Itsestä aina tuntuu että kaikilla muilla on ystäviä kun katsoo kun naiset menevät sauvävelylle kimpassa. Mutta paremmin kun ajattelee niin varmaan harvalla on tosi ystävää. On lenkkiseuraa ja joku jonka kanssa voi soitella mutta kuinka monella tämä on sitä että toinen purkaa itseään ja toinen vaan on kuunteleva osapuoli. Ja mitä on ystävyys? Onko se sitä että olet valmis auttamaan toista tarvittaessa mutta itse et saa mitään vastakaikua. Jonkun mielestä sekin varmaan voi olla ystävyyttä. Ja onko se että pari kertaa viikossa käyt sauvakävelyllä jonkun tietyn ihmisen kanssa niin onko se ystävyyttä? Varmaan jonkun mielestä onkin.
Minulle ystävyys kuitenkin olisi sitä että olet valmis puolin ja toisin laittamaan itsesi likoon ystävän puolesta. Kannat huolta hänestä. Haluat tuottaa iloa tälle ihmiselle.
Ehkäpä minäkin olen liian vaativa ja siksi en omistakaan yhtään ystävää!
Minulle ystävyys kuitenkin olisi sitä että olet valmis puolin ja toisin laittamaan itsesi likoon ystävän puolesta. Kannat huolta hänestä. Haluat tuottaa iloa tälle ihmiselle.
Ehkäpä minäkin olen liian vaativa ja siksi en omistakaan yhtään ystävää!
Vastaukset 1
Vanhimmat
joo liika sitoutuminen pelottaa ihmisiä! huomasin sen jo lapsena.. vuosia yksinäisenä olin.
Jospa et ihan heti vaatisi tätä uutta tuttavuutta sitoutumaan vaan odottaisit ja katsoisit olisiko tästä henkilöstä ystäväksi. Suhteen kehittyminen Ystävyydeksi vie aikansa yleensä.
Tosin joskus löytyy sellainen ihminen, joka on heti ystävä. itse löysin sellaisen sukulaisestani jota en nähnyt vuosiin. sääli että asumme eripaikkakunnilla. yhteyttä kyllä pidetään silti. näitä sattuu kyllä harvoin..