yksinäisyys koskettaa

Työttöystäväni jätti minut todella kylmästi ja todella lapsellisesta syystä. ensinnäkin olemme seurustelleet kahteen eriotteeseen. ensimmäinen ero oli täysin minun syy ja sen pystyin käsittelemään ja hyväksymään. meni vajaa vuoden päivät ja olimme jälleen yhdessä. noin vikko sitten meille tuli pieni riita. riitaa käytiin tekstiviestein. kyse oli siitä että tyttöystäväni Carina oli vierailemassa äitinsä luona. itse olin samalla käymässä myös kotonani ja olimme sopineet että menemme viikonloppuna kotiimme. olin pyytänyt carinaa ilmoittamaan hyvissä ajoissa jos emme menisikään kotiimme, etten turhaan suunnittelisi asioita (yllätystä viikonlopulle ja omia työasioita) no yhtäkkiä tortai iltana hän laittoi minulle tekstiviestin ja ilmoitti jäävänsä äitinsä luo viikonlopun yli. itse petyin valtavasti koska olin sopinut jo työasioita ja järjestänyt meille pikkusen ohjelmaa viikonlopulle. pettymyksissäni tartuin sitten pulloon ja kaikki synkät pilvet kertyivät päälleni. sanoin sitten hänelle; että mua vituttaa että menee kaikki suunnitelmat aina pilalle sen vanhempien takia, kun pitää sinne jäädä. no jälkeen päin ajateltuna olisi tietenkin voinut jäädä sanomatta mutta minkä sitä voi että on niin impulsiivinen, eli toimii ensin kun ajattelee. Carina väitti minulle että olen haukkunut hänen sukunsa ja vanhempansa ja että vihaa minua. pyysin tietenkin anteeksi ja kerroin että olin vaan niin pettynyt kun olin nähnyt vaivaa meidän eteen ja suunnitellut ihanaa viikonloppua ja ylireagoin pettymyksissäni tilanteeseen. missään vaiheessa hän ei suostunut puhumaan minun kanssa puheluimessa. nämä keskustelut käytiin tekstiviestitasolla. no niinkun tilanne yleensä menee, että mies yrittää sovintoa niin aniennn vaan innostuu enemmän...niin kävi tässäkin. hän ilmoitti teksitiviestillä että vie tavarani yhteisestä kodista paikkaan A ja että ovat sieltä noudettavissa perjantaina. en voi ymmärtää tälläista käytöstä. miten joku voi tuollaisen asian takia erota, vai onko kyseessä vaan joku muu asia mitä hän ei voi kertoa. olen sanonut että puhuttas asioista koska rakastan häntä todella, mutta ei suostu ei edes enään mailiin tai tekstiviestiin. Siis voiko joku ihminen pitää päänsä jossain asiassa noin kylmästi. itse olen kuitenkin maksanut laskuja ja vuokria ja käynyt kaupassa ja töissä ja pyrkinyt turvaamaan hyvinvoinnin. tässä kiitos kaikesta. kysynyt miljoona kertaa että sano totuus että rakastatko yhtään ja onko sulla mitään tunteita minua kohtaan? niin ei saa vastausta..ja sanonut että en pääse ikinä yli jos näin kylmästii jättää ja katoaa toisen elämästä. miksi ei voi sanoa ja puhua asioista ennen kun on liian myöhä. vituttaa että kaikki syyt kaadetaan minun niskaan. syyttää minua että ite olen tämän aiheuttanut. mielestäni voisi pikkusen miettiä jo omaa käytöstä ja sitä mitä toiselle tekee tai on tekemättä. yksinäisyys koskettaa ja satuttaa. onko kellään mitään vastaavia kokemuksia tai miten mun kannattas nyt menetellä? en todellakaan voi aivan heti unohtaa elämäni naista. miten voin pyytää häneltä anteeksi tai siis anteeksi olen jo pyytänyt mutta miten saan hänet antamaan anteeksi?
3981
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

En tiedä oletko aikaisemmin tehnyt jotain väärin, mutta tuossa tapauksessa jonka kerroit, et ole tehnyt mitään niin väärin että se riittäisi syyksi jättää. Vaikuttaa siltä että tyttöystäväsi oli miettimässä eroa jo siinä vaiheessa kun jäi vanhempiensa luo ja otti syyksi sitten ensimmäisen asian jonka keksi. Tässä tapauksessa se nyt sattui olemaan se että suutuit hänelle kun hän ei tullut kotiin.

Hän ei näköjään halua keskustella tällä hetkellä kanssasi eron syistä. Syy ei varmasti ole se että suutuit kun hän ei tullut viikonlopuksi kotiin. Syy löytyy jostain syvemmältä. Joko teidän suhteesta tai hänestä itsestään. Nyt et voi muuta kuin olla ja odottaa. Antaa hänen miettiä rauhassa ja ehkä muutaman viikon päästä ottaa vielä yhteyttä jos haluat. Ehkä tyttöystäväsi kokee helpommaksi paeta tilannetta ja jättää asia käsittelemättä mutta se on väärin ainakin sinua kohtaan koska jokaisella pitäisi olla oikeus edes kuulla todellinen syy.

Tsemppiä sinulle. Nyt vaan päivä kerrallaan eteenpäin. Et oikein voi juuri nyt tehdä mitään. Älä ainakaan pyytele anteeksi sellaista mihin et ole syyllinen.

