sinkkuna. Olen miettinyt syntyjä syviä ja pohtinut syitä asiaan. Olen ihan ok-näköinen, en ruipelo, normaalimitoissa oleva, vähän muodokaskin 45 nainen. Pukeudun eri tilanteiden mukaan hyvin, huolehdin itsestäni kaikin tavoin, en ole valittajatyyppi jne. Mutta nyt se valkeni taas yhden epäonnistuneen treffailun avulla. Mies ei kestä sitä, että nainen menestyy paremmin. Minulla on tosi hyvä työpaikka, palkka erinomainen, asumisasiat kunnossa jne. Kaikenlisäksi en voi sanoa, että olisin älykäs (Mensan mittapuiden mukaan), mutta järkevä ja aikaansaapa.
Toisin sanoen miehet pelkäävät minua, ajattelevat, että ovat riittämättömiä kenties ? Olisin tosi onnellinen jos löytäisin miehen, joka osaisi olla oma itsensä, itsetunto olisi kunnossa ja osaisi ottaa minut naisena huomioon. Mutta tämä onkin liikaa pyydetty ja siksi olenkin tuomittu jatkamaan tätä tylsää sinkkuelämää...
Toisin sanoen miehet pelkäävät minua, ajattelevat, että ovat riittämättömiä kenties ? Olisin tosi onnellinen jos löytäisin miehen, joka osaisi olla oma itsensä, itsetunto olisi kunnossa ja osaisi ottaa minut naisena huomioon. Mutta tämä onkin liikaa pyydetty ja siksi olenkin tuomittu jatkamaan tätä tylsää sinkkuelämää...
Vastaukset 29
Vanhimmat
että mistä tiedät, että se mies ei kestänyt menestystäsi?
Sen vain vaistoaa, alkaa tulla pienoista vihjausta ja itse huomaan sen siitä, että en ole enää niin avoin - alan varomaan mitä sanon ja kerron, koska huomaan toisen mielialan. Ja silloin yleensä mies häipyy kuulumattomiin tai takavasemmalle. Toteat varmaan, että ei ole tarvetta kertoa, mutta ei sille voi mitään, jos on kerrottava työmatkalla lähdöstä (josta ei-työmatkoja tekevät luulevat, että se on täyttä hupia alusta loppuun, todellisuus on tarua ihmeellisempi tässäkin asiassa ; lkenttä-hotelli-asiakas-lkenttä-kotiin noin 24 h). Tai toinen toteaa, että on lopetettava puhelimessa kun tulee niin kalliiksi puhelut(enkä halua olla aina soittava osapuoli, jonka puhleut firma maksaa - kyllä toinen tietää jostain senkin vaikka en kerrokaan) tai yleensä tekemisistäni mm jos toinen kysyy asumismuotoa (narraisinko?).
Ja se jo tuntuu vaivaavan vastapuolta, että työaikani ei ole vakio - teen siloin kun töitä on, vaikka viikonloppunakin. Mutta pidän sitten vastaavasti vapaatakin. Pakko näitäkin on kertoa, kun sopii tapaamisia toisen kanssa.
kyllä se varmaan kannattaa kertoa. ei tule yllätyksenä. oikeastaan se olisi varmaan parempi, ettei toinen reissaisi niin paljon. jos kalentereiden kanssa ei sovi, niin sitten jompikumpi on aina poissa. (joku pikareissu atlantin toiselle puolelle: hirveä matka ja jetlagi päälle. ei ole hauskaa.)
mutta ymmärrän tuollaisen kyllä. se johtuu siitä, että toisella ei ole käsitystä siitä, miten arkinen ja tylsäkin toisinaan tuokin juttu on. itselle vieraat asiat ovat aina hankalia aluksi, ehkä voi jopa vaikuttaa kilven kiillottelulta. tai ehkä niin, että ei sinulla olisi aikaa sitten mihinkään. siltä kannalta kannattaa tietenkin itseäänkin varmaan tutkiskella. onko aina menossa. ei ikinä oikein missään kotona.
kannattaa varmaan painottaa sitä, ettei ole työnarkomaani. aika harva sellaista oikeaa varmaan kestää.
ja eiks se oo niin, että jos sulle soitellaan ulkomailla, niin sinä maksat ylimääräiset viulut. ei pitäs siis olla ongelma ;)
tehtävä, ei siitä pääse mihinkään. Toiselle vain sopii toisentyyppinen homma kuin toiselle. Ja noista puheluista, tottakai vastaanottaja maksaa jos vastaanottaa puhelun ulkomailla. Mutta kotimaan puhelut, en tosiaankaan halua olla aina soittava osapuoli, jo senkään takia, koska en tiedä soittaisiko toinen mulle tosissaan koskaan jos minä en soittaisi hänelle.
