Mun nykynen nainen haluaa säilyttää sukunimensä kaksiosaisena, on eronnu 1,5v. sitte. Lapsien nimet se muutti "omaan" sukuunsa kuitenki. Eli ne on yksiosaiset. Kuulemma nimi on taiteellinen yhtäkkiä ainakin nyt, kaksiosaisena. Ei siinä muuta mutta mua on alkanu vähän se ärsyttämäänki, toisaalta. Se on vähän loukkaavaa mua kohtaan. Aikasemmin syy oli siinä ettei kannata kun pitäs kaikki kortit vaihtaa kun nimi vaihtuu. Kaiken muun se onkin halunnu entisestä elämästä jopa hävittää. Noo en ole asiasta puhunu, mut miksi joku toimii näin? onko mielipiteitä ja kokemuksia?
Mitä mieltä
kari
251778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
mutta mielipide löytyy: vaihtaisin itte kaikki kortit mieluummin kuin pitäisin entisen miehen nimen. Joku jippo sillä naisella on...
terveisin pian itse eroava
Tarviiko siinä olla jokin syy, jos haluaa säilyttää nimensä ja on siihen tyytyväinen. Minä en ainakaan vaihtaisi nykyistä sukunimeäni ainakaan takaisin tyttönimeen, jos eroasin. Ja jos joskus menisin uudelleen naimisiin, niin taitaisin pitää tämän nykyisen nimeni. Olenhan sillä nimellä tunnettu yli puolet elämästäni. Miksi silloin vaihtaisi nimeänsä.
no tuota, se on kuitenkin näkyvissä pelkästään siinä kaksosasessa nimessä jo muutenkin ensimmäisenä, hänen tyttösukunimensä ja lapsilla on se, ei vaan vaihda.
Voi olla ettei naisesi vaan halua kenenkään ylimääräisen tietävän hänen sukunimensä vaihtumisen perusteella mitään omasta elämästään. Jos on ollut pitkään tunnettu sillä tietyllä nimellä, joutuu selittelemään, onko eronnut vai mennyt uusiin naimisiin aina kun joku innostuu sitä kyselemään. Joillakin totuttu nimi on myös osa omaa identiteettiä. Silti, pidemmän päälle tuntuu kyllä hassulta, jos lastenkin nimet ovat pelkällä äitinsä tyttönimellä... Ihan ymmärrettävä että olet loukkaantunut, tuskimpa naisesi silti tällä asialla sinua haluaa loukata, jostain omasta syystään hän näin valitsee.
mitään kummallista ole, eli saa muut tietää sen eron ja syynkin halutessaan, kertoo mielellään. Mut se on nyt pari eri perusteluakin jo antanut asialle, siksi en tiiä sen todellisia tarkotusperiä.
siis toi edellinen viesi on minun, ajattelin kaverille soittaa äsken, siksi tuo make putkahti tuonne äsken. :))
Siltä tuo juttu nyt kuullostaa. Koita vaan hyväksyä se, että hän on elänyt jo ennen sinun kuvioihin mukaantuloasi. Käy vaikka puhumassa työterveyslääkärille, muta tuollaiset asiat on saatava pois päänupistasi. Sairasta.
mustiskaan. En vain pidä siitä, varsinkin sillon kun hän siitä mainitsi kuinka taiteellinen se nyt on, samalla kuitenkin vaikkei sitä esille tuo, mutta on kyllä kielteisien kantansa mun sukunimestä tuonu aikasemmin esille. En tietty viitsi ärsyttää tämän enempää tilanetta, mutta jos hän hyväksyisi minut, myös minun olisi hyväksyttävä hänet. Mun mielestä jo hotellihuonetta varatessa tai oli mikä vaan, kysytään, olenko hänen mies suurinpiirtein
(jotkut on uteliata vahtimaan myös toisten oman perään vaikka asia ei kuulu heille, eikä niin ole.) Sen takia se mua kiusaa vähän että ei voi vaihtaa. kummallista puljaamista. Lapsilla kuitenkin vaihdettiin se kaksiosasuus pois.
Hei,
säilytin myös itse 2-osaisen sukunimeni. Lapset ovat isänsä nimellä, joten päätin pitää naimakaupassa saamani jatko-osan tämän takia. Toisaalta myös kaikkien papereiden vaihto teetättää ja maksaa. Ehkä sitten, kun lapset ovat täysi-ikäisiä, luovun exän sukunimestä. Jos minulla olisi vain miehen sukunimi, en sitä vaihtaisi. Korkeintaan, jos menisin uusiin naimisiin.
Ei minulla ainakaan ole mitään taka-ajatuksia tässä asiassa. Erossahan sukunimeä ei tarvitse muuttaa. En kyllä ymmärrä, mitä taka-ajatuksia tässä edes voisi olla. Älä ota tästä paineita. Ihan suotta itseäsi kiusaat asialla. Jos hänellä olisi yksistään ex-miehen sukunimi, ärsyttäisikö se sinua? Voi kait se olla, että hänen mielestä sukunimi on taiteellinen.....
vaihtaa lapset omiin nimiinsä, mutta pitää itse miehensä nimen, niin eikös siinä ole hiukan ristiriitaa???
Ihmeen yksinkertaista ja turhamaista porukkaa täällä. Jos nainen vaihtaa lapset omalle nimelleen ja pitää itse kaksiosoaisen nimen, niin ei ole ok.
Mut huomasin et vastaajat olikin noita miehen nimen pitäneitä, eli ei paljon päässä järki pakota.
Yksi syy on, et hän on turhamainen. Mut miksi ei sitten pitänyt lapsillaan miehen nimeä myös? Enemmänhan se miehen nimi lapsille kuuluu, kuin hänelle.
Se ehkä kaikkein hyväksyttävin syy. Loput syyt voi miettiä kukin itse.
Toki minuakin vähän ihmetytti, että lapsilta on sukunimi vaihdettu, mutta itseltä ei. Mutta ei se silti minun mielestä välttämättä mitään erikoista tarkoita. Jos hän ihan oikeasti haluaa olla taiteellinen - tunnet kait naisystäväsi. Turhamaisuutta; ehkä. Oletko häneltä itseltä kysynyt, miksi ei lapsilla säilyttänyt. Totta on, että enemmin se heille kuuluu kuin exälle.
Se, että minä säilytin jatko-osan, on nimenomaan siksi, että järki päässä pakottaa. Säästyn monelta selitykseltä, kun lapsilla olisi muutoin täysin eri sukunimi kuin minulla.
Älä turhaan päreitäsi polta. Minun exää ei hetkauta, vaikka jatko-osan säilytin. Tulevasta en vielä tiedä, kun sitä ei ole vielä. Ei se nimi miestä/naista pahenna .... Ja jos mielestäsi naisesi käytös on turhamaisuutta, sinun on se joko hyväksyttävä tai sitten ei. Oli hänelle rehellinen ja kerro, miten asia sinua rassaa. Jos sillä ei ole vaikutusta, mieti, kykenetkö elämään asian kanssa.
Sorry, mutta olkott tuo edellinen teille molemmille.
Luulisin näin, kyllä se aika turhamainen on, mutta se on syitä sanonu jo parikin, muka taiteellinen ja tai kostaakseni, mikä lie totta sitte. Kosto mielessä ainakin se lapsilta vaihtoi sen. Sillon kun selityksia ja perusteluita on useita, syy on jotain muuta aina, sen kuulen myöhemmin kyllä sen oikean syynkin. Saapa nähdä. Aina ollut niin että oikea syy paljastuu erilailla sepitettyihin asioihin. Tää nainen on just semmonen, en voi luottaa näin. Sitten jos kyselet tarkemmin, narsistimainen tyyli on jättää vastaamatta, pakota siinä nyt sitte. Tietäähän se mitä käy. Siksi kysyn vähän muittenkin mielipiteitä. Jos jotain oleellista on jääny huomaamatta tuossakin.
