pari vuotta sitten erosin pitkäaikaisesta suhteesta, oltiin kihloissa ja avoliitossa...rakennettiin talo ja mä luulin et mentäis naimisiin. Mies heitti minut tosta noin vaan yllättäen pihalle, viiden vuoden jälkeen.
mulla romahti maailma. Sen jälkeen on tullu ja menny miehiä, kunne kesällä tapasin aivan ihanan miehen. Luulin taas typerä et tää on sitä jotain joka onnistuis. Mutta eilen se sit ilmotti et se ei enää löydä sitä kipinää. Se jokin on kadonnu. Mä hajoan. Mitä mä teen väärin, oon pirteä, sosiaalinen, rakastan seksiä, minua on sanottu kauniiksi, pidän ittestäni huolta. Mutta silti mut aina jätetään. Miks ??? Mä en usko et koskaan löydän sen yhden ihmisen joka oikeasti rakastais mua niin paljon et jaksais suunnitella eteenpäin, elää yhdessä, selviytyä arjesta.
Miten saan uskoni takaisin. Nyt on aika masentunu olo. Edessä taas muutto, ellen jää tähän ylikalliiseen asuntoon johon mulla oikeasti ei ois varaa. Edessä ankeaa sinkkuutta. Miehiä jotka haluaa vaan sitä yhtä asiaa. Jota en aijo antaa ;)
Oon kohta 30 eikä mulla oo mitään. Enkä jaksais enää yrittää. En luultavasti ikinä saa lapsia, enkä mee naimisiin, koska mut aina jätetään :(
mulla romahti maailma. Sen jälkeen on tullu ja menny miehiä, kunne kesällä tapasin aivan ihanan miehen. Luulin taas typerä et tää on sitä jotain joka onnistuis. Mutta eilen se sit ilmotti et se ei enää löydä sitä kipinää. Se jokin on kadonnu. Mä hajoan. Mitä mä teen väärin, oon pirteä, sosiaalinen, rakastan seksiä, minua on sanottu kauniiksi, pidän ittestäni huolta. Mutta silti mut aina jätetään. Miks ??? Mä en usko et koskaan löydän sen yhden ihmisen joka oikeasti rakastais mua niin paljon et jaksais suunnitella eteenpäin, elää yhdessä, selviytyä arjesta.
Miten saan uskoni takaisin. Nyt on aika masentunu olo. Edessä taas muutto, ellen jää tähän ylikalliiseen asuntoon johon mulla oikeasti ei ois varaa. Edessä ankeaa sinkkuutta. Miehiä jotka haluaa vaan sitä yhtä asiaa. Jota en aijo antaa ;)
Oon kohta 30 eikä mulla oo mitään. Enkä jaksais enää yrittää. En luultavasti ikinä saa lapsia, enkä mee naimisiin, koska mut aina jätetään :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
sinä olet aivan mielettömän ihana.Paljon paljon voimia sinulle onnesi on vielä edessäpäin ja exäsi vielä itkevät tajuttuaan mitä menettivät. ja lapsenkin vielä pyöräytät mutta malta pieni hetki ja nauti tästä ajasta kauneudestasui ja vapaudestasi. ;)
Moi
Minulla tai meillä taitaa olla kaikki lopussa...
No kun avovaimo 2,5 suhteen ja puolen vuoden yhdessä asumisen jälkeen muuttaa viikossa kotiin äitinsä luo. Ei puhu, eikä saa yhteyttä. Miksi? ? ? ?
Onhan tässä ollut opettelmista saman katon alla asumiseen, mutta ei mitään todella ylivoimaista.
Nyt on kauhean paha olla, koska tämä helpottaa?! Haluaisin hirveästi päästä puhumaan rakkaani kanssa, mutta mutta...
viisi vuotta on melkein tullut oltua yksin tai kaksin tuo lapsen kanssa.muija otti ja lähti.
eikä juuri pidä yhteyttä lapseensa.
toivo on jo mennyt menojaan löytää se kumppani
jonka kanssa eläisi loppuelämän.
Heippa Jätetty!
Olen joskus ajatellut omasta elämästäni juuri noin, saman ikäisenä kuin sinä. Olen hyvin koulutettu, hyvässä ammatissa - mutta... minulla on avioton lapsi, elämäni ensimmäinen todella pitkä (hah, 4 vuotta) avoliittoni on loppumassa helvetillisten käänteitten jälkeen... Olimme mekin kihloissa ja hääpäiväkin oli sovittu, mutta niillä ei ollut mitään arvoa.
Olen ollut kerran naimisissa, eronnut ja tänään olin elämäni suuren rakkauden kanssa vuosien tauon jälkeen tekemisissä, kävimme syömässä, minun aloitteestani. Oman onnensa eteen pitää joskus taistellakin ja tehdä töitä...
Kaikkien mittapuiden mukaan olen täysin epäonnistunut. Minulle ei ole perhettä (omaa lasta lukuunottamatta), ei kesämökkiä, purjevenettä, sukujuhlia, sunnuntailounaita, kultaista noutajaa... kuin hetkellisesti.
Silti olen onnellinen. Olen tehnyt virheitä, nähnyt, kaikenlaista, ELÄNYT... ja siinä se juju onkin. Me emme elä kaikki saman kaavan mukaan. Olen ihminen isolla iillä, nainen isolla ännällä. Ja olen yli 40 v. ja silti välillä ulalla elämäni suhteen. En ole tusinatuote, mutta täällä virrassa on minunkin elämälläni tarkoitus.
Sinä löydät varmasti omasi. Ehkä se ei ole juuri sitä, mistä itse olet haaveillut (kuten ei minullakaan), mutta varmasti se on siellä. IHAN VARMASTI!
Ihana viesti. Kiitos :) Olen varma että löydän se jonkun tuolta isosta maailmasta, jonain päivänä. Nyt on menny vähän paremmin, en halua edes nyt miestä elämääni. Jotenki tämä mun xä on tehny sellasia temppuja et on usko menny miehiin vähäks aikaa. Sillä oliki jo uus ennenku se edes ilmotti et se haluaa erota. Ajatella. Noh, miehet. Eihän tuo niin ihmeellistä oo. Mutt kyll se sattu niin pirusti. Täytyy vaan selviytyä. Olla itekseen hetki ja kasata elämä uudsestaan, alottaa uudestaan ja kasvaa henkisesti. Eheytyä. Kohdata haasteet uudestaan.
Täältä!
Aivan, mä etsin juuri sellaista naista, jonka kanssa yhdessä saisi viettää loppuelämänsä, hellyyden ja rakkauden merkeissä. Mutta naisille tuo ei tunnu sopivan, en todellakan tiedä, miksei.
Jos sinut on aina jätetty, ehkä osaisit arvostaa miestä, joka tahjtoo helliä, ei hylätä?
Jos osaat, sinun kannattaisi soittaa minulle, ja sopia treffit!
Numeroni löydät täältä:
http://ota.se/mika0800
Ainiin, jos sä oot näitä "emmä anna numeroa" -tyyppejä, käy R-kioskilla ostamassa dna Prepaid (tarjoushintaan 8,50e). Soitan pyydettäessä takaisin dna -liittymiin (myös prepaid).
Jatkossa voit soittaa dna prepaidistasi ns. killerin, jolloin oma saldosi ei kulu ollenkaan, kun soitan sinulle.
Eli kyllä meitä helliä miehiäkin on, ota omaksesi jos todella sellaisen haluat !