No eipä olisi ihan heti tuosta miehestä uskonut. Positiivisena puolena sanottakoon, että hän näköjään on näissä naisasioissakin vereslihalle asti avoin tyyppi. Ei turhia häpeile esiintyä omalla nimellään.
Negatiivisena puolena sanottakoon, että voihan tässä tietysti olla kyseessä myöskin uskoa etsivien naisten houkuttelemisesta Adventtikirkkoon. Ota tästä nyt sitten selvää, kumpi asia on kyseessä.
Olen aina ollut avoin ja sinisilmäinen. Nuorempana jouduin vaikeuksiin asian vuoksi. Jouduin pettymään ihmisiin. Kaikki joista tykkäsin paljon, eivät tykänneetkään minusta.
Nykysin olen parkkiintunut. En loukkaannu niin vakavasti.
Juuri avoimuus ja puhuminen on se miksi selvisin hengissä kuitenkin elämäni vaikeista vuosista. Jos olisin vaiennut olisin hirttäytynyt moneen kertaan. Olin sen verran lujilla takavuosina.
Olen oma persoonallisuus, ja ollut siinä aina jo poikasesta rohkea. Joitakin järkytän ja joitakin ihastutan.
En ole koskaan ollut toisen apina, enkä kokenut pakkoa yleiseen mielipiteeseen koskaan ehdottomana ja turvallisena, vaan aina olen hakenut omia ratkaisuja luovasti. Yhteistyötaidot toki osaan.
Kuitenkin moni pitää minusta juuri avoimen, puheliaan, ja välittömän lähimmäisrakkaan käytökseni vuoksi. Olen saanut siitä kiitosta paljon. Moni sitä myöskin vierastaa.
Onhan niin että ihminen asettaa itsensä usein oikean mittapuuksi, ja kaikki mikä omasta egosta ja omasta minästä poikkeaa, on jotenkin sitten sellaista mitä ei voi hyväksyä kun ei ymmärrä.
Minä en vaan näe yksinkertaisesti mitään häveliästä asiassa hakea puolisoa itselleen.
Monille sukupuoliasatkin ovat tabu joista ei saa sanalla mainita. Minusta nekin ovat elämää elämää, joista on hyvä keskustella sopivalla tavalla.
Kristityn kielenkäyttö ja mieli ei kuitenkaan ole kaksimielistä, rivoa, halventavaa, pyhän pilkkaa, yms. Asialinjalla kaikki elämän asiat ovat sopivia keskustella. Ne opettavat ja rakentavat lisää ymmärtämättömiä.
Sain sapiskaa kun olen ottanut kantaa sukupuolisasoiden keskusteluun uskontosivuilla. Olen herättänyt kummastusta, kun sanoin että kaipaan naista. Ko. kiinnostus ollut totta jo Aadamista lähtien. Paavalikin siitä puhui. Se kuluu kristittyjenkin elämään - jo 6000 vuotta.
1 Moos 2:18; -Tähän kuuluu kumppanuus rakkaudessa ja ystävyydessä, sekä sekä seksuaalinen täyttymys. 1 Kor 7:9; - Paavali suositti naimattomuutta kristittyjen vainojen vuoksi, mutta kehotti naimisiin jos poltetta on.
Paavali kertoi leskien polttavista himoista, sukupuolielämästä ym, ym. elämään kuuluvina asioina. Raamatusta voi lukea. 1 Kor 7
Elävää elämää elämme.
Kukaan ei kai menisi naimisiin, jos ei minkäänlaista poltetta olisi, paitsi tietenkin ne jotka ovat riippuvaisia toisesta esim ruoanvalmistuksen ja siivouksen vuoksi?
Kristitty ei kuitenkaan kulje himoiten, vaan himo pysy kurissa.
Jumala on antanut lahjaksi ihmiselle halun rakkauteen.
Olen aina ollut avoin ja sinisilmäinen. Nuorempana jouduin vaikeuksiin asian vuoksi. Jouduin pettymään ihmisiin. Kaikki joista tykkäsin paljon, eivät tykänneetkään minusta.
Nykysin olen parkkiintunut. En loukkaannu niin vakavasti.