Äänestä

Tunteet sua kohtaan on viilenneet jo aiemmin. Sun ei kannata liikaa syyttää itseäsi.

Sitäpaitsi tyttöystäväsi nauttii, kun koitat hädissäsi ottaa yhteyttä ja maanitella puhumaan puhelimessa. Mulle teki kerran eräs tyttö juuri samalla tavalla, ja paljon myöhemmin selvisi, että hän olikin ollut treffeillä toisen miehen kanssa.

Eli suuttumus voi olla täysin teeskenneltyä, ja takana naisen omat himot.

Äänestä

Herätys!! Ole onnellinen että pääsit siitä luonnevikaisesta nartusta eroon. Jos se vetää tollasesta mitättömästä jutusta herneen nenään niin eipä se jatkossakaan tee mitään suhteenne eteen. Ja kriisejähän elämään mahtuu.

No hommahan etenee nyt siten että soitat ämmälle ja uhkaat tekeväsi siitä rikosilmoituksen jos se liikuttaa tavaroitasi sopimatta minnekään. Edessä on oman luukun hommaaminen ja muutto, mutta ne on vapaudesta maksettava. Jos ahistaa niin pakene rutiineihin, uppoudu työhön, käy kavereiden kanssa kaljalla, juttele tilanteestasi. Äläkä sisäistä sen ämmän höpinöitä, se on selvästi sairas yksilö joka haluaa murtaa kumppanin itsetuntoa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


-micce- kirjoitti:

Työttöystäväni jätti minut todella kylmästi ja todella lapsellisesta syystä. ensinnäkin olemme seurustelleet kahteen eriotteeseen. ensimmäinen ero oli täysin minun syy ja sen pystyin käsittelemään ja hyväksymään. meni vajaa vuoden päivät ja olimme jälleen yhdessä. noin vikko sitten meille tuli pieni riita. riitaa käytiin tekstiviestein. kyse oli siitä että tyttöystäväni Carina oli vierailemassa äitinsä luona. itse olin samalla käymässä myös kotonani ja olimme sopineet että menemme viikonloppuna kotiimme. olin pyytänyt carinaa ilmoittamaan hyvissä ajoissa jos emme menisikään kotiimme, etten turhaan suunnittelisi asioita (yllätystä viikonlopulle ja omia työasioita) no yhtäkkiä tortai iltana hän laittoi minulle tekstiviestin ja ilmoitti jäävänsä äitinsä luo viikonlopun yli. itse petyin valtavasti koska olin sopinut jo työasioita ja järjestänyt meille pikkusen ohjelmaa viikonlopulle. pettymyksissäni tartuin sitten pulloon ja kaikki synkät pilvet kertyivät päälleni. sanoin sitten hänelle; että mua vituttaa että menee kaikki suunnitelmat aina pilalle sen vanhempien takia, kun pitää sinne jäädä. no jälkeen päin ajateltuna olisi tietenkin voinut jäädä sanomatta mutta minkä sitä voi että on niin impulsiivinen, eli toimii ensin kun ajattelee. Carina väitti minulle että olen haukkunut hänen sukunsa ja vanhempansa ja että vihaa minua. pyysin tietenkin anteeksi ja kerroin että olin vaan niin pettynyt kun olin nähnyt vaivaa meidän eteen ja suunnitellut ihanaa viikonloppua ja ylireagoin pettymyksissäni tilanteeseen. missään vaiheessa hän ei suostunut puhumaan minun kanssa puheluimessa. nämä keskustelut käytiin tekstiviestitasolla. no niinkun tilanne yleensä menee, että mies yrittää sovintoa niin aniennn vaan innostuu enemmän...niin kävi tässäkin. hän ilmoitti teksitiviestillä että vie tavarani yhteisestä kodista paikkaan A ja että ovat sieltä noudettavissa perjantaina. en voi ymmärtää tälläista käytöstä. miten joku voi tuollaisen asian takia erota, vai onko kyseessä vaan joku muu asia mitä hän ei voi kertoa. olen sanonut että puhuttas asioista koska rakastan häntä todella, mutta ei suostu ei edes enään mailiin tai tekstiviestiin. Siis voiko joku ihminen pitää päänsä jossain asiassa noin kylmästi. itse olen kuitenkin maksanut laskuja ja vuokria ja käynyt kaupassa ja töissä ja pyrkinyt turvaamaan hyvinvoinnin. tässä kiitos kaikesta. kysynyt miljoona kertaa että sano totuus että rakastatko yhtään ja onko sulla mitään tunteita minua kohtaan? niin ei saa vastausta..ja sanonut että en pääse ikinä yli jos näin kylmästii jättää ja katoaa toisen elämästä. miksi ei voi sanoa ja puhua asioista ennen kun on liian myöhä. vituttaa että kaikki syyt kaadetaan minun niskaan. syyttää minua että ite olen tämän aiheuttanut. mielestäni voisi pikkusen miettiä jo omaa käytöstä ja sitä mitä toiselle tekee tai on tekemättä. yksinäisyys koskettaa ja satuttaa. onko kellään mitään vastaavia kokemuksia tai miten mun kannattas nyt menetellä? en todellakaan voi aivan heti unohtaa elämäni naista. miten voin pyytää häneltä anteeksi tai siis anteeksi olen jo pyytänyt mutta miten saan hänet antamaan anteeksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu