,että on ihana tunne saada rakastaa(muitakin kuin lapsiaan) ja olla rakastettu!