Ylempi AMK tutkinto??

kautta koko koulutusjärjestelmän mukaan luettuna ne yliopistot, on havaittavissa, että osaamisen taso on laskenut. Johtuuko tämä sitten heikosta lähtötasosta vai koventuneista vaatimuksista niin siihen mitään osaa sanoa.

Nimenomaan ENTISELTÄ nimeltään, maailma muuttuu ja me sen mukana, jos kerran molemmat opinnot antavat valmiuden hallita kokonaisuuksia samalla tasolla niin miksi ei voisi verrata?

Kuten jo totesin, on hyvä että on mahdollisuus valita millä tavalla opiskelet samaan lopputulokseen johtavat opinnot.
Joko lukion jälkeen yliopistoon jolloin opetus on samankaltaista kuin lukiossa, tai tavalla joka sopii myöhempään ajankohtaan siten että opetus on tuotu työelämää läheisemmäksi.

Mitä tulee heikkoon tasoon, niin no sitä nyt löytyy molemmista.

---- kirjoitti:

Nimenomaan ENTISELTÄ nimeltään, maailma muuttuu ja me sen mukana, jos kerran molemmat opinnot antavat valmiuden hallita kokonaisuuksia samalla tasolla niin miksi ei voisi verrata?

Kuten jo totesin, on hyvä että on mahdollisuus valita millä tavalla opiskelet samaan lopputulokseen johtavat opinnot.
Joko lukion jälkeen yliopistoon jolloin opetus on samankaltaista kuin lukiossa, tai tavalla joka sopii myöhempään ajankohtaan siten että opetus on tuotu työelämää läheisemmäksi.

Mitä tulee heikkoon tasoon, niin no sitä nyt löytyy molemmista.

Lue lisää

"Nimenomaan ENTISELTÄ nimeltään, maailma muuttuu ja me sen mukana, jos kerran molemmat opinnot antavat valmiuden hallita kokonaisuuksia samalla tasolla niin miksi ei voisi verrata? "

Jos, jos, jos. Amk-tutkinnot antavat valmiudet ihan samoihin asioihin kuin entiset opistot. En sanoisi että teorian ja laajojen kokonaisuuksien hallinnasta voidaan juurikaan puhua.

"Mitä tulee heikkoon tasoon, niin no sitä nyt löytyy molemmista."

Jostain enemmän jostain vähemmän.

---- kirjoitti:

Nimenomaan ENTISELTÄ nimeltään, maailma muuttuu ja me sen mukana, jos kerran molemmat opinnot antavat valmiuden hallita kokonaisuuksia samalla tasolla niin miksi ei voisi verrata?

Kuten jo totesin, on hyvä että on mahdollisuus valita millä tavalla opiskelet samaan lopputulokseen johtavat opinnot.
Joko lukion jälkeen yliopistoon jolloin opetus on samankaltaista kuin lukiossa, tai tavalla joka sopii myöhempään ajankohtaan siten että opetus on tuotu työelämää läheisemmäksi.

Mitä tulee heikkoon tasoon, niin no sitä nyt löytyy molemmista.

Lue lisää

"---samaan lopputulokseen johtavat opinnot."

SAMAAN lopputulokseen?

"Joko lukion jälkeen yliopistoon jolloin opetus on samankaltaista kuin lukiossa---"

Itsekö olet todennut?

Eli "Oletan, olen siis oikeassa". Ja sitten vielä ihmettelet miksi tuollaisia valmiuksia tuottavia tutkintoja ei voisi verrata yliopistotutkintoihin. :D

fdaaafaf kirjoitti:

"---samaan lopputulokseen johtavat opinnot."

SAMAAN lopputulokseen?

"Joko lukion jälkeen yliopistoon jolloin opetus on samankaltaista kuin lukiossa---"

Itsekö olet todennut?

Eli "Oletan, olen siis oikeassa". Ja sitten vielä ihmettelet miksi tuollaisia valmiuksia tuottavia tutkintoja ei voisi verrata yliopistotutkintoihin. :D

Lue lisää

SAMAAN LOPPUTULOKSEEN kyllä vaan,
eipä niillä sen jälkeen kun työelämään siirrytään ole kuin D:n ero, (molemmat yhtä pihalla) nuoremmalla keltanokka DI:llä vaan enemmän kusta päässä joka näkyy olevan todettavissa jo tästä viestiketjusta.

Mutta turha huolehtia, ne ovat vain kasvukipuja, loppuvat kun ikää tulee ja joudutaan tekemisiin työelämän kanssa ja kilta-illoissa pöhötetty itsetunto saa tuta todellisuuden halosta...

Kyllä vaan, itse olen todettu sekä AMK että YO, ja kun siellä YO:ssa ei sitä mutu tiedettä tehdä niin kerroppas mihin perustelet noi omat tekstisi.
Jos vaivaudut niin käy lukemassa vaikka finlexin sivulta määritelmät opintopisteistä ja sitten katsot I(YAMK) ja DI:n tutkintoon vaadittat pistemäärät.
Ei luulis tullaista tieteidenopiskelijalle tarvivan kertoa, mutta kun näyttää muuten tulevan akateemikon näppiksestä mutu-tietoa.

Mitäs seuraavaksi? AMK reksit itse määräävät luennoista saatavat op:t?? Juu ja, YO:n kursseihin on lisätty vainoharhan luennot.

-,m kirjoitti:

SAMAAN LOPPUTULOKSEEN kyllä vaan,
eipä niillä sen jälkeen kun työelämään siirrytään ole kuin D:n ero, (molemmat yhtä pihalla) nuoremmalla keltanokka DI:llä vaan enemmän kusta päässä joka näkyy olevan todettavissa jo tästä viestiketjusta.

Mutta turha huolehtia, ne ovat vain kasvukipuja, loppuvat kun ikää tulee ja joudutaan tekemisiin työelämän kanssa ja kilta-illoissa pöhötetty itsetunto saa tuta todellisuuden halosta...

Kyllä vaan, itse olen todettu sekä AMK että YO, ja kun siellä YO:ssa ei sitä mutu tiedettä tehdä niin kerroppas mihin perustelet noi omat tekstisi.
Jos vaivaudut niin käy lukemassa vaikka finlexin sivulta määritelmät opintopisteistä ja sitten katsot I(YAMK) ja DI:n tutkintoon vaadittat pistemäärät.
Ei luulis tullaista tieteidenopiskelijalle tarvivan kertoa, mutta kun näyttää muuten tulevan akateemikon näppiksestä mutu-tietoa.

Mitäs seuraavaksi? AMK reksit itse määräävät luennoista saatavat op:t?? Juu ja, YO:n kursseihin on lisätty vainoharhan luennot.

Lue lisää

vihdoinkin ASIAAAAA!!!

Kiitos ja kumarrus

-Insinörtti AMK-

Asiaa! kirjoitti:

vihdoinkin ASIAAAAA!!!

Kiitos ja kumarrus

-Insinörtti AMK-

...on näköjään amiskalle kaikki, mikä auttaa häntä uskomaan unelmiinsa ja ummistamaan silmänsä todellisuudelta. En pistäisi paljon painoa sille, jos joku suurin unelmin amiskasta Teknilliseen Korkeakouluun siirtynyt reppana huomaa, ettei pärjääkään, ja alkaa sitten parjata DI:jä tajuttuaan, ettei hänestä koskaan sellaista tule. Koulun ja sieltä valmistuneiden vikahan se on, kun ei omat paukut riitä. :D

-,m kirjoitti:

SAMAAN LOPPUTULOKSEEN kyllä vaan,
eipä niillä sen jälkeen kun työelämään siirrytään ole kuin D:n ero, (molemmat yhtä pihalla) nuoremmalla keltanokka DI:llä vaan enemmän kusta päässä joka näkyy olevan todettavissa jo tästä viestiketjusta.

Mutta turha huolehtia, ne ovat vain kasvukipuja, loppuvat kun ikää tulee ja joudutaan tekemisiin työelämän kanssa ja kilta-illoissa pöhötetty itsetunto saa tuta todellisuuden halosta...

Kyllä vaan, itse olen todettu sekä AMK että YO, ja kun siellä YO:ssa ei sitä mutu tiedettä tehdä niin kerroppas mihin perustelet noi omat tekstisi.
Jos vaivaudut niin käy lukemassa vaikka finlexin sivulta määritelmät opintopisteistä ja sitten katsot I(YAMK) ja DI:n tutkintoon vaadittat pistemäärät.
Ei luulis tullaista tieteidenopiskelijalle tarvivan kertoa, mutta kun näyttää muuten tulevan akateemikon näppiksestä mutu-tietoa.

Mitäs seuraavaksi? AMK reksit itse määräävät luennoista saatavat op:t?? Juu ja, YO:n kursseihin on lisätty vainoharhan luennot.

