Olen koko aikuisikäni etsinyt aitoa välittämistä ja hyviä ihmissuhteita mutta yksin olen taas.Olin ennen iloinen,sosiaalinen ja aikaansaava nuori nainen,nyt varjo vain entisestä.Lapsuuteni oli onnellinen ja minulla oli paljon ystäviä,rakastavat äiti ja isä.Koko aikuisikäni minua on kiusattu ja olen jäänyt kaikesta ulkopuolelle.Olen hakenut syitä itsestäni monta kertaa ja en tiedä mikä minussa on vikana kun ilkeä en ole kenellekkään ollut.Enkä itsekäs.Minulle on jätetty velat maksamatta,henkilökohtaiset asiani puhuttu ympäriinsä yms.Olen niin pettynyt ihmisiin että tein joku aikaa sitten päätöksen eristäytyä,muuttaa pois.Elää omaa elämää siellä missä kukaan ei minua tunne ja pääse loukkaamaan.Puran yksinäisyyttäni tavaranhaalimiseen,ostan vaikka ei olisi varaa.Olen aktiivinen,urheilen,luen paljon yms.mutta en uskalla ystävystyä enää keneenkään.En enää hymyile,olen kojoajan onneton.Voi miten kaipaisinkaan hyvää ystävää rinnalleni.Haluaisin niin kestitä vieraita,jutella jonkun kanssa,nauraa aamuun asti.Haluaisin auttaa jotain,kuunnella huolia,tuottaa iloa.Ennenkaikkea tahtoisin että minusta välitetään ja minua arvostetaan.Olisin valmis antamaan sitä tuplasti takaisin.Minusta ei taida ollakaan yksinäiseen elämään.Onko kellään ollut vastaavia kokemuksia ja jos niin miten selvisitte?En tiedä kauanko jaksan enää.
Itku silmässä..
niin yksin
81230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä olen myös yksinäinen. Osaksi omasta halustani, ja osaksi luultavasti siksi etten "osaa" ylläpitää sosiaalisia suhteita. Vanhat ystävyyssuhteet jäävät muuttojen myötä unholaan, ja koska viihdyn vapaa-aikana yksikseni, enkä osallistu rientoihin ja menoihin, saan olla/joudun olemaan yksin. Vapaa-aika menee yksin urheillessa ja pelatessa, lukiessa jne... Olen kyllä koti-ihminen, mutta aina välillä tämä haittaa...
Camoon. Älä nyt heittäydy itsesäälin valtaan. Jos olen jonkin ystävän luottamuksen menettänyt, niin olen kyllä ottaa etäisyyttä tähän ihmiseen. Sydänystäviä on vaan joskus niin vaikea löytää.
Jaksamista sinulle..
Mä olen ollut koko pienen ikäni, enemmän tai vähemmän yksinäinen. Jotenkin tähänkin on vaan tottunut, vaikka edelleenkin aika usein tulee mieleen, että olisi kiva soittaa jollekulle ja pyytää kiertelemään vaikka kaupungille, tai katsomaan elokuvaa, herkkuja syöden. Haluaisitko sinä olla ystäväni?
Ystävyyssuhteissa pitää olla liikkeellä oikealla asenteella, niin että nauttii toisen ihmisen seurasta olemalla kuitenkin tästä riippumaton. Onnellisuus on jotain mikä pitää löytää ensin itsestä, oppia ensin hyväksymään ja rakastamaan itseä. Vasta tämän jälkeen onnistuu muiden rakastaminen ja terveiden ihmissuhteiden luonti.
Lue vaikka Anthony de Mellon "Havahtuminen".
samaa.minulla ei ole koskaan ollut pitkäaikaisia ystäviä vaikka mielestäni olisin hyvä ystävä.olen myös äärettömän lojaali ja mukava.ehkäpä odotankin ihmisiltä liikaa,ja siksi petyn usein pahasti.en tiiä millanen sitä sit pitäis olla..
kans että odotan toisilta "liikaa!" ...
kyllä kuitenkin voinee odottaa JOTAIN, koska olen esim minäkin itse antanut paljon. enkä puhu materiasta.
vaikka pyyteetöntähän se pitäisi olla kaikki toiminta? , mutta ykspuoliset suhteet kuihtuu kyllä.
laita mulle postii jos haluat.kuullostat niin multa(eli [email protected])mä olen kans ystävänä hyvä=)lojaali ja kiltti.antelias.olen etsinyt ihan omaa sydän ystävää,jonka kans voisi olla ihan oma itsensä ja tulla tykätyksi silti..liittolaista johon voisi luottaa.sellasta vaan en ole vieläkään löytänyt.ehkä joskus.elämä olis paljon helpompaa kun olis oikeita ystäviä.yksinäistä ihmistä on helppo loukata.
Moikka!
Äläs nyt vaivu itsesääliin tyttö hyvä:)! Varmasti on ihmisiä, jotka haluais olla just sun ystäviä!!!
Itselläni on sellainen tilanne, että vaikka mulla opiskelu& (työkaverit), niin usein tunnen itseni yksinäiseks ja vapaa-aikaa vietän enää harvoin lapsuuden ystävieni kanssa, jotka kaikki ollu aiemmin tosi lähesiä, mutta nyt niitä näkee syystä tai toisesta enää tosi harvoin, mikä on kurjaa:(!
Tahtoisin mielelläni tutustua uusiin mukaviin ihmmisiin, esim. liikunnan, matkustelun, leffassa käynnin, kahvittelun tai minkä ikinä parissa.. Joten jos kiinnostuit, niin laitahan sähköpostia os. [email protected]. Asun Helsingissä ja oon päälle kakskymppinnen mukava nuori nainen:)!