Olen jonkun verran tavannut miehiä netin kautta ja täytyy sanoa, että suurin osa heistä on todella epävarmoja tavalla tai toisella itsestään. Tietysti aroille miehille netti on ehkä otollisempi paikka ottaa kontaktia, sillä jos saa pakit niin se ei ole niin itsetuntoa syövää kuin jos sama tapahtuisi oikeassa elämässä.
Missä ovat ne terveesti itseensä luottavat miehet?????
Luovun nettitreffailusta kokonaan, sillä miehellä täytyy olla rohkeutta lähestyä minua oikeassa elämässä. Valitettava fakta vaan on, että paikkoja tapaamiselle on niin vähän.
Missä ovat ne terveesti itseensä luottavat miehet?????
Luovun nettitreffailusta kokonaan, sillä miehellä täytyy olla rohkeutta lähestyä minua oikeassa elämässä. Valitettava fakta vaan on, että paikkoja tapaamiselle on niin vähän.
Vastaukset 18
Vanhimmat
täällä taitaa olla yksi sellainen mitä etsitkin..mistäs sä olet,minä järvenpäästä...vastaa minulle kiitos..
Kun kerran Kysyit:)...
Missä ovat ne terveesti itseensä luottavat miehet?
No esimerkiksi Limonissa työpäivän jälkeen käyvät kavereiden kanssa /tai joskusjopa yksin ottamassa oluen ja lukemassa päivän lehdet ;)
Terveisin: F.....n
Ai ne ovat siellä :)
Hyvää ruokaakin siellä on. Lasillisella ei ole siellä tullut käytyä, ehkä pitäisi, koska nykyään haluan keskittyä virtuaalimaailman sijasta ihan oikeaan elämään ;)
Terveisin -H-
Epävarmuutta on monta eri lajia. Suurin osa on vain todennäköisesti hermostuneita jos menevät nettitreffeille. Etkös itse ole sitä? Netissä on se hyöty että pystyy mahdollisesti helpommin löytämään itselleen sopivan kumppanin. Jos olet itse sosiaalinen, miksi sitten itse käytät nettipalveluja? Ei pitäisi olla ongelma sinulle saada kumppania muutenkaan.
Hei Ninni!
Minulla oli treffit sivustolla profiili ja myös jokusen tapasin, mutta he ovat kaikki olivat kohteliaita, eivätkä suinkaan epävarmoja. Minulle vaan on käynyt niin, että jos minä olen ollut kiinnostunut niin toinen ei ja jos toinen on ollut kiinnostunut niin minä en.
Olen ollut positiivisesti yllättynyt, että tapasin aivan "täyspäisiä" ja sosiaalisia tyyppejä. Valitettavasti kenenkään kanssa ei vaan kolahtanut.. Nykyään uskon, että jostakin se mies elämääni tupsahtaa.. ei kyllä ole aavistustakaan mistä :)
Onnea etsintään!
Ajattelin ihan vakavissanikin kysyä, että mitä tuolla epävarmuudella tarkoitat?
Itse olen nimittäin epävarma miehenalku - syynä pitkälti synnynnäinen arkuus ja peruskoulun kestänyt koulukiusaus. Ihmiskontaktit ovat kaikenkaikkiaan jääneet vähemmälle, puhumattakaan naiskontakteista, mikä luonnollisestikin aiheuttaa aikas lailla epävarmuutta. Oikeassa elämässä olen joitakin kertoja yrittänyt hameväkeä lähestyä, mutta palaute on tervehdyksen jälkeen ollut sitä "painu v..." -luokkaa, eikä heikko itsetuntoni ole moista kestänyt.
Niin mitä tuo epävarmuus sitten konkreettisesti on? Olen ollut nettitreffeillä joitakin kertoja ja joka kerta olen kuitenkin päätynyt olemaan se keskustelua ylläpitävä ja tekemisistä pättävä henkilö, vaikka oikeasti olenkin hiljainen (enkä ole ihan turhia keskustellut, koska jokaisen kanssa on toisetkin treffit seuranneet) mutta kuitenkin tytöt ovat todenneet, että olen mukava, mutta se jokin vain puuttuu. Onko väärin juuri sanoa, että minulle on oikeastaan aikas sama, mitä tehdään treffeillä (tai kysyä, mitä tyttö haluaisi)? Kun moiset asiat juuri yhdistäisin epävarmuuteen, vaikka todellisuudessa minulle on lähestulkoon sama mitä tehdään, itse kun olen noilla trefeillä ihan tytön, en tekemisen takia.
Tuo "se jokin" on varmaankin pitkälti sitä itseluottamusta, fiiliksen mukaan toimimista, ettei mieti jokaista liikettä mielessään ja varo tekemästä jotain väärin?
Joten josko saisi nyt jopa järkevän keskustelun aikaiseksi asiasta? Voisitte saada yhdestä mukavasta miehenalusta enemmän itsevarman laajentaen siis omia markkinoitanne.
Ninni7575 kirjoitti
"Luovun nettitreffailusta kokonaan, sillä miehellä täytyy olla rohkeutta lähestyä minua oikeassa elämässä."
Oletko itse niin epävarma, ettet uskalla lähestyä miehiä?
Jos olet etukäteen sitä mieltä, että miehen täytyy lähestyä sinua tosielämässä, on ajattelemattomuutta kiusata miehiä turhan takia.
Eikö mielestäsi nettideittailu ole "todellista elämää". Onko tarkoituksesi kostaa syyttömille?
Eikös sellainen epävarmuus ja pieni ujous alussa, ole ihan tervettäkin? Eikös suurin osa näistä ns. itsevarmoista tyypeistä ole juuri niitä renttuja ja sellaisia että naisia riittää joka sormelle? Kokeiles vaihteeksi sellaista pikkasen epävarmaan, kilttiä miestä.
siihen epävarmuuteen..Monissa tilanteisas muuten olen epävarma..Ehkä nettideiteilläkin jossain määrin, mutta tuota en enää, koska olen ollut useimmilla. Enkä edes alkuvaiheessa jännittänyt alkua pidemmälle. Eikä se jännitys välttämättä näkynyt edes vastapuolelle, ehkä pienenä varauksellisuutena..et siinä mielessä itse tilannetta, palvelua tai se mitä nainen siitä treffeistä saa, ei suoranaisesti kaadu ainakaan ujouteeni. Voi tietysti käydä päinvastoin, et hölötän liikaa, ku tuntuu, et puhun liian vähän, koska taas monissa tilanteissa olen hiljainen. En välttämättä näe, et puhuisin siksi, että jännittää..Mut jos taas sanot et oot hiljanen ehkä se kuitenkin taas vaikuttaa, koska naisten täytyy myös pitää tiettyä statusta yllä..
Meissä ujoissa voi olla todella hauskoja ja mukavia heppuja jos vain tutustumaan pääsee. Me ujot ollaan myös aitoja eikä mitään teeskenteliöitä feikkejä. Jos tapaat mukavan ujon miehen, niin panosta myös itse siihen tutustumiseen, voisin ehkä saada kunnon miehen jolle olet se ainut ja tärkeä ihminen. Elä ole ole liian ylpeä, et ehkä tiedä mitä voisit saada?
Puhut vähän, mutta asiaa!
Itse tapasin treffeillä ujon miehen ja olen ikionnellinen että aloin ottamaan selvää kaverista..
Nyt lähes puoli vuotta yhdessä ihanaa elämää.
En vaihtaisi kirveelläkään mihinkään itsevarmaan paskiaiseen. Ujos lähti muutenkin karsiutumaan nopeasti eka treffien jälkeen ..
Joskus pitää nähdä ainakin edes pikkasen omaa nokkaansa pidemmälle ja epävarmuuden ja ujouden läpi..
Itse tulin tavanneeksi aika ujon nuorukaisen netin kautta, sattumalta tosin, ei siis mistään treffipalvelusta. Yhdessä ollaan oltu yli vuosi enkä vaihtaisi mihinkään.
Oletko miettinyt miksi miehet eivät uskalla lähestyä tai et saa heitä ulos kuorestaan?
Tapaamispaikkoja vähän? Jos omaat hyvän itsetunnon, miksi et ota kontaktia vaikka kaupassa, kirjastossa? Tapaamispaikkoja on tuhansia.
Itselläni ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia treffeillä. Päin vastoin miehet ovat olleet ihan ihmeissään että miten helppoa oli tavata ventovieras ihminen. Lisäksi tuntemattomat ihmiset ottavat lähes päivittäin kontaktia ja tulevat juttelemaan elävässä elämässä.