Lue lisää

Katsos kun minä en ole insinööri enkä teekkari, mitä lähtöoletustasi sinä et huomannut lainkaan kyseenalaistaa. Lapsi kulta, maailmassa on paljon muitakin aloja kuin sinun. Ketju kyllä alkoi Insinööri (ylempi AMK) vs. DI -keskustelusta, mutta kun tässä haarassa on välillä puhuttu jo sairaanhoitajistakin, niin mikä saa sinut kuvittelemaan, että keskustelu aina palaa sinun alaasi? Tuo "kilta-illoissa pöhötetty itsetunto" osui nyt pahan kerran omaan nilkkaasi. Meistä kahdestahan MINÄ en semmoisia (teekkareiden?) kiltailtoja ole kokenut.

Kirjoittaessasi

"Kuten jo totesin, on hyvä että on mahdollisuus valita millä tavalla opiskelet samaan lopputulokseen johtavat opinnot.
Joko lukion jälkeen yliopistoon jolloin opetus on samankaltaista kuin lukiossa, tai tavalla joka sopii myöhempään ajankohtaan siten että opetus on tuotu työelämää läheisemmäksi."

et maininnut puhuvasi nimenomaan insinööri/DI-koulutuksesta, vaan YLEISTIT varsin rohkeasti, että AMK-opiskelu johtaa samaan tulokseen kuin yliopisto-opiskelu, ja YLEISTIT myös yliopisto-opiskelun samankaltaiseksi kuin lukio. Kysyn edelleen, että kokemuksestako puhut, kun voit noin rankkoja yleistyksiä tehdä? Joka tieteenhaarastako sinulla on tutkinto?

Itselläni on AMK takana, ja ne 140 ov (210 op) eivät todellakaan vastanneet samaa määrää noppia yliopistossa (käyttipä o-viikkoja tai o-opisteitä), ne vastasivat korkeintaan puolta y-opiston nopista. Siinäkään epätodennäköisessä tapauksessa, että ne ylemmän AMK:n 60 ov (90 op) vastaisivat täysin yliopisto-opetusta, ei täydennyskoulutus tekisi AMK-tutkinnon suorittaneesta MINUN alallani kuin ~kandia vastaavan. Ja opetus alallani oli kyllä _AMK:ssa_ HUOMATTAVASTI lukiomaisempaa kuin yliopistossa.

Ja kaiken kaikkiaan: jos toinen tutkinto tähtää käytännönläheisyyteen ja toinen on tieteellinen, niin miten lopputulos voi olla sama kun päämäärä on eri? Vain siinä tapauksessa, että jomman kumman tutkinnon myöntäjä on epäonnistunut tavoitteissaan - siis joko yliopisto onkin "sortunut" liikaan käytännönläheisyyteen tai AMK hairahtunut liikaan teoreettisuuteen. Siis jos edelleen puhutaan ylempi (AMK) vs. ylempi korkeakoulututkinto -asetelmasta yleisesti eikä pelkästään sinun tekniikan alastasi.

Työelämässä ehdin muuten olla toistakymmentä vuotta ennen nykyistä opiskelurupeamaani (AMK yliopisto), joten osaan kyllä arvioida missä pahemmin karkuutetaan mopoja nuorison käsistä. Kyllä se AMK oli varsinainen unelmatehdas. Yliopistossa ei ole edes yritetty uskotella mitään, täällä kun jokainen on oman onnensa - ja omien opintojensa - seppä muutenkin. Mitä MuTuiluun tulee, niin olit kyllä ihan oikeassa kirjoittaessasi "ne ovat vain kasvukipuja, loppuvat kun ikää tulee ja joudutaan tekemisiin työelämän kanssa". Voin allekirjoittaa, minullahan on sekä ikää, että työvuosia takana. Ja varmasti tulee toimimaan aikanaan myös sinun kohdallasi.

amkamkamk kirjoitti:

"Nimenomaan ENTISELTÄ nimeltään, maailma muuttuu ja me sen mukana, jos kerran molemmat opinnot antavat valmiuden hallita kokonaisuuksia samalla tasolla niin miksi ei voisi verrata? "

Jos, jos, jos. Amk-tutkinnot antavat valmiudet ihan samoihin asioihin kuin entiset opistot. En sanoisi että teorian ja laajojen kokonaisuuksien hallinnasta voidaan juurikaan puhua.

"Mitä tulee heikkoon tasoon, niin no sitä nyt löytyy molemmista."

Jostain enemmän jostain vähemmän.

Lue lisää

Hetkinen. Nyt olen jyrkästi eri mieltä: AMK-tutkinnot eivät anna samoja valmiuksia kuin aikoinaan opistot antoivat.

Valmistuvien insinöörien taso on romahtanut sitten tekujen lopettamisen. Edes oman alan perustiedot eivät ole hallinnassa ja matemaattiset valmiudet ovat nykyinsinööreillä olemattomat.

Epäilysi teorian ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan puuttumisesta osuu täysin oikeaan. Mutta tämä koskee vain nykyisiä AMK-"korkeakoulutettuja" insinöörejä.

Tuollaiset vertailut loukkaavat opistoista valmistuneita oikeita insinöörejä...

opistoinsinööri! kirjoitti:

Hetkinen. Nyt olen jyrkästi eri mieltä: AMK-tutkinnot eivät anna samoja valmiuksia kuin aikoinaan opistot antoivat.

Valmistuvien insinöörien taso on romahtanut sitten tekujen lopettamisen. Edes oman alan perustiedot eivät ole hallinnassa ja matemaattiset valmiudet ovat nykyinsinööreillä olemattomat.

Epäilysi teorian ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan puuttumisesta osuu täysin oikeaan. Mutta tämä koskee vain nykyisiä AMK-"korkeakoulutettuja" insinöörejä.

Tuollaiset vertailut loukkaavat opistoista valmistuneita oikeita insinöörejä...

Lue lisää

Nykyisten insinöörien täytyy opiskella todella paljon enemmän asiaa, kuin entisten opistoinssien, joilla oli mahdollisuus sijoittua todella kapealle alueelle.

Valitettavasti nykyisillä insseillä tähän ei ole mahdollisuutta.

Esko kirjoitti:

Nykyisten insinöörien täytyy opiskella todella paljon enemmän asiaa, kuin entisten opistoinssien, joilla oli mahdollisuus sijoittua todella kapealle alueelle.

Valitettavasti nykyisillä insseillä tähän ei ole mahdollisuutta.

Lue lisää

Olet väärässä: asia on juuri päinvastoin.

Itse opistossa tietoliikennetekniikkaa opiskellessani jouduimme opiskelemaan mm lujuuslaskentaa, konepiirrustusta, konetekniikkaa, johtamis- ja talousoppia, mitoittamaan kaivinkoneen hydraulijärjestelmä jne. Tämän lisäksi opiskeluun kuului pakollinen hajoittelu.

Nykyisin AMK:t suoltavat ulos nörttejä, jotka kyllä hallitsevat kapen erikoisalan ja ovat hyviä koodinvääntäjiä. Mutta laajempi tekninen tietämys puutuu samoin valmiudet esimiestehtäviin ovat heikot.

tyyri kirjoitti:

Olet väärässä: asia on juuri päinvastoin.

Itse opistossa tietoliikennetekniikkaa opiskellessani jouduimme opiskelemaan mm lujuuslaskentaa, konepiirrustusta, konetekniikkaa, johtamis- ja talousoppia, mitoittamaan kaivinkoneen hydraulijärjestelmä jne. Tämän lisäksi opiskeluun kuului pakollinen hajoittelu.

Nykyisin AMK:t suoltavat ulos nörttejä, jotka kyllä hallitsevat kapen erikoisalan ja ovat hyviä koodinvääntäjiä. Mutta laajempi tekninen tietämys puutuu samoin valmiudet esimiestehtäviin ovat heikot.

Lue lisää

Mistä tuo tuli? Mihin perustat väitteesi AMK:sta valmistuviin nörtteihin, jotka hallitsevat vain kapean erikoisalan ja ovat vain hyviä koodinvääntäjiä? Itse olen AMK-inssi tietoliikenteen alalta ja todistan tarvittaessa väitteesi vääriksi.

ingenjööri kirjoitti:

Mistä tuo tuli? Mihin perustat väitteesi AMK:sta valmistuviin nörtteihin, jotka hallitsevat vain kapean erikoisalan ja ovat vain hyviä koodinvääntäjiä? Itse olen AMK-inssi tietoliikenteen alalta ja todistan tarvittaessa väitteesi vääriksi.

Lue lisää

Käsitykseni perustuu kokemuksiini vastavalmistuneista työkavereista ja keskusteluihin muissa yrityksissä työskentelevien kollegoiden kanssa. Olen myös runsaasti keskustellut valmistuneiden AMK-insinöörien kanssa siitä, mitä heille on opetettu ja kysellyt heidän omia käsityksiään omasta osaamisestaan.

Kaikkialta näkyy (ennen kaikkea käytännön työssä) se, että AMK:ssa kyllä opetetaan oma ala. Mutta kun tälläinen kaveri laitetaan esimieheksi tai suunnittelemaan asioita, joissa liikutaan varsinaisen oman erikoisosaamisen ulkopuolella, menee sormi täysin suuhun. Esimerkiksi tietotekniikkainssiltä on turha odottaa kykyä lukea yksinkertaisintakaan konepiirrustusta.