Juuri avoimuus ja puhuminen on se miksi selvisin hengissä kuitenkin elämäni vaikeista vuosista. Jos olisin vaiennut olisin hirttäytynyt moneen kertaan. Olin sen verran lujilla takavuosina.
Olen oma persoonallisuus, ja ollut siinä aina jo poikasesta rohkea. Joitakin järkytän ja joitakin ihastutan.
En ole koskaan ollut toisen apina, enkä kokenut pakkoa yleiseen mielipiteeseen koskaan ehdottomana ja turvallisena, vaan aina olen hakenut omia ratkaisuja luovasti. Yhteistyötaidot toki osaan.
Kuitenkin moni pitää minusta juuri avoimen, puheliaan, ja välittömän lähimmäisrakkaan käytökseni vuoksi. Olen saanut siitä kiitosta paljon. Moni sitä myöskin vierastaa.
Onhan niin että ihminen asettaa itsensä usein oikean mittapuuksi, ja kaikki mikä omasta egosta ja omasta minästä poikkeaa, on jotenkin sitten sellaista mitä ei voi hyväksyä kun ei ymmärrä.
Minä en vaan näe yksinkertaisesti mitään häveliästä asiassa hakea puolisoa itselleen.
Monille sukupuoliasatkin ovat tabu joista ei saa sanalla mainita. Minusta nekin ovat elämää elämää, joista on hyvä keskustella sopivalla tavalla.
Kristityn kielenkäyttö ja mieli ei kuitenkaan ole kaksimielistä, rivoa, halventavaa, pyhän pilkkaa, yms. Asialinjalla kaikki elämän asiat ovat sopivia keskustella. Ne opettavat ja rakentavat lisää ymmärtämättömiä.
Sain sapiskaa kun olen ottanut kantaa sukupuolisasoiden keskusteluun uskontosivuilla. Olen herättänyt kummastusta, kun sanoin että kaipaan naista. Ko. kiinnostus ollut totta jo Aadamista lähtien. Paavalikin siitä puhui. Se kuluu kristittyjenkin elämään - jo 6000 vuotta.
1 Moos 2:18; -Tähän kuuluu kumppanuus rakkaudessa ja ystävyydessä, sekä sekä seksuaalinen täyttymys. 1 Kor 7:9; - Paavali suositti naimattomuutta kristittyjen vainojen vuoksi, mutta kehotti naimisiin jos poltetta on.
Paavali kertoi leskien polttavista himoista, sukupuolielämästä ym, ym. elämään kuuluvina asioina. Raamatusta voi lukea. 1 Kor 7
Elävää elämää elämme.
Kukaan ei kai menisi naimisiin, jos ei minkäänlaista poltetta olisi, paitsi tietenkin ne jotka ovat riippuvaisia toisesta esim ruoanvalmistuksen ja siivouksen vuoksi?
Kristitty ei kuitenkaan kulje himoiten, vaan himo pysy kurissa.
Jumala on antanut lahjaksi ihmiselle halun rakkauteen.
Jumalan siunausta jari laurila
ettei sinulla avoimena luonteena vielä ole puolisoa, ettet ole sellaista Adventtikirkosta löytänyt.
ettei sinulla avoimena luonteena vielä ole puolisoa, ettet ole sellaista Adventtikirkosta löytänyt.
Rauhaa
Joo, hei en ottanut mitenkään syyttelynä. En ollenkaan sellaisena. Nuorena miehenä ymmärrät.
Syy oli, että podin masennusta. Poltin itsteni raskaasti loppuun joskus työelämässä ja opinnoissa eli bourn out, ja masennus ja muutakin päälle.
Uskoon tulin vasta 10 vuotta sitten vähitellen. Alkuun siinä oli monta lankeemusta,kun kajoittelin, mutta 10 vuotta sitten aloin käyttää aikani Raamatun tutkimiseen, johon oli hyvää aika täysipäiväisesti.
Minun oli eheydyttävä ihmisenä, olin kovin rikki, ja vasta kun aika oli kypsä kiinnostuin naisista uudelleen.
