Mitä olette mieltä, kun mies sanoo ettei hänellä ole uskoa suhteemme tulevaisuuteen, mutta haluaa yrittää silti. Ja sanoo rakastavansa minua. Mitä hittoa mä sitten tässä vielä olen jos toisella ei ole mitään uskoa meihin?
Tai uskoo MEIHIN, mutta kun kuvioon liittyy molempien lapsetkin..ei toimi.
Tai uskoo MEIHIN, mutta kun kuvioon liittyy molempien lapsetkin..ei toimi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suhde on yleensä hyväksymistä, ymmärtämistä sekä kompromissien tekemisiä. Monta kertaa sopeutuminen uutteen tilanteeseen on helpompaa, jos kummallakin on usko huomiseen. Usein kuitenkin omien lapsien vaikutus sekä vanhojen tottumusten muuttaminen uudenlaiseksi vaatii monenlaisia muuotoksia niin omissa asenteissa kuin käytännössäkin. Puhumalla asioista ja ongelmista selviää monet asiat. On myös muistettava, että suhteen onnistumiseen vaikuttaa myös monet ulkopuoliset asiat, mutta ennen kaikkea kummankin osapuolen lasten tuntemukset myös. Onistuessaan suhde, jossa rakastetaan ja puhutaan asioista, on jo tulevaisuuden kannalta kantavaa. Kaikkea hyvää sinulle elämässä ja toivottavsti saat selvyyttä omaan tilanteeseesi.
..mutta eri airoissa.
Itse olen sellaisessa tilanteessa, että rakastan ja kunnioitan miesystävääni yli kaiken, mutta näen tilanteemme "yli". On hänen lapsensa ja minun lapseni. Lapset kyllä tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta itse en millään jaksa hänen lapsiaan, jotka vaativat koko ajan huomiota itselleen niin, että en saa miestä itselleni. Mies on niin parkkiintunut hyysäämään lapsiaan alusta loppuun, että minä jään koko ajan kakkoseksi.
En kestä ajatusta, että tilanne tulee aina olemaan näin. Siksi harkitsen eroa. En usko meihin perheenä. Pariskuntana KYLLÄ.
Tilannehan tulee korjaantumaan sitä mukaa, kun lapset muuttavat pois kotoa, mutta jaksaako sitä odottaa? Ja muuttuuko tilanne silloinkaan sellaiseksi, että minä olisin n:o 1. Epäilen.
Selvittäkää asia puhumalla. Mihin osaan tarkalleen ottaen miesystäväsi ei teissä usko? Ja kun sen selvität, miettikää yhdessä onko tilanteeseen ratkaisua.