Yksi asia, jonka olen huomannut myös romahtaneen, on kyky tuottaa "painokelpoista" kirjallista aineistoa. Samoin esiintymisvalmiudet ovat heikentyneet.

Jotain viikkoja sitten TV:n ajankohtaisohjelmassa oli verrattu AMK-hoitajien osaamista opisto-hoitajiin. Tason todettiin romahtaneen. Valitettavasti tämä tuntuu pätevän myös insinööreihin. Tottakai ihmisissä on eroja. Eroja taitaa olla myös oppilaitoksissa. Epäilisin myös yrityksemme rekrytoijien kykyjä, elleivät he olisi pääsääntöisesti onnistuneet opisto-insinöörien kohdalla...

tyyri kirjoitti:

Käsitykseni perustuu kokemuksiini vastavalmistuneista työkavereista ja keskusteluihin muissa yrityksissä työskentelevien kollegoiden kanssa. Olen myös runsaasti keskustellut valmistuneiden AMK-insinöörien kanssa siitä, mitä heille on opetettu ja kysellyt heidän omia käsityksiään omasta osaamisestaan.

Kaikkialta näkyy (ennen kaikkea käytännön työssä) se, että AMK:ssa kyllä opetetaan oma ala. Mutta kun tälläinen kaveri laitetaan esimieheksi tai suunnittelemaan asioita, joissa liikutaan varsinaisen oman erikoisosaamisen ulkopuolella, menee sormi täysin suuhun. Esimerkiksi tietotekniikkainssiltä on turha odottaa kykyä lukea yksinkertaisintakaan konepiirrustusta.

Yksi asia, jonka olen huomannut myös romahtaneen, on kyky tuottaa "painokelpoista" kirjallista aineistoa. Samoin esiintymisvalmiudet ovat heikentyneet.

Jotain viikkoja sitten TV:n ajankohtaisohjelmassa oli verrattu AMK-hoitajien osaamista opisto-hoitajiin. Tason todettiin romahtaneen. Valitettavasti tämä tuntuu pätevän myös insinööreihin. Tottakai ihmisissä on eroja. Eroja taitaa olla myös oppilaitoksissa. Epäilisin myös yrityksemme rekrytoijien kykyjä, elleivät he olisi pääsääntöisesti onnistuneet opisto-insinöörien kohdalla...

Lue lisää

hutkitaan...

Eikös tähän nyt löydy yksinkertainen selitys?! Historiallisella opistoinsinöörillä oli takanaan vähintään kolmen vuoden työkokemus jo ennen opintojen aloittamista, kun taas amk-inssi opiskelut aloitetaan useimiten 0- työkokemuksella. Näin ollen muutaman vuoden sisäänajovaihe lienee hyvinkin luonnollista ja tarpeellista.

Ja toisaalta jos vanhemmalta sukupolvelta kysytään asiasta kuin asiasta niin kaikki "silloin ennen" toisin ja nykyinen pullamössösukupolvi saa kaiken ilmaiseksi jne. jne... Tämä sukupolvien välinen vastakkainasettelu tulee tuskin koskaan loppumaan.

ennenkuin... kirjoitti:

hutkitaan...

Eikös tähän nyt löydy yksinkertainen selitys?! Historiallisella opistoinsinöörillä oli takanaan vähintään kolmen vuoden työkokemus jo ennen opintojen aloittamista, kun taas amk-inssi opiskelut aloitetaan useimiten 0- työkokemuksella. Näin ollen muutaman vuoden sisäänajovaihe lienee hyvinkin luonnollista ja tarpeellista.

Ja toisaalta jos vanhemmalta sukupolvelta kysytään asiasta kuin asiasta niin kaikki "silloin ennen" toisin ja nykyinen pullamössösukupolvi saa kaiken ilmaiseksi jne. jne... Tämä sukupolvien välinen vastakkainasettelu tulee tuskin koskaan loppumaan.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa, että opistoinsinööreillä olisi ollut kolmen vuoden työkokemus ennen opiskelujen aloitusta. Vaatimus oli yksi vuosi alan kokemusta. Muutama kuukausi lisää piti saada opiskelun kestäessä. AMK-uudistuksen suurimpia virheitä minusta onkin tuon ennakkoharjoitteluvaatimuksen poisto.

tyyri kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, että opistoinsinööreillä olisi ollut kolmen vuoden työkokemus ennen opiskelujen aloitusta. Vaatimus oli yksi vuosi alan kokemusta. Muutama kuukausi lisää piti saada opiskelun kestäessä. AMK-uudistuksen suurimpia virheitä minusta onkin tuon ennakkoharjoitteluvaatimuksen poisto.

Lue lisää

mutta vain teoriassa, käytännössä tuota työkokemusta oli vähintään tuo 3 vuotta, koska ensin käytiin ammattikoulu, sitten teknikkokoulutus ja vasta sen jälkeen (opisto)insinöörikoulutus. Ja tietysti näihin liittyvät harjoittelut olivat jo takana ja suurimmalla osalla muutakin työkokemusta...

tyyri kirjoitti:

Käsitykseni perustuu kokemuksiini vastavalmistuneista työkavereista ja keskusteluihin muissa yrityksissä työskentelevien kollegoiden kanssa. Olen myös runsaasti keskustellut valmistuneiden AMK-insinöörien kanssa siitä, mitä heille on opetettu ja kysellyt heidän omia käsityksiään omasta osaamisestaan.

Kaikkialta näkyy (ennen kaikkea käytännön työssä) se, että AMK:ssa kyllä opetetaan oma ala. Mutta kun tälläinen kaveri laitetaan esimieheksi tai suunnittelemaan asioita, joissa liikutaan varsinaisen oman erikoisosaamisen ulkopuolella, menee sormi täysin suuhun. Esimerkiksi tietotekniikkainssiltä on turha odottaa kykyä lukea yksinkertaisintakaan konepiirrustusta.

Yksi asia, jonka olen huomannut myös romahtaneen, on kyky tuottaa "painokelpoista" kirjallista aineistoa. Samoin esiintymisvalmiudet ovat heikentyneet.

Jotain viikkoja sitten TV:n ajankohtaisohjelmassa oli verrattu AMK-hoitajien osaamista opisto-hoitajiin. Tason todettiin romahtaneen. Valitettavasti tämä tuntuu pätevän myös insinööreihin. Tottakai ihmisissä on eroja. Eroja taitaa olla myös oppilaitoksissa. Epäilisin myös yrityksemme rekrytoijien kykyjä, elleivät he olisi pääsääntöisesti onnistuneet opisto-insinöörien kohdalla...

Lue lisää

Tähän nimeltä mainitsemattomaan televisio-ohjelmaan en enää edes viitsisi palata. Mutta palaanpa kuitenkin.

Kyseessä oli yksi(1) helsinkiläinen kakkaAMK, joka ohjemassa yhdistettiin kaikkiin ammattikorkeisiin. Ohjelma oli kriittinen, kyllä, mutta rakenteeltaan muistutti propagandafilmiä. Positiivisia seikkoja 0, negatiivisia 10 n.

Todellisuudessa ainoa asia jonka ohjelma todisti oli se, etteivät suuret yksiköt välttämättä olekaan niin tehokkaita, kuin mitä sekä OPM että ne itse luulevat näiden olevan.

Ja lopulta osaaminen on kuitenkin kiinni opisklelijasta itsestään. En itsekään hallitse kaikkea kuten toivoisin, mutta tästä voin syyttää vain itseäni. Mutta jos AMK:ssa jostain yksittäisestä asiasta oppii, niin itseopiskelun tärkeydestä.

Eli ei muuta kuin kirja auki ja opiskelemaan. Niin minäkin teen.

tyyri kirjoitti:

Olet väärässä: asia on juuri päinvastoin.

Itse opistossa tietoliikennetekniikkaa opiskellessani jouduimme opiskelemaan mm lujuuslaskentaa, konepiirrustusta, konetekniikkaa, johtamis- ja talousoppia, mitoittamaan kaivinkoneen hydraulijärjestelmä jne. Tämän lisäksi opiskeluun kuului pakollinen hajoittelu.

Nykyisin AMK:t suoltavat ulos nörttejä, jotka kyllä hallitsevat kapen erikoisalan ja ovat hyviä koodinvääntäjiä. Mutta laajempi tekninen tietämys puutuu samoin valmiudet esimiestehtäviin ovat heikot.

Lue lisää

pahalla mutta luettelemasi asiathan kuuluvat jokaisen insinöörin(amk)perusopintoihin oli ala mikä hyvänsä... Myös pakollinen harjoittelu, 1/2 vuotta.

Taidat olla taas näitä tyyppejä jotka tarinoivat tyyliin "silloin kun MINÄ olin 12 vuotias niin peruskoulunkin läpäisi vain puolet ikäluokasta ja polkupyörässä oli vain yksi pyörä ja sillä piti opetella ajamaan"...

Käy suorittamassa se amk-inssitutkinto ja tule sitten takasin mutuilemaan!

kyllä kirjoitti:

mutta vain teoriassa, käytännössä tuota työkokemusta oli vähintään tuo 3 vuotta, koska ensin käytiin ammattikoulu, sitten teknikkokoulutus ja vasta sen jälkeen (opisto)insinöörikoulutus. Ja tietysti näihin liittyvät harjoittelut olivat jo takana ja suurimmalla osalla muutakin työkokemusta...

Lue lisää

No ei ihan noinkaan. Opistoon saattoi mennä ammattikoulusta tai lukiosta, kuten AMK:hon tänä päivänä. Ennen opiskelua oli kuitenkin oltava yksi vuosi alan töissä. Nykyään tuota työkokemusvaatimusta ei ole. Teknikkopuolelta saattoi 1,5 vuoden opiskelun jälkeen pyrkiä insinööripuolelle, jossa sai jo teknikkopuolella suoritetuista opinnoista jotain hyvitystä.

millään kirjoitti:

pahalla mutta luettelemasi asiathan kuuluvat jokaisen insinöörin(amk)perusopintoihin oli ala mikä hyvänsä... Myös pakollinen harjoittelu, 1/2 vuotta.

Taidat olla taas näitä tyyppejä jotka tarinoivat tyyliin "silloin kun MINÄ olin 12 vuotias niin peruskoulunkin läpäisi vain puolet ikäluokasta ja polkupyörässä oli vain yksi pyörä ja sillä piti opetella ajamaan"...

Käy suorittamassa se amk-inssitutkinto ja tule sitten takasin mutuilemaan!

Lue lisää

Olisikohan tässä oppilaitoskohtaisia eroja? Keskusteltuani AMK:sta valmistuneiden kanssa he ovat suorastaan naurahtaneet kysyessäni onko heille opetettu tuon tyyppisiä asioita. Tuntuvat pitävän naurettavana ajatusta, että tietotekniikkainssi opiskelisi lujuuslaskentaa... Valitettavasti tämä näkyy myös käytännön töissä...

Pakollinen harjoittelu on ennen kolme kertaa pidempi. Erityisesti pakollisen ennakkoharjoittelun poisto oli virhe.

tyyri kirjoitti:

Olisikohan tässä oppilaitoskohtaisia eroja? Keskusteltuani AMK:sta valmistuneiden kanssa he ovat suorastaan naurahtaneet kysyessäni onko heille opetettu tuon tyyppisiä asioita. Tuntuvat pitävän naurettavana ajatusta, että tietotekniikkainssi opiskelisi lujuuslaskentaa... Valitettavasti tämä näkyy myös käytännön töissä...

Pakollinen harjoittelu on ennen kolme kertaa pidempi. Erityisesti pakollisen ennakkoharjoittelun poisto oli virhe.

Lue lisää

Oppilaitoskohtaisista eroista en lähde sanomaan mitään koska en jaksa asiaa tutkia mutta ainakin omassa koulussani em. opinnot kuuluvat jokaisen koulutusohjelman (Automaatio-,Elektroniikka-, Ohjelmisto-, Energia-, Kone- ja tuotantotekniikka-, Logistiikka, Tuotantotalous, Rakennustekniikka) yhteisiin perusopintoihin.

Pakollisen ennakkoharjoittelun poistuminen näkyy varmasti pidempänä "sisäänajovaiheena" vastavalmistunutta rekrytoitaessa.

millään kirjoitti:

pahalla mutta luettelemasi asiathan kuuluvat jokaisen insinöörin(amk)perusopintoihin oli ala mikä hyvänsä... Myös pakollinen harjoittelu, 1/2 vuotta.

Taidat olla taas näitä tyyppejä jotka tarinoivat tyyliin "silloin kun MINÄ olin 12 vuotias niin peruskoulunkin läpäisi vain puolet ikäluokasta ja polkupyörässä oli vain yksi pyörä ja sillä piti opetella ajamaan"...

Käy suorittamassa se amk-inssitutkinto ja tule sitten takasin mutuilemaan!

Lue lisää

olettekos tulleet ajatelleeksi että syynä voi olla oppilaisaineksen heikkeneminen? Nykyinen tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta johtaa siihen, että opiskelupaikka korkeakoulussa on auettava älykkyysosamäärällä n 85.

Opetus on suunniteltava siten, että tuolla älykkyysosamäärällä voi myös valmistua. Muuten opetusministeriön tavoite ei toteudu. Ei voi olla näkymättä valmistuneiden tasossa!

retu kirjoitti:

olettekos tulleet ajatelleeksi että syynä voi olla oppilaisaineksen heikkeneminen? Nykyinen tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta johtaa siihen, että opiskelupaikka korkeakoulussa on auettava älykkyysosamäärällä n 85.

Opetus on suunniteltava siten, että tuolla älykkyysosamäärällä voi myös valmistua. Muuten opetusministeriön tavoite ei toteudu. Ei voi olla näkymättä valmistuneiden tasossa!

Lue lisää

Tekniikan alalla noin puolet sisäänotetuista valmistuu... Mitä järkeä sitten yleensäkään ottaa sisään porukkaa, joka vain kuluttamassa aikaansa vaikkei aikomustakaan koskaan valmistua.

" Jopa yksi suorittaneista on jatkanut tuota kautta tohtoriopintoihin yliopistonpuolelle (tuskin ilman siltaopintoja?)"


Hahahaha. Mistähän nämäkin legendat oikein lähtee liikkeelle? Varmaan tradenomien katkerien illanistujaisten kalkkiviivoilla:

-Jeah, meigä se eka vetäsee tän tradenomin tutkinnon, sit 3 vuotta siwassa, sit ylempi amk-paperi ja sit alankin väsätä väitöskirjaa!!


Eih :)

unelmoi kirjoitti:

" Jopa yksi suorittaneista on jatkanut tuota kautta tohtoriopintoihin yliopistonpuolelle (tuskin ilman siltaopintoja?)"


Hahahaha. Mistähän nämäkin legendat oikein lähtee liikkeelle? Varmaan tradenomien katkerien illanistujaisten kalkkiviivoilla:

-Jeah, meigä se eka vetäsee tän tradenomin tutkinnon, sit 3 vuotta siwassa, sit ylempi amk-paperi ja sit alankin väsätä väitöskirjaa!!


Eih :)

Lue lisää

"Varmaan tradenomien katkerien illanistujaisten kalkkiviivoilla..."

Eipä uskoisi, että korkeakouluista tai yliopistoista löytyvää "sivistystä" käytetään näin fiksusti osoittamalla k...päisyytensä ja ylemmyytensä.

Ei sen ylemmän AMK-tutkinnon tarkoitus suinkaan ole puhtaasti teoriaosaamisen kasvattaminen. Sitäkin joukossa on hyvässä suhteessa, mutta pääpaino on kouluttautumisella haastavampiin ja enemmän vastuuta vaativiin TYÖtehtäviin. Eli ei ole tarkoituskaan, että jatkotutkinnon suorittaneille annettaisiin valmiudet tutkijan työhön. AMK:n tarkoitus ei alkuunkaan ole sellainen.

Minulla ei ole mitään yliopintoja vastaan, mutta en ymmärrä, miten voi hallita suunnittelu-/johto-puolen kunnolla, jos ei tunne toteutukseen tarvittavaa käytäntöä. AMK:ssa opetetaan teoriasta vain se osa, joka tarvitaan ymmärtämään, mitä ollaan toteuttamassa (hieman ylikin). Yliopiskelijat ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että he voivat työelämässä (ainakin alussa) oppia enemmän suoritusportaan hommia, jolloin suunnittelullekin tulee hyvä pohja. Tämä tietysti edellyttää työtehtäviltä yhtä sun toista. Mielestäni yliopistosta vasta valmistuneiden pitäisikin niellä hieman sitä ylpeyttään, etteivät heti kärkeen hae sitä johtajan pallia työelämässä. Kannattaisi aluksi tutustua siihen, mitä firmassa oikeasti tehdään. Tunnetustihan yksi johtamisen kulmakivistä on tietää, mitä alaiset tekevät työssään.

Punaisen langan kadottua totaalisesti totean vielä, että ylemmän AMK-tutkinto antaa valmiudet samoihin johtotason tehtäviin, kuin esim. DI:llä on. Siksi se rinnastetaan maisteritason tutkintoon. Suunnittelupuoleen ei toki kaikilla aloilla ole asiaa, kuin vasta pitkän kokemuksen jälkeen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista tulee hyviä johtajia, koska heillä väistämättä on kokemusta jo alemman tason töistä (moni on toiminut esim. erilaisten osastojen työnjohtajina ja siten itsekin tehneet sitä työtä). Tutkintoon pääseminenhän vaatii vähintään kolmen vuoden alakohtaisen työkokemuksen.

inssi kirjoitti:

Ei sen ylemmän AMK-tutkinnon tarkoitus suinkaan ole puhtaasti teoriaosaamisen kasvattaminen. Sitäkin joukossa on hyvässä suhteessa, mutta pääpaino on kouluttautumisella haastavampiin ja enemmän vastuuta vaativiin TYÖtehtäviin. Eli ei ole tarkoituskaan, että jatkotutkinnon suorittaneille annettaisiin valmiudet tutkijan työhön. AMK:n tarkoitus ei alkuunkaan ole sellainen.