Eli hakua ei ole jatkunut kovin pitkään. Etsivä löytää naisenkin.
Toivon että joku nainen läheltä tai kaukaa, osoittaisi selvästi mieltään myönteisesti minuun. En voi ajatuksia lukea. Pitää toimia ja olla asialla kummankin.
Moni makaa tyytyväisenä eukon kanssa täkin alla ja ei ymmärrä hakujani, rahallakaan en saanut seuranhakuilmoitustani lehteen kerran, ja antaa ymmärtää, että "rukoile niin se tulee ovien läpi kotiin, mutta tiedäne ttei ihminen voi jättää misään asiassa tekemättä omaa osuuttaan asiassa.
Jumalalle voi jättää huolensa ja ne kuullaan, mutta asiat on käytännössä aina hoidettava itse. Johdatusta toki on, ja tarvitaan ja siihen voi luottaa.
Kaikkea hyvää Sinulle jari laurila
0Äänestä
hese
aina jonoksi asti ole, verkkoja pitää viritellä moneen paikkaan.Tosin esim. sellaisessa lahkossa kuin helluntai-, jonka itse tunnen, naiset ovat niitä jotka valittavat miesten olevan saamattomia nyhveröitä joita ei toinen sukupuoli kiinnosta.Itse kirjoittelin sellaisia lurituksia, että sain yhden koukutettua, täsmällisemmin rengastettua. Voihan sitä tietenkin joltakin tutulta, kun on ensin kuulumiset vaihdettu, kysäistä , että "mennäänkö naimisiin", siinähän ei nokka kauaa tuhise.
0Äänestä
barbara
Kun hakee täydellistäkin täydellisempää ja jokaisesta vikoja löytää niin lopulta saa tyytyä pumpattavaan barbaraan.
0Äänestä
Eija_Moilanen
Nyt on treffipalvelussa nähtävästi ongelmia. Saattaa vähempään tyytyvät vonkaajatkin joutua tyytymään pumpattavaan Barbaraan. (virne)
Kauneus on suhteellinen käsite. Kauneus muuttuu arkipäiväksi parin vuoden kuluttua. Siihen tottuu.
Siitä eteenpäin on tärkeätä mikälainen ihminen todellisuudessa on. Elämänarvot. Lähteekö hän humppaamaan naistentansseihin kun minä menen kirkkoon? Onko hän uskollinen luonne?
Olen sanonut jo pitkään että nainen on kaunis kun hän rakastaa. Rakkaus kaunistaa ja näkyy päältä aina. Se säteilee ja tekee vaatimattomasta kauniin. Parempi näin kuin kivikova missityyppi maalit päällä.
Kuitenkin henkilökohtaisesti voin sanoa että ylipaino on minulle vastenmielinen asia. En voi sille mitään. Terveydenkin vuoksi on paino pidettävä kurissa. Elintasosairaudet tulevat muuten väistämättä.
On hyvä muistaa ettei itsekään ole mikään kaikin puolin ihanne kellekään, eikä itsekään voi sellaista saada.
En ole Barbaraa ilmalla kokeillut, mutta rakkaus puuttuisi kuitenkin. Eikä Barbarasta saa siivouskaveria.
Siunausta jari laurila
0Äänestä
aika
UPDATE_7129034 kirjoitti:
Rauhanheippa
Kauneus on suhteellinen käsite. Kauneus muuttuu arkipäiväksi parin vuoden kuluttua. Siihen tottuu.
Siitä eteenpäin on tärkeätä mikälainen ihminen todellisuudessa on. Elämänarvot. Lähteekö hän humppaamaan naistentansseihin kun minä menen kirkkoon? Onko hän uskollinen luonne?
Olen sanonut jo pitkään että nainen on kaunis kun hän rakastaa. Rakkaus kaunistaa ja näkyy päältä aina. Se säteilee ja tekee vaatimattomasta kauniin. Parempi näin kuin kivikova missityyppi maalit päällä.
Kuitenkin henkilökohtaisesti voin sanoa että ylipaino on minulle vastenmielinen asia. En voi sille mitään. Terveydenkin vuoksi on paino pidettävä kurissa. Elintasosairaudet tulevat muuten väistämättä.
On hyvä muistaa ettei itsekään ole mikään kaikin puolin ihanne kellekään, eikä itsekään voi sellaista saada.
En ole Barbaraa ilmalla kokeillut, mutta rakkaus puuttuisi kuitenkin. Eikä Barbarasta saa siivouskaveria.
Siunausta jari laurila
Kysyisin sinulta jarlau, kun et ole löytänyt vielä ainakaan omasta seurakunnastasi sopivaa, ja jos se sopiva löytyisikin jostain muusta seurakunnasta. Esim:Helluntaiseurakunnasta, Vapaaseurakunnasta,Luterilaisesta tai Cityseurakunnasta vastaisitko myöntävästi. Ja jos vastaisit rupeaistko käännyttämään A-seurakuntaan ,vai liityisitkö itse vaimosi seurakuntaan ,vai lähtisitkö siitä ,että kumpikin saa kuulua vapaasti mihinkä tahtoo se ei olisi rakautemme este.
Kysyisin sinulta jarlau, kun et ole löytänyt vielä ainakaan omasta seurakunnastasi sopivaa, ja jos se sopiva löytyisikin jostain muusta seurakunnasta. Esim:Helluntaiseurakunnasta, Vapaaseurakunnasta,Luterilaisesta tai Cityseurakunnasta vastaisitko myöntävästi. Ja jos vastaisit rupeaistko käännyttämään A-seurakuntaan ,vai liityisitkö itse vaimosi seurakuntaan ,vai lähtisitkö siitä ,että kumpikin saa kuulua vapaasti mihinkä tahtoo se ei olisi rakautemme este.
Heippa Herrassa
Olen miettinyt asian kyllä. Periaate on ettei ole ratkaisevaa väliä. Optimi olisi toki sama seurakuntayhteys.
On kiinni ihmisen asenteesta onko hän suvaitsevainen, ja ymmärtäväinen. Suhtautuuko hän minun seurakuntayhteyteeni siis hyväksyvästi? Se on ratkaisevan tärkeä.
Itse hyväksyn kaikkien kristillisten piirien vilpittömät Jumalan lapsiksi. En minä käännytä ketään. Jaan samaa uskoa Kristukseen, ja esitän oman näkemykseni teologian kysymyksestä. Herran Henki puhuttelee.
Mielelläni näen hänet kirkossa kanssani, ja vastaavasti minä mielelläni voisin käydä hänen kirkossaan mukana, vaikka emme aivan joka kerta yhdessä olisikaan.
Seurakuntayhteyttäni en vaihda missään tapauksessa. En olisi itse enää vilpitön silloin.
Vilpitön usko on kunnioitetava ja hyväksyttävä, ja oikeudenmukaisen Jumalankin tuomioperusteena, että ihminen kulkee sen valon mukaan minkä on saanut.
Ei kukaan ihminen voi määrätä kenenkään omantunnon kysymyksiä koskaan.
Samoin, jos syömisemme ovat erilaiset, hän saa vetää naamaansa Karjanlanpaistia ja Wienerleikkeitä, mutta minä en syö punaista lihaa. Jätin sen jo vuosia ennen uskoon tuloani pois terveyssyistä, joten uskolla ei asiassa ole tekemistä.
Rakkautemme este ei ole seurakuntayhteys. Este voi olla vain rakkauden puute.
Tämä tarkoittaa, ettei syytöksiä, halveksuntaa, yms missään asiassa saa olla, vaan keskinäinen molemminpuolinen kunnioitus.
Minulla olisi nuorempana riittänyt rakkautta. Kypsyin vasta nyt vakiintuneeseen suhteeseen sopivaksi.
Sellainen myrkky jota en siedä on uskottomuus. Olen uskollinen luonne, ja aina inhonnut uskottomutta vaikka kunka syvällä synnissä olisin ollut.
En koskaan ole suostunut makaamaan toisen vaimon kanssa. En voi tehdä sellaista kenellekään että makaisin jonkun vaimon.
Uskottomuus on vakava asia, ja suurin loukkaus minkä voi tehdä.