Toisen ihmisen kohtaaminen vaatii taitoa. Kannattaa mennä jollekin ihmissuhdekursille ja opetella mm. kehon kieltä. Yli 90 prosenttia on alitajuista sanatonta viestintää ja sanat merkitsevät vaan alle 10 prosenttia. Ammattilainen voi kertoa mitä teet väärin. Saatat keskittyä liikaa itseesi, olet liian itsevarma tai jopa itsekäs.
Selittelenpä hieman mitä tarkoitan tuolla epävarmuudella.
Olen itse sosiaalinen ja puhelias, uusien ihmisten tapaaminen on minulle arkipäivää muutoinkin kuin nettitreffien muodossa. Minua ei ekojen nettitreffien jälkeen ole hirveästi treffailu jännittänyt. Monesti miehet sanovat, että minun kanssa on tosi helppoa olla ja jutella. No tiedän että olen ns. easygoing ja kun ulkoisesti miellytän vielä monien silmää, niin minuun on helppo ihastua. Erikoista nyt kuitenkin on, että viime aikoina erityisesti netissä tapaamani miehet ovat olleet näitä, jotka ovat olleet epävarmoja ja heidän itsetuntonsa aika hauraan oloinen. Yhden kanssa hieman yritin seukkailla ja hän humalapäissään vikisi, ettei koskaan olisi uskaltanut minua lähestyä baarissa. Hänen itsetunto-ongelmansa esiintyivät myös muutoin: mustasukkaisuutta jne. Sitten olisi heti pitänyt luvata mennä naimisiin ja hankkia lapsia. Näitä tapauksia on ollut useampiakin. Miehet ovat yrittäneet hehkuttaa kaikenlaisilla saavutuksillaan ja yrittäneet myydä itseään vaikka millä keinoin. Seksitaidoillakin on yritetty kehua jne. No minulta on lopahtanut täysin mielenkiinto moisiin tyyppeihin.
Ei aroissa ja ujoissa miehissä mitään vikaa ole. Heidänlaisensa vaan eivät ole minulle sopivia. Tarvitsen vahvan ja voimakkaan miehen rinnalleni.
Baarissa tapaamani miehet ovat olleet aina ihan toista luokkaa. Miehet ovat rehellisesti olleet sitä mitä ovat, itsetuntoasiatkin ovat tuntuneet olevan ihan tasapainossa.
En ole etsimällä etsimässä miestä itselleni, joten en ole aktiivisesti ottanut kontaktia miehiin muuta kuin pikkaisen flirttaillut ohi mennen, mutta se nyt on tavallista arkipäivää. Muutaman kerran on tullut mieleen hyvännäköisen miehen nähdessäni, että pitäisiköhän ottaa kontaktia, mutta kun nämä tilanteet ovat olleet juuri jossain ruokakaupassa ja mitä todennäköisemmin tyypit ovat olleet varattuja. Baareissa nykyisin tuntuu olevan vain niitä hirvittävän nuoria tyyppejä (20-26v) ja toyboyta en halua. Nyt tosin olen hieman luopunut koko ajatuksesta löytää miestä, sillä minulla on suuri elämän muutos edessä ja siihen eivät oikein mieskuviot mahdu.
Minulle sinänsä kontaktien saamien ei siis ole ongelma. Minä haluan miehen olevan määrätietoinen ja hieman dominoivampi osapuoli, en halua itselleni hoidokkia. Ihmettelin tässä vain sitä, että miksi netin kautta tapaamani miehet pääsääntöisesti ovat olleet epävarmoja tavalla tai toisella. Tietysti meillä kaikilla heikkoja kohtia, mutta on eri asia että peruskäsitys itsestä on melko kielteinen ja se sitten näkyy monenlaisena käyttäytymisenä.
Ja minä kun luulin, että minä annan itsestäni epävarman ja tylsän kuvan, kun en juurikaan kehu itseäni toisille (tosin en kyllä kovin paljoa osaisikaan kehua) - sen verran heikko itsetunto kun on. Ilmeisesti tuo on kuitenkin mielestäsi hyvä asia? En kuitenkaan kulje ympäriinsä pää alhaalla hokien "minussa ei ole mitään hyvää" - sillä minussa on paljonkin hyvää, en vain osaa oikein tunnistaa ja tuoda niitä puolia esille.
Mutta että jotkut käyttäytyvät sitten epävarmuudessaan toisinkin päin, eli kehuvat itseään maasta taivaisiin?
Niin ja tietenkin törmäät baarissa naisena niihin itsevarmoihin, dominoiviin tyyppeihin - koska he uskaltavat mennä juttelemaan tytöille baarissa. Ne, jotka eivät uskalla mennä, kuten minä, kokeilevat nettitreffejä. Oikein muitakaan keinoja ei elämissään jo kolhiintuneille henkilöille ole, vaikka kyllä tuolla joukossa ihan normaalejakin ihmisiä on, en ainakaan itse ole epänormaaleihin törmännyt vielä (minun lisäkseni). Tosin ujoja taitavat kaikinpuolin olla, kun minä todellakin ujona olen aina ottanut ohjat käsiini treffeillä, kun toisesta on nähnyt että on vielä enemmän jännittynyt tilanteesta.
ei se siitäkään ole kiinni, etteikö uskaltais baarissa mennä jutteleen..Ei tietty ihan jatkuvalla syötöllä ja joudut vähä näkeen vaivaa siihen. Ei viitsisi iltaa sen takia murehtia, ya know..:)Varmasti, jos onnistuis paremmin ja vähän suunnittelet hommaa, niin ei ois kovinkaan suuri ongelma. Ja itsevarmemmalle tulee se tilanne, ettei ole mitään väliä onnistuuko ilta tai yritys vai ei..
Selvin päinkin olen joskus mennyt juttelemaan baarissa ja päiväsaikaankin, vaikka ujo olenkin. Mut eri tilanteissa ihmiset on erilaisia..Ja ujokin muuttuu usein itsevarmemmaksi, jos hän löytää kumppanin. Samoissa olosuhteissa, saattais olla yhtä itsevarma kuin itsevarmempi hyvinkin..
Ja varmasti niitä on ulkoisesti itsevarmemmissa on niitä itseensä kielteisesti suhtautuvia. Nykyisin ilmeisesti jollakin tapaa sekoitetaan käsitteitä itsetunto ja tuleminen toimeen toisten kanssa/sosiaalisuus..Ne liitetään ulkoisesti itsevarmoihin. Mutta ulkoisesti itsevarmalla on se riski aina se pelko, että muut saavat tietää hänen sisäisen heikkoutensa tai heikon kohdan.
Kuitenkin itsevarmat jossain määrin ratsastavat niillä vanhoilla hyvillä kokemuksilla.. Harva yksin on saanut sitä itsevarmuuttaan, mutta kun sen aikanaan on saanut, niin sen jälkeen aika paljon yksin olemallakin luultavasti se säilyy kohtuullisesti..Nykyinen vapaa kasvatus tuottaa ulkoisesti itsevarmoja, mutta sisäisesti epävarmoja lapsia..Ei sen kuilun tarvitse olla suurikaan, kun samantyyppistä epävarmuutta tulee kuin aremmillakin..
Aremmat vaan ovat tottuneet siihen ja heiltä voidaan sitä odottaakin..Itsevarmemmatkin luultavasti ovat väh. alituisesti kestämättömän tietoisia, että heillä olis sama kohtalo, jos olisivat sellaisia kuin sosiaalisesti rajoittuneet tai muuten vaikkapa vähäosaisemmat..
Ja usein sellaset hössöttävät itsevarmat ovat niitä, jotka haukkuvat toisia. Eikä se taas ole positiivisuutta ja hyvää itsetuntoa. Hössöttävillä on hyvä julkinen itsetunto ja useimmiten myös väh. kohtuullinen suoritusitsetunto. Mut ilman sisäistä varmuuttakin toi on kyllä vielä jokseenkin hataraa..
Ihmettelen vähän kyllä, kun kehutaan nykynuorten sosiaalisuutta ja kun hössöttävät vanhempienkin työntekijöiden kustanuksella. Kyllä kokemukins kuitenkin on aina myös valttia ja harkitsevuuskin..
valikoiva,tätä ei naiset aina tajua.
ne miehet jotka vaikuttaa naisten mielestä epävarmoille ja hitaasti lämpeneville,ovat naisten mielestä ujoja tms. se ei aina pidä paikkaansa,vaan naiset olettaa,että mies on heti kiinnostunut juuri hänestä,näin ei aina ole.kyllä mieskin voi valikoida,niinhän naisetkin tekee.naisilla on sellainen käsitys,että nainen ottaa kenet vaan,valitsee minkä haluaa,mutta kyllä miehelläkin on oikeus valkata,tarjontaa ainakin täällä riittää ;)