Jos halua löytyy, kyllä aikaa tapaamiselle löytyy, aina on helppo vedota työkiireisiin. Sen olen huomannut, kun toinen ei ole oikein kiinnostunut. Helppoa kirjoittaa, palataan asiaan kun kiireet hellittävät - muutaman rivin kirjoittaminen ei kauaa vie - jos tosissaan haluaa yhteyttä pitää.
kokemuksia! Vinkkinä, ei kannata kertoa kuuluvansa "älykkäisiin", se on miehille se suurin mörkö. Eivät ymmärrä oikeasti mitä se tarkoittaa, ja kuvittelevat sitten että korkea ÄO on merkki siitä että joka asiassa ollaan erinomaisia ja fiksuja. Miehet kokevat heti olevansa huonompia. Joku aloittaa vit**ilun, toinen vähättelyn, kolmas kylmenee, neljäs alkaa heitellä jotain tietokilpailukysymyksiä, ja kun et tiedä olet valehtelija :D. Kun ei se Mensan älykkyys näy päälle päin. Samat toivomukset mulla miesten suhteen, eipä ole vielä kohdalle osunut :(.
korkean ÄO:n pitäisi ilmetä siten, että joka asiassa todellakin ollaan tavalla tai toisella fiksuja?
jos ei, niin mitä merkitystä sellaisella mittarilla on?
Älykkyyttä on montaa eri lajia. Sosiaalista, taiteellista, musikaalista, liikunnallista ja vaikka mitä kaikkea vielä. Mensa testaa vain matemaattista ja avaruudellista hahmottamiskykyä.
Niinpä, mitä merkitystä? Saadaan vaan katkeria ja kateellisia lähimmäisiä, jotka eivät tiedä eivätkä haluakaan tietää asioiden todellista pohjaa.
että huonon itsetunnon omaavat, karsiutuu pois heti kättelyssä.
muutes! kerroit ettet oo valittajatyyppiä,yleensä se tulkitaan vielä niin,että sulla menee ihan sairaan hyvin...koska et mistään valita :) ..hölmöä, mutta totta
jooh,tuomittu on... mutta ei sentään elinkautiseen =D
ne hyvän itsetunnon omaavat ovat sitten ??? Riittäisi ihan yksi kappale - olen todellakin sitten yhden miehen nainen ja uskollinen loppuun asti...
Tarkoitin valittamisella, että en valita omia asioitani ja maailmanmenoa. Jos joku juttu on pielessä ja sille voi tehdä jotain - se tehdään tai sitten vain tyydytään tilanteeseen, joka ei valittamalla siitä parane. Enkä etsi syyllistä tapahtuneeseen vaan mietin tulevaa ...
Tämä on tietty valittamista, että en löydä ketään, mutta nyt olen ainakin onnistunut analysoimaan sen miksi en mahdollisesti löydä..
naisissa,että miks ei oo kykyä keskittyä siihen olennaiseen,elikkäs ihmeiseen...vaan on nuori/vanha,eri harrastukset,rikas/köyhä,puhelias/hiljainen,
välkky/tomppeli... taiks sitte liian hyvä!! tsiisus sentään...
niinkuin se ei muutes ois vaikeeta löytää kumppania...
mutta missä ne on?
yleensä ne on parisuhteessa ja vaikka parisuhdekaan ei ois parhaimmasta päästä,ni sitte on vielä lapset ja heidän oma elämänsä,jota ei niin helpolla kukaan lähe sotkemaan,jotenka sinkkuina heitä on aikas vähän vastaan tullut...tosin itse pyörin väärissä paikoissakin,kaikenlisäksi :)
toi sun "valitusjuttu"...se pitäis kehystää ja laittaa seinälle :)
ite pidän pientä pärinää ihan ajan kuluksi,mutta tosissaan ei jaksa asioista ruikuttaa,eikä ees ruikutusta kuunnella :)
se on muutes tuo nykyajan urakkavauhti iskenyt tuohon kumppaninhakuunkin...ei jakseta ees kunnolla tutustua,kun vedetään jo omat mielikuvat jostakin ihmeisestä...no mut onneks ei aina:)
Näitä palstoja lukee myös ikäisesi, varsin tervepäiset, elämää nähneet ja elämän opettamat miehet. Kuvaamasi elämäntyyli on tuttua -olen itse ollut vientitehtävissä ja tiedän matkatyön hyvät ja huonot puolet sekä sen näennäisen glamourin takana olevan realismin. Nainen voi ja saa olla menestyvä -ei se ole mieheltä pois! Onpahan tarvittaessa intelligenttiä keskusteluseuraa: voi keskustella Fedin korkopolitiikasta, öljyn hintakehityksestä, maailman tapahtumisista, sisustamisesta tai parisuhteen kehittämistavoitteista. Esimerkkejä vain mainitakseni.
Toisaalta itse olen havainnut koulutetuissa naisissa nirsoilua: itse haluan elää elämää laidasta laitaan, siivoan itse kotini, pesen autoni ja pyykkini, tiskaan ja tarvittaessa remontoinkin. Vaikka voisin maksaa jollekin joka tekee nämä puolestani -mutta ei sovi omaan käsitykseeni hyvästä ja kokonaisvaltaisesta elämästä.
Toki käyn teatterissa, konserteissa ja näyttelyissä, tavallisen arjen vastapainoksi.
Siinä vaiheessa kun akateeminen mies vetää haalarin päälleen niin usea koulutettu nainen nyrpistelee nenäänsä. Hommaan kun olisi palkattava joku ulkopuolinen ja elämästä pitäisi poimia vain rusinat pullasta.
Voi näinkin elää mutta silloin menee paljon hyvää ohi.
Realistimies
-baarista et löydä ja marketissa olet kulkenut ohi ;-)
kyllä muakin. Enkä ole täällä pyörinyt kuin muutaman kuukauden. Sitä sokeutuu määrälle, livenä kun ei oikein paljon tapaa mahdollisia potentiaalisia kumppaneita .... ja netissä niitä on enemmänkin. Yritän aina muistaa, että kaiken takana on kuitenkin inhimillinen ihminen. Siksipä vastaan taatusti kaikille ja pidän muutenkin lupaukseni. Valitettevasti kaikista ainakaan miehistä ei voi ihan samaa sanoa...
No nyt löin jarrut pohjaan vähäksi aikaa ja poistin profiilini. Täytyy muistaa, että tämän ulkopuolella on elämää ja tehtävää. Pitää pitää huoli siitä, että ei jää koukkuun tänne...
kysyntä ja tarjonta kohtaa valitettavasti....
En vain saa sitten vastauksia sellaisilta, joilta toivoisin saavani.
Eli ilmeisesti yritän treffailla vääräntyyppisiä miehiä.
Jospa löytyisikin kumppani, jolla olisi samantyyppinen tausta - pystyn tukemaan, kannustamaan eli olemaan kaikessa mukana. Ymmärrän epänormaaleja työaikoja, työmatkoja, pystyn kertomaan mielipiteeni moneen asiaan. Eikä tämä sulje pois toveruutta, yhdessäolemisen ihanuutta, hellyyttä, hellittelyä tai seksiä. Siitä vain tulisi silloin kokonaisvaltainen paketti - ja se olisi hieno juttu, se!
Sen minäkin olen todennut, että baareissa käyminen on ajanhukkaa, jollei ole omassa hyvässä seurueessa. Paljon mieluisampana vaihtoehtona luen vaikka hyvää kirjaa kotona tai teen jotain muuta mielekästä.
Marketissa en uskalla vilkuilla minnekään suuntaan, sillä valitettavan usein nurkan takaa tulee omistaja näkyviin.