Minä en tarvitse keittiöpiikaa, kuten sanoin, ja se tarkoittaa myös sitä etten selänkääntäjääkään.
Rakkauden vuoksi naimisiin vonkaan, ja en tahdo olla rakkauden puutteessa avioliitossa. Liitto vaatii kaksi viisasta ihmistä, jotka ovat motivoituneet hoitamaan suhteensa, niin että liitossa on hyvä olla ja että liitto kestää.
Moleminpuolinen arvostus ja kunnioitus on oltava. Yhteisiä harrastuksia, mutta myös omia. Rakkaus Herrassa, vaikka kirkko olisikin kaksi.
Ei yksimielisyys Raamatussa tarkoita sitä että aina kaikki olisivat sama mieltä teologian kysymyksistä, vaan että ihmiset ovat yhtä Herrasa. Rauhassa ja rakkaudessa yhteydessä Herraan ja toisiinsa.
Tässä joitakin päällimmäisiä ajatuksia kysymykseesi.
Kysyisin sinulta jarlau, kun et ole löytänyt vielä ainakaan omasta seurakunnastasi sopivaa, ja jos se sopiva löytyisikin jostain muusta seurakunnasta. Esim:Helluntaiseurakunnasta, Vapaaseurakunnasta,Luterilaisesta tai Cityseurakunnasta vastaisitko myöntävästi. Ja jos vastaisit rupeaistko käännyttämään A-seurakuntaan ,vai liityisitkö itse vaimosi seurakuntaan ,vai lähtisitkö siitä ,että kumpikin saa kuulua vapaasti mihinkä tahtoo se ei olisi rakautemme este.
Olen huumorimiehiä
Toivon ettei huumorikielenkäyttöni loukannut mitenkään.
Olen iloinen jos kerrot vastaukseksi ajatuksiasi miltä meikäläinen näyttää noin niin kuin äkkipikaa.
Siunausta paljon Herrassa jari laurila
0Äänestä
Kyssäri
Miten menettelet jos Jumala määrää että sinun täytyy mennä naimisiin jonkun elähtäneen ilotytön kanssa tai jonkun valaankokoisen syöjättären? Totteletko Jumalan tahtoa vai kuljetko oman tahtosi teitä?
"Huonossakin repussa voi olla hyvät eväät". :D
0Äänestä
Hose
Hoosea 1: 2
0Äänestä
hakuselle.
Toivon siunausta Jarille! Sitäpä ei tiedä, kun rukouksin asian jättää Herran eteen, että näinkin voi matkakumppanin löytää. Ainakin vastapuoli saa heti tuta, kenestä on kyse ja siihen sitten rakentamaan huomista. Toivottelee sinulle näin 32 vuotta jo yhteistä matkaa tehnyt ja aikoinaan Herralta pyydetyn / saadun puolison kanssa. Hyvä on ollut matkaa tehdä ja lapsenlapsia tässä odotella. tv. uskova veli seurakunnasta.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No eipä olisi ihan heti tuosta miehestä uskonut. Positiivisena puolena sanottakoon, että hän näköjään on näissä naisasioissakin vereslihalle asti avoin tyyppi. Ei turhia häpeile esiintyä omalla nimellään.
Negatiivisena puolena sanottakoon, että voihan tässä tietysti olla kyseessä myöskin uskoa etsivien naisten houkuttelemisesta Adventtikirkkoon. Ota tästä nyt sitten selvää, kumpi asia on kyseessä.
Terve ja rauhaa ja kiitos Baskeri
Olen aina ollut avoin ja sinisilmäinen.
Nuorempana jouduin vaikeuksiin asian vuoksi.
Jouduin pettymään ihmisiin.
Kaikki joista tykkäsin paljon, eivät tykänneetkään minusta.
Nykysin olen parkkiintunut.
En loukkaannu niin vakavasti.
Juuri avoimuus ja puhuminen on se miksi selvisin hengissä kuitenkin elämäni vaikeista vuosista.
Jos olisin vaiennut olisin hirttäytynyt moneen kertaan.
Olin sen verran lujilla takavuosina.
Olen oma persoonallisuus, ja ollut siinä aina jo poikasesta rohkea.
Joitakin järkytän ja joitakin ihastutan.
En ole koskaan ollut toisen apina, enkä kokenut pakkoa yleiseen mielipiteeseen koskaan ehdottomana ja turvallisena, vaan aina olen hakenut omia ratkaisuja luovasti. Yhteistyötaidot toki osaan.
Kuitenkin moni pitää minusta juuri avoimen, puheliaan, ja välittömän lähimmäisrakkaan käytökseni vuoksi. Olen saanut siitä kiitosta paljon.
Moni sitä myöskin vierastaa.
Onhan niin että ihminen asettaa itsensä usein oikean mittapuuksi, ja kaikki mikä omasta egosta ja omasta minästä poikkeaa, on jotenkin sitten sellaista mitä ei voi hyväksyä kun ei ymmärrä.
Minä en vaan näe yksinkertaisesti mitään häveliästä asiassa hakea puolisoa itselleen.
Monille sukupuoliasatkin ovat tabu joista ei saa sanalla mainita.
Minusta nekin ovat elämää elämää, joista on hyvä keskustella sopivalla tavalla.
Kristityn kielenkäyttö ja mieli ei kuitenkaan ole kaksimielistä, rivoa, halventavaa, pyhän pilkkaa, yms.
Asialinjalla kaikki elämän asiat ovat sopivia keskustella. Ne opettavat ja rakentavat lisää ymmärtämättömiä.
Sain sapiskaa kun olen ottanut kantaa sukupuolisasoiden keskusteluun uskontosivuilla.
Olen herättänyt kummastusta, kun sanoin että kaipaan naista.
Ko. kiinnostus ollut totta jo Aadamista lähtien. Paavalikin siitä puhui. Se kuluu kristittyjenkin elämään - jo 6000 vuotta.
1 Moos 2:18; -Tähän kuuluu kumppanuus rakkaudessa ja ystävyydessä, sekä sekä seksuaalinen täyttymys.
1 Kor 7:9; - Paavali suositti naimattomuutta kristittyjen vainojen vuoksi, mutta kehotti naimisiin jos poltetta on.
Paavali kertoi leskien polttavista himoista, sukupuolielämästä ym, ym. elämään kuuluvina asioina. Raamatusta voi lukea.
1 Kor 7
Elävää elämää elämme.
Kukaan ei kai menisi naimisiin, jos ei minkäänlaista poltetta olisi, paitsi tietenkin ne jotka ovat riippuvaisia toisesta esim ruoanvalmistuksen ja siivouksen vuoksi?
Kristitty ei kuitenkaan kulje himoiten, vaan himo pysy kurissa.
Jumala on antanut lahjaksi ihmiselle halun rakkauteen.
Jumalan siunausta
jari laurila
ettei sinulla avoimena luonteena vielä ole puolisoa, ettet ole sellaista Adventtikirkosta löytänyt.
Rauhaa
Joo, hei en ottanut mitenkään syyttelynä. En ollenkaan sellaisena.
Nuorena miehenä ymmärrät.
Syy oli, että podin masennusta.
Poltin itsteni raskaasti loppuun joskus työelämässä ja opinnoissa eli bourn out, ja masennus ja muutakin päälle.
Uskoon tulin vasta 10 vuotta sitten vähitellen.
Alkuun siinä oli monta lankeemusta,kun kajoittelin, mutta 10 vuotta sitten aloin käyttää aikani Raamatun tutkimiseen, johon oli hyvää aika täysipäiväisesti.
Minun oli eheydyttävä ihmisenä, olin kovin rikki, ja vasta kun aika oli kypsä kiinnostuin naisista uudelleen.
Eli hakua ei ole jatkunut kovin pitkään.
Etsivä löytää naisenkin.
Toivon että joku nainen läheltä tai kaukaa, osoittaisi selvästi mieltään myönteisesti minuun.
En voi ajatuksia lukea.
Pitää toimia ja olla asialla kummankin.
Moni makaa tyytyväisenä eukon kanssa täkin alla ja ei ymmärrä hakujani, rahallakaan en saanut seuranhakuilmoitustani lehteen kerran, ja antaa ymmärtää, että "rukoile niin se tulee ovien läpi kotiin, mutta tiedäne ttei ihminen voi jättää misään asiassa tekemättä omaa osuuttaan asiassa.
Jumalalle voi jättää huolensa ja ne kuullaan, mutta asiat on käytännössä aina hoidettava itse.
Johdatusta toki on, ja tarvitaan ja siihen voi luottaa.
Kaikkea hyvää Sinulle
jari laurila
aina jonoksi asti ole, verkkoja pitää viritellä moneen paikkaan.Tosin esim. sellaisessa lahkossa kuin helluntai-, jonka itse tunnen, naiset ovat niitä jotka valittavat miesten olevan saamattomia nyhveröitä joita ei toinen sukupuoli kiinnosta.Itse kirjoittelin sellaisia lurituksia, että sain yhden koukutettua, täsmällisemmin rengastettua.
Voihan sitä tietenkin joltakin tutulta, kun on ensin kuulumiset vaihdettu, kysäistä , että "mennäänkö naimisiin", siinähän ei nokka kauaa tuhise.
Kun hakee täydellistäkin täydellisempää ja jokaisesta vikoja löytää niin lopulta saa tyytyä pumpattavaan barbaraan.
Nyt on treffipalvelussa nähtävästi ongelmia. Saattaa vähempään tyytyvät vonkaajatkin joutua tyytymään pumpattavaan Barbaraan. (virne)
http://www.suomi24.fi/tiedotteet/
Rauhanheippa
Kauneus on suhteellinen käsite.
Kauneus muuttuu arkipäiväksi parin vuoden kuluttua.
Siihen tottuu.
Siitä eteenpäin on tärkeätä mikälainen ihminen todellisuudessa on.
Elämänarvot. Lähteekö hän humppaamaan naistentansseihin kun minä menen kirkkoon?
Onko hän uskollinen luonne?
Olen sanonut jo pitkään että nainen on kaunis kun hän rakastaa. Rakkaus kaunistaa ja näkyy päältä aina. Se säteilee ja tekee vaatimattomasta kauniin.
Parempi näin kuin kivikova missityyppi maalit päällä.
Kuitenkin henkilökohtaisesti voin sanoa että ylipaino on minulle vastenmielinen asia. En voi sille mitään.
Terveydenkin vuoksi on paino pidettävä kurissa.
Elintasosairaudet tulevat muuten väistämättä.
On hyvä muistaa ettei itsekään ole mikään kaikin puolin ihanne kellekään, eikä itsekään voi sellaista saada.
En ole Barbaraa ilmalla kokeillut, mutta rakkaus puuttuisi kuitenkin.
Eikä Barbarasta saa siivouskaveria.
Siunausta
jari laurila
Kysyisin sinulta jarlau, kun et ole löytänyt vielä ainakaan omasta seurakunnastasi sopivaa, ja jos se sopiva löytyisikin jostain muusta seurakunnasta. Esim:Helluntaiseurakunnasta, Vapaaseurakunnasta,Luterilaisesta tai Cityseurakunnasta vastaisitko myöntävästi. Ja jos vastaisit rupeaistko käännyttämään A-seurakuntaan ,vai liityisitkö itse vaimosi seurakuntaan ,vai lähtisitkö siitä ,että kumpikin saa kuulua vapaasti mihinkä tahtoo se ei olisi rakautemme este.
Heippa Herrassa
Olen miettinyt asian kyllä.
Periaate on ettei ole ratkaisevaa väliä.
Optimi olisi toki sama seurakuntayhteys.
On kiinni ihmisen asenteesta onko hän suvaitsevainen, ja ymmärtäväinen.
Suhtautuuko hän minun seurakuntayhteyteeni siis hyväksyvästi?
Se on ratkaisevan tärkeä.
Itse hyväksyn kaikkien kristillisten piirien vilpittömät Jumalan lapsiksi.
En minä käännytä ketään.
Jaan samaa uskoa Kristukseen, ja esitän oman näkemykseni teologian kysymyksestä.
Herran Henki puhuttelee.
Mielelläni näen hänet kirkossa kanssani, ja vastaavasti minä mielelläni voisin käydä hänen kirkossaan mukana, vaikka emme aivan joka kerta yhdessä olisikaan.
Seurakuntayhteyttäni en vaihda missään tapauksessa. En olisi itse enää vilpitön silloin.
Vilpitön usko on kunnioitetava ja hyväksyttävä, ja oikeudenmukaisen Jumalankin tuomioperusteena, että ihminen kulkee sen valon mukaan minkä on saanut.
Ei kukaan ihminen voi määrätä kenenkään omantunnon kysymyksiä koskaan.
Samoin, jos syömisemme ovat erilaiset, hän saa vetää naamaansa Karjanlanpaistia ja Wienerleikkeitä, mutta minä en syö punaista lihaa.
Jätin sen jo vuosia ennen uskoon tuloani pois terveyssyistä, joten uskolla ei asiassa ole tekemistä.
Rakkautemme este ei ole seurakuntayhteys.
Este voi olla vain rakkauden puute.
Tämä tarkoittaa, ettei syytöksiä, halveksuntaa, yms missään asiassa saa olla, vaan keskinäinen molemminpuolinen kunnioitus.
Minulla olisi nuorempana riittänyt rakkautta.
Kypsyin vasta nyt vakiintuneeseen suhteeseen sopivaksi.
Sellainen myrkky jota en siedä on uskottomuus.
Olen uskollinen luonne, ja aina inhonnut uskottomutta vaikka kunka syvällä synnissä olisin ollut.
En koskaan ole suostunut makaamaan toisen vaimon kanssa.
En voi tehdä sellaista kenellekään että makaisin jonkun vaimon.
Uskottomuus on vakava asia, ja suurin loukkaus minkä voi tehdä.
Minä en tarvitse keittiöpiikaa, kuten sanoin, ja se tarkoittaa myös sitä etten selänkääntäjääkään.
Rakkauden vuoksi naimisiin vonkaan, ja en tahdo olla rakkauden puutteessa avioliitossa.
Liitto vaatii kaksi viisasta ihmistä, jotka ovat motivoituneet hoitamaan suhteensa, niin että liitossa on hyvä olla ja että liitto kestää.
Moleminpuolinen arvostus ja kunnioitus on oltava.
Yhteisiä harrastuksia, mutta myös omia.
Rakkaus Herrassa, vaikka kirkko olisikin kaksi.
Ei yksimielisyys Raamatussa tarkoita sitä että aina kaikki olisivat sama mieltä teologian kysymyksistä, vaan että ihmiset ovat yhtä Herrasa.
Rauhassa ja rakkaudessa yhteydessä Herraan ja toisiinsa.
Tässä joitakin päällimmäisiä ajatuksia kysymykseesi.
Siunausta Herran paljon Sinulle
jari laurila
Olen huumorimiehiä
Toivon ettei huumorikielenkäyttöni loukannut mitenkään.
Olen iloinen jos kerrot vastaukseksi ajatuksiasi miltä meikäläinen näyttää noin niin kuin äkkipikaa.
Siunausta paljon Herrassa
jari laurila
Miten menettelet jos Jumala määrää että sinun täytyy mennä naimisiin jonkun elähtäneen ilotytön kanssa tai jonkun valaankokoisen syöjättären?
Totteletko Jumalan tahtoa vai kuljetko oman tahtosi teitä?
"Huonossakin repussa voi olla hyvät eväät". :D
Hoosea 1: 2
Toivon siunausta Jarille! Sitäpä ei tiedä, kun rukouksin asian jättää Herran eteen, että näinkin voi matkakumppanin löytää.
Ainakin vastapuoli saa heti tuta, kenestä on kyse ja siihen sitten rakentamaan huomista.
Toivottelee sinulle näin 32 vuotta jo yhteistä matkaa tehnyt ja aikoinaan Herralta pyydetyn / saadun puolison kanssa.
Hyvä on ollut matkaa tehdä ja lapsenlapsia tässä odotella. tv. uskova veli seurakunnasta.