Ettei sydän sykkisi kuitenkin vielä sille exälle... tai haluaisi mahdolliselle exän uudelle naisystävälle täten osoittaa olevansa se ex-vaimo. Käsittämättömiä syitä, mutta tuli vaan mieleen.
ei olekaan sen miehen? Haluaa osoittaa sen noin selvästi miehellekin?
sitäkään.
outoahan se olisi jos ei rakastaisi jotenkin, mutta kyllä ne tunteet on kuollu sitä kohtaan jo. Jäi vain kaipaus kaikista niistä vuosista varmaan. Tunteet ei toisaalta heti katoa. Vaatii aikaa. Mutta tää voisi olla joku sellanen veto ehkä muille naisille, ettei kukaan ole häntä ainakaan parempi. Sitä se on toitottanut, samalla unohtaen välillä että minäkin olen olemassa.
kuitenkin homoseksusaalinen persoona?
hehhehe.. miten niin?
Sinun ja naisesi oikea ongelma lienee joku muu. Onko tämä sukunimikysymys vain yksi asia monen muun joukossa?
Minulla on isäni sukunimi, jota en ole koskaan vaihtanut. Lapsillani on isänsä sukunimi. Koska mulle on oma nimeni tärkeä, en vaihtele lastenkaan nimiä.
Tuli mieleen nimitarina sukuni historiasta.
Isättömän lapsen äiti meni naimisiin. Poika meni armeijaan. Armeijassa oli nimenhuuto. Pojan nimeä ei kuulunut. Kävi ilmi, että äiti oli pojalle kertomatta muuttanut pojan sukunimen isäpuolen mukaan.
Armeijasta päästyään poika vaihtoi sukunimensä takaisin äitinsä suvun nimeksi
Minulla on ilo ja kunnia käyttää tätä samaa nimeä.
miettiä ja selventää meillekin, mikä on jutun takana, kun syyt on mitä moninaisimmat...
Sama kai se on mikä nimi on, mutta tuo juttu tuntuu ihan hullulta.
En tiedä, on muitakin ongelmia, mutta voi olla että tuoki on jokin ilmentymä sitten... Mietin vaan että miten se nyt millään meidän muut ongelmat edes vaikuttaisivat tuohon asiaan. Eihän se periaatteessa mulle sillätavalla vaikuttais, kostonkann takia mulle. Ei se sitä vois olla ainakaan.
Mitä enemmän itekki mietin, sitä hullummaksi tuo kyllä menee, myönnetään.
Jos se kostaa mielessään sitten, mutta ei mulle. Vaan exälleen. Tai sitte tää on taas tätä naisten kusipäälogiikkaa ja narsistista kiusaa mulle
"mitä minä haluan, sitä ei vaan perkele periaatteenkaan vuoksi tehdä, kun edellisessäkin suhteessa vain miehen mukaan mentiin, joten nyt mennään hänen mukaansa" Tommoset pikkuasiatkin alkaa vituttamaan aikaa myöten. Mua ei niinku kuunnella ja mun haluja yhtään.
Minä vaihdoin tytösukunimeni takaisin 4vuotta eron jälkeen. Syy oli se että halusin että lapsillani ja minulla on sama sukunimi. Omaa tyttönimeäni en voi lapsille vaihtaa koska meillä on lasten isän kanssa yhteishuoltajuus ja hän ei varmasti anna vaihtaa heidän sukunimeään.
Nyt vaihdoin tyttösukunimeni takaisin siitä syystä että muutin yhteen nykyisen mieheni kanssa ja minusta se oli aika vaihtaa.
eräs otti takaisin tyttönimen.. sitten alkoi käyttää toista etunimeä kait se kuullostaa hienommalta!! Eräs äiti halusi lapsille oman sukunimensä vähän semmonen ruotsalaisperäinennimi Savossa. Kun menivät naimisiin nimet ei muuttuneet, äiti ja lapset pysyivät äidin nimellä!