Minulla ei ole mitään yliopintoja vastaan, mutta en ymmärrä, miten voi hallita suunnittelu-/johto-puolen kunnolla, jos ei tunne toteutukseen tarvittavaa käytäntöä. AMK:ssa opetetaan teoriasta vain se osa, joka tarvitaan ymmärtämään, mitä ollaan toteuttamassa (hieman ylikin). Yliopiskelijat ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että he voivat työelämässä (ainakin alussa) oppia enemmän suoritusportaan hommia, jolloin suunnittelullekin tulee hyvä pohja. Tämä tietysti edellyttää työtehtäviltä yhtä sun toista. Mielestäni yliopistosta vasta valmistuneiden pitäisikin niellä hieman sitä ylpeyttään, etteivät heti kärkeen hae sitä johtajan pallia työelämässä. Kannattaisi aluksi tutustua siihen, mitä firmassa oikeasti tehdään. Tunnetustihan yksi johtamisen kulmakivistä on tietää, mitä alaiset tekevät työssään.

Punaisen langan kadottua totaalisesti totean vielä, että ylemmän AMK-tutkinto antaa valmiudet samoihin johtotason tehtäviin, kuin esim. DI:llä on. Siksi se rinnastetaan maisteritason tutkintoon. Suunnittelupuoleen ei toki kaikilla aloilla ole asiaa, kuin vasta pitkän kokemuksen jälkeen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista tulee hyviä johtajia, koska heillä väistämättä on kokemusta jo alemman tason töistä (moni on toiminut esim. erilaisten osastojen työnjohtajina ja siten itsekin tehneet sitä työtä). Tutkintoon pääseminenhän vaatii vähintään kolmen vuoden alakohtaisen työkokemuksen.

Lue lisää

Tarkoitan siis paljon kuuluttamallani suunnittelupuolella lähinnä esim. raskasta teoriaa vaativaa tuotekehittelyä yms. Kyllähän esim. AMK-insseillä on valmiudet muunlaiseen suunnitteluun, itselläkin työni koostuu pääosin suunnittelusta. Firmassamme DI:t eivät tee samoja tehtäviä, vaan ovat lähinnä hallinnollisessa puolessa mukana.

ei luulisi akateemisen sortuvan tuollaisiin olettamuksiin. Missä on se kritiikki?
Koulutusjärjestelmä toimii pääpiirteittäin kolmiportaisena. Ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Jokaisessa on lisäksi omat erityispiirteensä mahdollisine jatkokoulutuksineen. Ennen oli asentaja, yliasentaja, teknikko, insinööri, yli-insinööri jne.

AMK:t eivät pyri olemaan mitään korkeakouluja eikä niiden jatkotutkinnolla ole tarkoitus rynniä yliopistojen tutkijakouluihin. Kummia pelkotiloja ihmisillä. Mutta työelämä tarvii edelleen ne kolme porrasta. Ei voi olla vain asentajat ja maisteri/DI:t. Muuten DI:t tekisi insinöörien työt ja tohtorit tekisi dippojen työt.

pölinää kirjoitti:

ei luulisi akateemisen sortuvan tuollaisiin olettamuksiin. Missä on se kritiikki?
Koulutusjärjestelmä toimii pääpiirteittäin kolmiportaisena. Ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Jokaisessa on lisäksi omat erityispiirteensä mahdollisine jatkokoulutuksineen. Ennen oli asentaja, yliasentaja, teknikko, insinööri, yli-insinööri jne.

AMK:t eivät pyri olemaan mitään korkeakouluja eikä niiden jatkotutkinnolla ole tarkoitus rynniä yliopistojen tutkijakouluihin. Kummia pelkotiloja ihmisillä. Mutta työelämä tarvii edelleen ne kolme porrasta. Ei voi olla vain asentajat ja maisteri/DI:t. Muuten DI:t tekisi insinöörien työt ja tohtorit tekisi dippojen työt.

Lue lisää

"AMK:t eivät pyri olemaan mitään korkeakouluja"

Auki kirjoitettuna: AmmattiKORKAKOULUT eivät pyri olemaan mitään KORKEAKOULUJA.

???

Mihin perustat väitteesi? Korkeakouluinahan ne nimenomaan pyrkivät esiintymään.

*Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE on saanut jo läpi
- ylemmän AMK-tutkinnon rinnastamisen ylempiin korkeakoulututkintoihin (julkisia virkoja täytettäessä)
- Harhaanjohtavan nimityksen University käyttämisen AMK:jen englannkielisissä nimissä (vastoin mm. opetusministeriön kantaa)

*ARENEn tavoiteohjelmassa vuosille 2007-2009 on mm.
- nimikkeen maisteri käyttöönotto ylempien AMK-tutkintojen nimenä.

*Olen itse tullut käyttäneeksi AMK-rehtorille puhuessani käsitettä "oikea korkeakoulu" yliopistoon viitatessani, jolloin tulin tiukkasävyisesti oikaistuksi, että "tämäkin [hänen AMK:nsa] on KORKEAKOULU ihan siinä missä MIKÄ TAHANSA muukin".

Mistä muusta tuo SINUN mielestäsi kertoo kuin AMK:jen vimmaisesta tarpeesta esiintyä korkeakouluina?

"ei luulisi akateemisen sortuvan tuollaisiin olettamuksiin."

Kukahan tässä olettaa? Minä katselin neljättä vuotta sitä uhoa AMK:ssa. Olen omin korvin kuunnellut pöllämystyneenä kuinka AMK-rehtori uhoaa opiskelijoille pidetyssä tiedotustilaisuussa siitä miten "meilläkin koulutetaan pian maistereita". Ja rehtori EI TODELLAKAAN tullut millään lailla valottaneeksi onko yliopisto- ja AMK-maisterilla hänen mielestään mahdollisesti jotain eroa - vaikka se täsmennys olisi osalle siitä kuulijakunnasta totisesti ollut tarpeen.

Minä puhun siis itse kuulemani ja näkemäni pohjalta. Ainoa missä sorrun olettamaan on, että oletan ettei AMK-rehtori anna virkatehtävissään lausuntoja, jotka ovat ristiriidassa AMK:jen virallisen linjan kanssa.

Mutta mihin SINÄ perustat väitteesi (etteivät AMK:t pyri olemaan mitään korkeakouluja)?

Ja mitä tähän mullistavaan oivallukseesi tulee...

"---eikä niiden [AMK:jen] jatkotutkinnolla ole tarkoitus rynniä yliopistojen tutkijakouluihin."

...niin juuri niinhän minäkin sanoin, ettei AMK-tukinto anna valmiuksia tutkijakouluun. Kyllähän MINÄ sen tiedän. (Mutta kokeilepa kertoa tuo AMK-opiskelijoille - niille kun on oman koulun puolesta kerrottu täysin päinvastaista - ja jotkut vielä tosiaan uskovat. Fiksuimmat toki eivät sielläkään.) Missäköhän kohtaa minä väitin, että AMK-jatkotutkinnoilla on tarkoitus rynniä tukijakouluihin? Olisiko liikaaa pyydetty, että vaivautuisit edes lukemaan tekstin, jota kommentoit joutavaksi pölinäksi?

Kun esitin näkemykseni, että AMK-tutkinnoilla ei ole asiaa tutkijakouluihin, kommentoin nimim. Uolevin tässä samassa ketjussa ollutta väittämää:

"Jopa yksi [ylemmän AMK-tutkinnon] suorittaneista on jatkanut tuota kautta tohtoriopintoihin yliopistonpuolelle (tuskin ilman siltaopintoja?)."

Tarkoitin ilmaista olevani Uolevin kanssa samaa mieltä siitä, että ainakaan ilman siltaopintoja tuo ei toimi (kuin yksittäistapauksissa). Kenties ilmaisin itseni epäselvästi - varsinkin kun en tullut viitanneeksi tuohon Uolevin väitteeseen - mutta MITEN sinä onnistut kääntämään tämän lauseeni "---esim. tutkijakouluihin sillä koulutuksella ei kyllä pitäisi olla mitään asiaa" pelonilmaukseksi siitä, että AMK-tutkinnoilla sittenkin, kuitenkin rynnitään tutkijakouluihin?

Rautalankaa: Jos sanon, että "AMK ei anna riittävää pohjaa tutkijankoulutukseen", se EI tarkoita, että "AMK-väki valtaa sankoin parvin tutkijakoulut" - se tarkoittaa päinvastaista.

"--eikä niiden jatkotutkinnolla ole tarkoitus rynniä yliopistojen tutkijakouluihin. Kummia pelkotiloja ihmisillä."

Kummaa MuTuilua ja kummia tulkintoja ihmisillä - tai ainakin sinulla.

Potemkin kirjoitti:

"AMK:t eivät pyri olemaan mitään korkeakouluja"

Auki kirjoitettuna: AmmattiKORKAKOULUT eivät pyri olemaan mitään KORKEAKOULUJA.

???

Mihin perustat väitteesi? Korkeakouluinahan ne nimenomaan pyrkivät esiintymään.

*Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE on saanut jo läpi
- ylemmän AMK-tutkinnon rinnastamisen ylempiin korkeakoulututkintoihin (julkisia virkoja täytettäessä)
- Harhaanjohtavan nimityksen University käyttämisen AMK:jen englannkielisissä nimissä (vastoin mm. opetusministeriön kantaa)

*ARENEn tavoiteohjelmassa vuosille 2007-2009 on mm.
- nimikkeen maisteri käyttöönotto ylempien AMK-tutkintojen nimenä.

*Olen itse tullut käyttäneeksi AMK-rehtorille puhuessani käsitettä "oikea korkeakoulu" yliopistoon viitatessani, jolloin tulin tiukkasävyisesti oikaistuksi, että "tämäkin [hänen AMK:nsa] on KORKEAKOULU ihan siinä missä MIKÄ TAHANSA muukin".

Mistä muusta tuo SINUN mielestäsi kertoo kuin AMK:jen vimmaisesta tarpeesta esiintyä korkeakouluina?

"ei luulisi akateemisen sortuvan tuollaisiin olettamuksiin."

Kukahan tässä olettaa? Minä katselin neljättä vuotta sitä uhoa AMK:ssa. Olen omin korvin kuunnellut pöllämystyneenä kuinka AMK-rehtori uhoaa opiskelijoille pidetyssä tiedotustilaisuussa siitä miten "meilläkin koulutetaan pian maistereita". Ja rehtori EI TODELLAKAAN tullut millään lailla valottaneeksi onko yliopisto- ja AMK-maisterilla hänen mielestään mahdollisesti jotain eroa - vaikka se täsmennys olisi osalle siitä kuulijakunnasta totisesti ollut tarpeen.

Minä puhun siis itse kuulemani ja näkemäni pohjalta. Ainoa missä sorrun olettamaan on, että oletan ettei AMK-rehtori anna virkatehtävissään lausuntoja, jotka ovat ristiriidassa AMK:jen virallisen linjan kanssa.

Mutta mihin SINÄ perustat väitteesi (etteivät AMK:t pyri olemaan mitään korkeakouluja)?

Ja mitä tähän mullistavaan oivallukseesi tulee...

"---eikä niiden [AMK:jen] jatkotutkinnolla ole tarkoitus rynniä yliopistojen tutkijakouluihin."

...niin juuri niinhän minäkin sanoin, ettei AMK-tukinto anna valmiuksia tutkijakouluun. Kyllähän MINÄ sen tiedän. (Mutta kokeilepa kertoa tuo AMK-opiskelijoille - niille kun on oman koulun puolesta kerrottu täysin päinvastaista - ja jotkut vielä tosiaan uskovat. Fiksuimmat toki eivät sielläkään.) Missäköhän kohtaa minä väitin, että AMK-jatkotutkinnoilla on tarkoitus rynniä tukijakouluihin? Olisiko liikaaa pyydetty, että vaivautuisit edes lukemaan tekstin, jota kommentoit joutavaksi pölinäksi?

Kun esitin näkemykseni, että AMK-tutkinnoilla ei ole asiaa tutkijakouluihin, kommentoin nimim. Uolevin tässä samassa ketjussa ollutta väittämää:

"Jopa yksi [ylemmän AMK-tutkinnon] suorittaneista on jatkanut tuota kautta tohtoriopintoihin yliopistonpuolelle (tuskin ilman siltaopintoja?)."

Tarkoitin ilmaista olevani Uolevin kanssa samaa mieltä siitä, että ainakaan ilman siltaopintoja tuo ei toimi (kuin yksittäistapauksissa). Kenties ilmaisin itseni epäselvästi - varsinkin kun en tullut viitanneeksi tuohon Uolevin väitteeseen - mutta MITEN sinä onnistut kääntämään tämän lauseeni "---esim. tutkijakouluihin sillä koulutuksella ei kyllä pitäisi olla mitään asiaa" pelonilmaukseksi siitä, että AMK-tutkinnoilla sittenkin, kuitenkin rynnitään tutkijakouluihin?

Rautalankaa: Jos sanon, että "AMK ei anna riittävää pohjaa tutkijankoulutukseen", se EI tarkoita, että "AMK-väki valtaa sankoin parvin tutkijakoulut" - se tarkoittaa päinvastaista.

"--eikä niiden jatkotutkinnolla ole tarkoitus rynniä yliopistojen tutkijakouluihin. Kummia pelkotiloja ihmisillä."

Kummaa MuTuilua ja kummia tulkintoja ihmisillä - tai ainakin sinulla.

Lue lisää

nyt ei paljoa paina. Voihan olla, että jonkun ö-luokan AMK:n rehtorilla on salaisia haaveita kouluttaa maistereita, mutta yleistää sitä ei kannata.

Se, että jokin jatkokoulutus antaa mahdollisesti muodollisen (huomaa tämä muodollinen) pätevyyden hakea jotain virkaa, ei todellakaan tarkoita sitä, että se rinnastettaisiin automaattisesti yliopistotutkinnoksi. Mielestäni täysin turhaa panikointia yliopistoväen keskuudessa. Se oli vielä ymmärrettävää, että korkeakoulut halusivat vetäytyä yliopistoiksi, jotta yleisö ei sotkisi niitä ammattikorkeakouluihin, mutta nykyinen hälinä on lähinnä lapsellista.

Väitteeni perustan havaintoihin kahdesta AMK:sta ja yhdestä yliopistosta. Yksikään näistä ei rinnastanut tutkintoja suoraan, eikä edes esittänyt sellaista.

AMK:n jatkotutminnot ovat oikeamminkin täydennyskoulutusta kuin jatkotutkintoja sanan varsinaisessa merkityksessä. AMK:n jatkotutkinnossa opetetaan lisää, koska osaamista tarvitaan ja vanhat taidot eivät riitä uusissa tehtävissä. Yliopiston puolella tätä kutsutaan täydennyskoulutukseksi. Kun maailma muuttuu tarvitaan osaamisen päivitystä ja mahdollisesti hieman laajempaakin osaamista. Tämä täydennyskoulutus on kuitenkin perustutkintoon liittyvää.

Sen sijaan yliopiston jatkotutkinnoilla on aivat on tehtävänsä viedä alan tutkimusta eteenpäin. Tämän tutkimuksen perusteella perustutkinto-opiskelijoille ja täydennyskoulutuksessa oleville voidaan opettaa uusimmat tiedot. Joten AMK:n jatkotutkinto on harhaanjohtava nimitys, mutta eipä se ole ainoa asia, jossa AMK yrittää matkia yliopistoa.

täydennyskoulutus kirjoitti:

AMK:n jatkotutminnot ovat oikeamminkin täydennyskoulutusta kuin jatkotutkintoja sanan varsinaisessa merkityksessä. AMK:n jatkotutkinnossa opetetaan lisää, koska osaamista tarvitaan ja vanhat taidot eivät riitä uusissa tehtävissä. Yliopiston puolella tätä kutsutaan täydennyskoulutukseksi. Kun maailma muuttuu tarvitaan osaamisen päivitystä ja mahdollisesti hieman laajempaakin osaamista. Tämä täydennyskoulutus on kuitenkin perustutkintoon liittyvää.

Sen sijaan yliopiston jatkotutkinnoilla on aivat on tehtävänsä viedä alan tutkimusta eteenpäin. Tämän tutkimuksen perusteella perustutkinto-opiskelijoille ja täydennyskoulutuksessa oleville voidaan opettaa uusimmat tiedot. Joten AMK:n jatkotutkinto on harhaanjohtava nimitys, mutta eipä se ole ainoa asia, jossa AMK yrittää matkia yliopistoa.

Lue lisää

Siinäkö, että yleensä antaa opetusta?

AMK tutkinto ei yllä laajuudessaan eikä vaativuudessaan yliopistotutkinnon tasolle. Tutkintonimike on erilainen. Jatkotutkinnot eivät tähtää perustutkimuksen etennpäin viemiseen, vaan alan tietämyksen tehokkaampaan käyttöön.

Saisiko esimerkkejä, missä matkiminen tapahtuu? Mikään maisteritutkinto ei nyt kelpaa, jos on esittää teoreettisesti maister vs. maisteri(AMK), koska näissä tasoero on selvä.

sanomiset kirjoitti:

nyt ei paljoa paina. Voihan olla, että jonkun ö-luokan AMK:n rehtorilla on salaisia haaveita kouluttaa maistereita, mutta yleistää sitä ei kannata.

Se, että jokin jatkokoulutus antaa mahdollisesti muodollisen (huomaa tämä muodollinen) pätevyyden hakea jotain virkaa, ei todellakaan tarkoita sitä, että se rinnastettaisiin automaattisesti yliopistotutkinnoksi. Mielestäni täysin turhaa panikointia yliopistoväen keskuudessa. Se oli vielä ymmärrettävää, että korkeakoulut halusivat vetäytyä yliopistoiksi, jotta yleisö ei sotkisi niitä ammattikorkeakouluihin, mutta nykyinen hälinä on lähinnä lapsellista.

Väitteeni perustan havaintoihin kahdesta AMK:sta ja yhdestä yliopistosta. Yksikään näistä ei rinnastanut tutkintoja suoraan, eikä edes esittänyt sellaista.

Lue lisää

"Yhden rehtorin sanomiset nyt ei paljoa paina. Voihan olla, että jonkun ö-luokan AMK:n rehtorilla on salaisia haaveita kouluttaa maistereita, mutta yleistää sitä ei kannata."

Ne väittämäsi "yhden rehtorin salaiset haaveet, joita ei kannata yleistää" on esitetty julkisesti ARENEn linjauksena vuosille 2007-2009. Ohjelman esitteli "Valtakunnallisessa opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen tavoitesopimusseminaarissa 8.- 9.11.2005" ARENEn pj. Pentti Rauhala.

TASO-seminaarin 8.-8.11.2005 pääsivu:
http://www2.tpu.fi/TASO-seminaari/

...vasemmalta ylhäältä linkki "seminaarin materiaalit":
http://www.tpu.fi/TASO-seminaari/SeminaarinMateriaali.htm

...ja aukeavasta valikosta edelleen linkki "Rehtori Pentti Rauhala, Arene ry:n pj"

Linkin takaa löytyy PowerPoint -esitys "AMMATTIKORKEAKOULUPOLITIIKAN LINJAUKSET 2007 - 2009", jonka 9. diassa esitetään tavoite saada maisteri-nimike ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille. (Dioissa 10 ja 11 muuten perustellaan University-sanan käyttöönottoa AMK:jen englanninkielisissä nimityksissä. Opetusministeriön kielteinen kanta ei sittemmin paljon ARENEa hetkauttanut, vaan nimike otettiin käyttöön.)

Se AMK, jossa minä kuuntelin tiedotustilaisuudessa rehtorin puheita pian alkavasta maisterikoulutuksesta, kuului sekin 10 suurimman joukkoon - mutta EI ollut Rauhalan johtama Laurea. Joten todistettavasti ainakin kaksi ei-ö-luokan AMK:n rehtoria puhuu tuommoisia julkisesti - sen sijaan, että yksi ö-luokan AMK:n rehtori haaveilisi salaa, kuten sinä väität.

Mitä tulee SINUN yleistykseesi "täysin turhaa panikointia yliopistoväen keskuudessa", niin en ole huomannut panikointia, vaan ärtymystä. Ainakin omalla kohdallani on kyse jälkimmäisestä. Jouduin nimittäin silmätikuksi ja aikamoiseen kuseen möläytettyäni totuuden torvena AMK-rehtorille kielletyt sanat "oikea korkeakoulu" yliopistoon viitatessani. On aika turhauttavaa joutua ensin kuseen sen vuoksi, että AMK:ssani oli tabu kyseenalaistaa AMK yliopiston vertaishaastajana, ja sitten kuulla tuommoisia kommentteja, että "eihän ne nyt oikeasti pyri mitään korkeakouluja olemaan".

Siinä olet kyllä oikeassa, että eivät AMK:t pyri OLEMAAN korkeakouluja - ainakin niiden keinot ovat ihan väärät, jos pyrkivät - mutta vimmatusti ne kyllä pyrkivät semmoisina ESIINTYMÄÄN. Huolta se ei minussa herätä, mutta ärtymystä kyllä.

missä? kirjoitti:

Siinäkö, että yleensä antaa opetusta?

AMK tutkinto ei yllä laajuudessaan eikä vaativuudessaan yliopistotutkinnon tasolle. Tutkintonimike on erilainen. Jatkotutkinnot eivät tähtää perustutkimuksen etennpäin viemiseen, vaan alan tietämyksen tehokkaampaan käyttöön.

Saisiko esimerkkejä, missä matkiminen tapahtuu? Mikään maisteritutkinto ei nyt kelpaa, jos on esittää teoreettisesti maister vs. maisteri(AMK), koska näissä tasoero on selvä.

Lue lisää

On koko "ylemmän AMK:n" takana se, että yliopistosta runsaslukuisina valmistuville tohtoreille saadaan töitä. Ylemmässä opettajalta vaaditaan tohtoritason (vai kelpasiko lisurikin) tutkintoa, jota ei kovin monella riviopettajalla todellakaan ole. Todella ovela veto, joka tukee yliopiston tutkintotavoitteita!

Jere kirjoitti:

On koko "ylemmän AMK:n" takana se, että yliopistosta runsaslukuisina valmistuville tohtoreille saadaan töitä. Ylemmässä opettajalta vaaditaan tohtoritason (vai kelpasiko lisurikin) tutkintoa, jota ei kovin monella riviopettajalla todellakaan ole. Todella ovela veto, joka tukee yliopiston tutkintotavoitteita!

Lue lisää

...käytännönläheisyys AMK:ssa? Yliopistojen tohtoriputkesta putkahtelevia opettajiksi työllistämälläkö sitä käytännönläheisyttä ja työelämälähtöisyyttä saadaan AMK-opetukseen?

Potemkin kirjoitti:

"Yhden rehtorin sanomiset nyt ei paljoa paina. Voihan olla, että jonkun ö-luokan AMK:n rehtorilla on salaisia haaveita kouluttaa maistereita, mutta yleistää sitä ei kannata."

Ne väittämäsi "yhden rehtorin salaiset haaveet, joita ei kannata yleistää" on esitetty julkisesti ARENEn linjauksena vuosille 2007-2009. Ohjelman esitteli "Valtakunnallisessa opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen tavoitesopimusseminaarissa 8.- 9.11.2005" ARENEn pj. Pentti Rauhala.

TASO-seminaarin 8.-8.11.2005 pääsivu:
http://www2.tpu.fi/TASO-seminaari/

...vasemmalta ylhäältä linkki "seminaarin materiaalit":
http://www.tpu.fi/TASO-seminaari/SeminaarinMateriaali.htm

...ja aukeavasta valikosta edelleen linkki "Rehtori Pentti Rauhala, Arene ry:n pj"

Linkin takaa löytyy PowerPoint -esitys "AMMATTIKORKEAKOULUPOLITIIKAN LINJAUKSET 2007 - 2009", jonka 9. diassa esitetään tavoite saada maisteri-nimike ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille. (Dioissa 10 ja 11 muuten perustellaan University-sanan käyttöönottoa AMK:jen englanninkielisissä nimityksissä. Opetusministeriön kielteinen kanta ei sittemmin paljon ARENEa hetkauttanut, vaan nimike otettiin käyttöön.)

Se AMK, jossa minä kuuntelin tiedotustilaisuudessa rehtorin puheita pian alkavasta maisterikoulutuksesta, kuului sekin 10 suurimman joukkoon - mutta EI ollut Rauhalan johtama Laurea. Joten todistettavasti ainakin kaksi ei-ö-luokan AMK:n rehtoria puhuu tuommoisia julkisesti - sen sijaan, että yksi ö-luokan AMK:n rehtori haaveilisi salaa, kuten sinä väität.

Mitä tulee SINUN yleistykseesi "täysin turhaa panikointia yliopistoväen keskuudessa", niin en ole huomannut panikointia, vaan ärtymystä. Ainakin omalla kohdallani on kyse jälkimmäisestä. Jouduin nimittäin silmätikuksi ja aikamoiseen kuseen möläytettyäni totuuden torvena AMK-rehtorille kielletyt sanat "oikea korkeakoulu" yliopistoon viitatessani. On aika turhauttavaa joutua ensin kuseen sen vuoksi, että AMK:ssani oli tabu kyseenalaistaa AMK yliopiston vertaishaastajana, ja sitten kuulla tuommoisia kommentteja, että "eihän ne nyt oikeasti pyri mitään korkeakouluja olemaan".

Siinä olet kyllä oikeassa, että eivät AMK:t pyri OLEMAAN korkeakouluja - ainakin niiden keinot ovat ihan väärät, jos pyrkivät - mutta vimmatusti ne kyllä pyrkivät semmoisina ESIINTYMÄÄN. Huolta se ei minussa herätä, mutta ärtymystä kyllä.

Lue lisää

noissa AMK:n linjanvedoissa on toivomisen varaa. Luultavasti ei tule tuota maisteri=maisteri tutkintoa. Kaikki AMK:t kun eivät sitä välttämättä kannata. Toivottavasti koulujen määrän karsiminen auttaisi asiaa.

inssi kirjoitti:

Ei sen ylemmän AMK-tutkinnon tarkoitus suinkaan ole puhtaasti teoriaosaamisen kasvattaminen. Sitäkin joukossa on hyvässä suhteessa, mutta pääpaino on kouluttautumisella haastavampiin ja enemmän vastuuta vaativiin TYÖtehtäviin. Eli ei ole tarkoituskaan, että jatkotutkinnon suorittaneille annettaisiin valmiudet tutkijan työhön. AMK:n tarkoitus ei alkuunkaan ole sellainen.

Minulla ei ole mitään yliopintoja vastaan, mutta en ymmärrä, miten voi hallita suunnittelu-/johto-puolen kunnolla, jos ei tunne toteutukseen tarvittavaa käytäntöä. AMK:ssa opetetaan teoriasta vain se osa, joka tarvitaan ymmärtämään, mitä ollaan toteuttamassa (hieman ylikin). Yliopiskelijat ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että he voivat työelämässä (ainakin alussa) oppia enemmän suoritusportaan hommia, jolloin suunnittelullekin tulee hyvä pohja. Tämä tietysti edellyttää työtehtäviltä yhtä sun toista. Mielestäni yliopistosta vasta valmistuneiden pitäisikin niellä hieman sitä ylpeyttään, etteivät heti kärkeen hae sitä johtajan pallia työelämässä. Kannattaisi aluksi tutustua siihen, mitä firmassa oikeasti tehdään. Tunnetustihan yksi johtamisen kulmakivistä on tietää, mitä alaiset tekevät työssään.

Punaisen langan kadottua totaalisesti totean vielä, että ylemmän AMK-tutkinto antaa valmiudet samoihin johtotason tehtäviin, kuin esim. DI:llä on. Siksi se rinnastetaan maisteritason tutkintoon. Suunnittelupuoleen ei toki kaikilla aloilla ole asiaa, kuin vasta pitkän kokemuksen jälkeen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista tulee hyviä johtajia, koska heillä väistämättä on kokemusta jo alemman tason töistä (moni on toiminut esim. erilaisten osastojen työnjohtajina ja siten itsekin tehneet sitä työtä). Tutkintoon pääseminenhän vaatii vähintään kolmen vuoden alakohtaisen työkokemuksen.

Lue lisää

"..Tunnetustihan yksi johtamisen kulmakivistä on tietää, mitä alaiset tekevät työssään..."

No ei ole. Taitaa olla se yleisin harhaluulo johtamisesta. Johtamista on tietysti monenlaista, mutta tuo on työnjohtajan työtehtäviä. Yrityksen johtajan on hallitava ihan muita asioita kuin miettiä suorittavan osaston tekemisiä.

Jaykkis kirjoitti:

"..Tunnetustihan yksi johtamisen kulmakivistä on tietää, mitä alaiset tekevät työssään..."

No ei ole. Taitaa olla se yleisin harhaluulo johtamisesta. Johtamista on tietysti monenlaista, mutta tuo on työnjohtajan työtehtäviä. Yrityksen johtajan on hallitava ihan muita asioita kuin miettiä suorittavan osaston tekemisiä.

Lue lisää

usein johto syyllistyy näpertelyyn kentällä, jolloin koko puulaaki joutuu hieman tuuliajolle. Vastuullinen yritysjohtaminen on muuttanut muotoaan nykymaailmassa. Jos ennen oltiin vastuussa työntekijöille yrityksen menestymisestä ja työpaikkojen säilymisestä, niin nykyisellään ollaa vastuussa omistajille tuloksesta. Näitä eturistiriitojen törmäyksiä tapahtuu ja vaikutuksista voidaan lukea lehdistä.

inssi kirjoitti:

Ei sen ylemmän AMK-tutkinnon tarkoitus suinkaan ole puhtaasti teoriaosaamisen kasvattaminen. Sitäkin joukossa on hyvässä suhteessa, mutta pääpaino on kouluttautumisella haastavampiin ja enemmän vastuuta vaativiin TYÖtehtäviin. Eli ei ole tarkoituskaan, että jatkotutkinnon suorittaneille annettaisiin valmiudet tutkijan työhön. AMK:n tarkoitus ei alkuunkaan ole sellainen.

Minulla ei ole mitään yliopintoja vastaan, mutta en ymmärrä, miten voi hallita suunnittelu-/johto-puolen kunnolla, jos ei tunne toteutukseen tarvittavaa käytäntöä. AMK:ssa opetetaan teoriasta vain se osa, joka tarvitaan ymmärtämään, mitä ollaan toteuttamassa (hieman ylikin). Yliopiskelijat ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että he voivat työelämässä (ainakin alussa) oppia enemmän suoritusportaan hommia, jolloin suunnittelullekin tulee hyvä pohja. Tämä tietysti edellyttää työtehtäviltä yhtä sun toista. Mielestäni yliopistosta vasta valmistuneiden pitäisikin niellä hieman sitä ylpeyttään, etteivät heti kärkeen hae sitä johtajan pallia työelämässä. Kannattaisi aluksi tutustua siihen, mitä firmassa oikeasti tehdään. Tunnetustihan yksi johtamisen kulmakivistä on tietää, mitä alaiset tekevät työssään.

Punaisen langan kadottua totaalisesti totean vielä, että ylemmän AMK-tutkinto antaa valmiudet samoihin johtotason tehtäviin, kuin esim. DI:llä on. Siksi se rinnastetaan maisteritason tutkintoon. Suunnittelupuoleen ei toki kaikilla aloilla ole asiaa, kuin vasta pitkän kokemuksen jälkeen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista tulee hyviä johtajia, koska heillä väistämättä on kokemusta jo alemman tason töistä (moni on toiminut esim. erilaisten osastojen työnjohtajina ja siten itsekin tehneet sitä työtä). Tutkintoon pääseminenhän vaatii vähintään kolmen vuoden alakohtaisen työkokemuksen.

Lue lisää

"Punaisen langan kadottua totaalisesti totean vielä, että ylemmän AMK-tutkinto antaa valmiudet samoihin johtotason tehtäviin, kuin esim. DI:llä on. Siksi se rinnastetaan maisteritason tutkintoon."

Johan tuli potaskaa. Uskotkohan itsekään. Ylempi AMK tutkinto rinnastetaan DI-tutkintoon vain siksi että vallassa on liikaa tasapäistämisunelmista kärsiviä sosiaalidemokraatteja. Niin se vaan on että nimeä muuttamalla eivät tosiasiat muutu. Amis on amis eikä muuksi muutu.

hehhehheh kirjoitti:

"Punaisen langan kadottua totaalisesti totean vielä, että ylemmän AMK-tutkinto antaa valmiudet samoihin johtotason tehtäviin, kuin esim. DI:llä on. Siksi se rinnastetaan maisteritason tutkintoon."

Johan tuli potaskaa. Uskotkohan itsekään. Ylempi AMK tutkinto rinnastetaan DI-tutkintoon vain siksi että vallassa on liikaa tasapäistämisunelmista kärsiviä sosiaalidemokraatteja. Niin se vaan on että nimeä muuttamalla eivät tosiasiat muutu. Amis on amis eikä muuksi muutu.

Lue lisää

kaikkityyni.

missä? kirjoitti:

Siinäkö, että yleensä antaa opetusta?

AMK tutkinto ei yllä laajuudessaan eikä vaativuudessaan yliopistotutkinnon tasolle. Tutkintonimike on erilainen. Jatkotutkinnot eivät tähtää perustutkimuksen etennpäin viemiseen, vaan alan tietämyksen tehokkaampaan käyttöön.

Saisiko esimerkkejä, missä matkiminen tapahtuu? Mikään maisteritutkinto ei nyt kelpaa, jos on esittää teoreettisesti maister vs. maisteri(AMK), koska näissä tasoero on selvä.

Lue lisää

"Jatkotutkinnot eivät tähtää perustutkimuksen etennpäin viemiseen, vaan alan tietämyksen tehokkaampaan käyttöön."

Eli kun AMK:n jatkotutkinnot ovat luonteeltaan selvästi enemmän täydennyskoulutuksen luontoista, niin silloin pitäisi selvyyden vuoksi puhua AMK:n lisä/täydennysopinnoista erotuksena jatkotutkintoihin, joilla on yliopiston puolella aivan erilainen tavoite kuin perustutkinnolla tai normaalilla täydennyskoolutuksella.

Kerroit tosi osuvasti asiasi :)
Minulla on samat kokemukset ja olen täysin samaa mieltä. Ammattikorkeakoulussa ei voi tietää, millaista on yliopistossa ja toisin päin, JOLLEI ole käynyt molempia (loppuun).
Pahoille tavoille ja niistä nimenomaan tuohon pintarääpimiseen amk:ssa todellakin syyllistyttiin.

"Master of Beauty and Cosmetics" =D

repe-setä kirjoitti:

"Master of Beauty and Cosmetics" =D

Sama termi löytyy myös "merten takaa". Ei uusi juttu.

repe-setä kirjoitti:

"Master of Beauty and Cosmetics" =D

Nii siinäs näätte, meillä AMK:ssa on tiukemmat pillutki