Ulkonäkö alkaa olla sillä tavalla sivuseikka, että ainoa mitä pidän tärkeänä on se, että ihmisestä näkyy omasta hyvinvoinnista huolehtiminen = ei merkittävästi ylipainoa, ulkoilee jne.
Nyt alat olla asian ytimessä, lausuit juuri julki ne ongelman todelliset syyt: kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa oikealla tasolla ja haet -tai kohtaat- vääränlaisia miehiä.
Miksi ei oikeanlaisia?
Koska oikeanlaiset tekevät pitkää työviikkoa, ovat ehkä iltaisin vielä kokouksissa, yrittävät vielä harrastaa työnsä vastapainoksi liikuntaa tai jotain ajatuksia tasoittavaa. Oikeanlainen mies saattaa lähteä viikonlopuksi mökille ja on näin aika usein poissa mahdollisuuksiesi ulottuvilta. Ehkä näet hänet tankkaamassa huoltoasemalla, ehkä viedessäsi autoasi huoltoon, ehkä lähtiessäsi työmatkalle, ehkä joskus jopa marketissa -sielläkin on joskus käytävä...
Oikeanlainen mies ottaisi ilomielin naisen joka luettelee esittämiäsi ominaisuuksia, kommentteja ja kokemuksia.
Tuntuvat kovin tutuilta.
Vai onko oikeanlainen mies sittenkään oikeanlainen?
Sielujen kemia ratkaisee lopulta aika paljon -tämän olen kokenut kun olen luullut kohdanneeni oikeanlaisen naisen.
Realistimies
en oo kokeillut,että mitenkä sen kumppanin löytäis netistä,ei kait oikeen ois mun juttu :)
oon täällä vaan höpöttämässä,ku asun keskellä ei mitään ja ikkunatkin on metsään päin :) ...elikkäs,mä oon koukussa justiinsa niin kauan,kun täällä asun =D
juuh,ei kait se helppoa oo tuolla livessä löytää kaikinpuolin sopivaa tapausta,suurin osa on varattuja..ärkeles!
niih! ja mulla on ollut myös jarrut päällänsä vielä (siltä ainaskin tuntuu)...se on kai ihan hyväkin,ettei "epätoivoisesti" oo ketään hakemassa,se joteskin näkyy ihmeisestä :)
käyt?... tai ylipäätään missä ihmeessä voisin tutustua mieheen joka toivoo parisuhteelta oikeita asioita... tai haluaa ylipäätään toimivaa parisuhdetta. Koekäyttäjiin olen kyllä törmännyt, mutta kumppaniksi kykenevää tai sopivaa ei ole eteeni osunut (lukuun ottamatta pitkää liitoani, joka kariintui jo muutama vuosi sitten)
En ole "liikaa" koulutettu... silti sivistynyt, joidenkin mielestä jopa viehättävä nainen. Aikaa minulla olisi parisuhteelle. Yksi mies riittää minulle ja tietysti toisin päin.
Käsitykseni on etteivät useimmat miehet halua sitoutua....?
Epäonnistunen treffailun jälkeen blondi toteaa, "miehet pelkäävät älykkyytäni". Eipä tuohon nyt paljon tarvitse lisätä.
miehet muka pelköisivät naisen älykkyyttä ? Vai onko älykkäässä naisessa jotain muita piirteitä miksi miehet perääntyvät mut ei syyllinen ainakaan ole tuo älykkyys.
liikaa pyydetty ! Eikös nuo seikat ole juuri niitä asioita mitä sinä suhteessa tarvit ja ilman niitä kaikki on vaan pelkkää yritystä mikä loppuu sitten aikanaan. Kyseiset epäonnistumiset ovat olleet vaan sinulle vääriä ihmisiä tai sitten sinä etsit vääristä paikoista väärän tyyppisiä ihmisiä. On kuitenkin olemassa sellaisiakin miehiä jotka haluavat ei nainenkin on sellainen jolla on asiat kunnossa ja osaa ottaa itsekin osaa elämään. Sinua odottaa vaan jossain se oikea mies joka tuo sinulle ne asiat jota tarvit ja haluat. Ei naisen tarvitse olla se "heikompi" osapuoli suhteessa.
niin kauan kun on omat hampaat suussa ja kaikesta voisi nauttiakin täysillä. Mutta toivossa on hyvä elää...
toivoa niin kauan ku onpi elämää jäljellä. Eiköhän se jossain kohtaa tärähdä kohdilleen jos vaan jaksaa haeskella :o)
...parisuhteessa se joka määrää ja maksaa. Monelle voi olla kova pala, jos nainen onkin menestyvämpi ja parempipalkkaisempi kuin mies. Usein menestyvä nainen tietää mitä tahtoo ja uskaltaa sanoa omat ajatukset perustellusti ääneen - siis tehdä kotona samoja asioita, joiden avulla on päässyt eteenpäin omalla urallaankin.
Omat vanhempani rikkoivat perinteistä linjaa ja meillä äitini oli se menestyneempi ja parempipalkkaisempi, mutta meillä tämä ei ole ollut mikään ongelma.
Menestyneet naiset ovat yleensä ärsyttävän täydellisiä joka asiassa. Jokainen sana on kuin valiokunnassa pohdittu, ja tuntee oikein koko ajan kuinka pistävä katse vaeltaa nenänvartta pitkin etsien heikkousia.
Itse ainakin hermostun tälläisestä, alkaa väkisinkin ylpistelemään itseään tai menee sitten vain puolustuskannalle ja alkaa miettimään sanojaan.
Ei oikein sitten huvita pidemmän päälle, tai sitten nainen lemppaa heti kättelyssä kun pitää jotenkin epänormaalina hyypiönä.
Missään töissä tai harrastuksissa tälläinen arviointikammo ei ehkä minuun vaikuta, mutta parinmuodostuksessa kyllä.
Voisit koettaa luopua psykoanalyysien teosta ja itsensä korostamisesta ja keskittyä ihan vain olemaan.
Nykynaiset muuten ovat tässä asiassa täysin samanlaisia kuin miehet! Itsellä(mies) sama ongelma alkup. kirjoittajan kanssa.
kenties pönkittää itsetuntoasi?
onko sinulla edes lapsia??
ei voi ymmärtää naisia, yli 35v joilla ei ole lapsia... eivät he ole oikeasti naisia.
"ei voi ymmärtää naisia, yli 35v joilla ei ole lapsia... eivät he ole oikeasti naisia."
En vielä ole yli 35v, mutta yli 30v kuitenkin, eikä minulla ole lapsia. Haluaisinko niitä? Totta hemmetissä. Mutta vähän on vaikeata tulla raskaaksi, kun 50% tulevan lapsen geeneistä puuttuu. Olen siis sinkku, mutta en todellakaan omasta tahdostani. Ei vain ole osunut oikeanlaista miestä kohdalle, eikä välttämättä ihan helposti osukaan, kun itse en oikein uskalla miehiä lähestyä.
Toivottavasti eduskuntakäsittelyssä oleva hedelmöityshoitolaki menee läpi sellaisenaan tai hylätään kokonaan, että meillä sinkkunaisillakin olisi edelleen mahdollisuus kokea äitiyden onni.
Kyllä minulla on kaksi lasta, jotka ovat lähdössä kotoa pois muutaman vuoden sisällä. Mitä se muuten tähän liittyy ?? Nyt joku avaa keskustelun - yh-äiti, joka yrittää epätoivoisesti löytää uuden miehen. Tästä ei todellakaan ole kyse - nyt on kyse siitä, mitä itse haluan suhteeltani.
Olen tullut samaan tulokseen kuin sinä. Miehet vaan haluavat alemmin koulutetun naisen. Ei paljon lohduta ajatus ettei miehille kelpaa älykäs ja menestyvä nainen sinunkaan iässäsi, eli yksinäinen tulevaisuus odottaa myös minua...
ainakaan ajattele noi et ois paha jos nainen ois paremmin toimeentuleva...
Jos muuten ois kemiat kohdallaan.
Tulee mieleen et mistä sä löydät pelkästään sellasia miehiä...?
Toivottavasti löydät kuiteski joskus etsimäsi miehen..
Hyvää kevättä :)