Aloitin työt uudessa työpaikassa. Firman pippaloissa sitten yks mies rupesi pelaamaan mun kanssa. Meni täydeksi väittelyksi koko touhu, ja mies oli ihan ihastuksissaan, kun löysi naisen kenen kanssa voi keskustella.
Pulmana on, että hän on avoliitossa. Me ei oltu sängyssä eikä edes pussailtu (paitsi ihan lopussa hyvänyönsuukko), ja tiedän että mies ei ole pettäjätyyppiä. Siinä illan aikana hän jo rupesi suunnittelemaan eroa yms. vaikka tiesi, ettei sais niillä jutuilla mua kaadettua. Mä en edes aluksi innostunut koko äijästä vaan tyrmäsin miehen täysin, ihan vaan siks, että halusin olla hankala. Ja sehän vaan innostui entistä enemmän.
Tiedän ettei noille puheille pitäis antaa mitään painoarvoa, oon kuullut samoja juttuja tuhat kertaa ennenkin, mutta tässä tapauksessa jotenkin meidän välillä vaan oli "sitä jotain".
Tuon illan jälkeen ollaan kirjoteltu s-postia. Me työskennellään eri kerroksissa, joten ei juuri nähdä. Mä vaan ajattelen sitä koko ajan ihan kun joku teinityttö ja toivon, että törmättäisiin. Kadun ihan hirveesti, että en suostunu silloin miehen ehdotuksiin kahville menosta, yms. Tuntuu, että jos me nähtäisiin enemmän, mulla olis hyvät saumat. Toisaalta en haluis olla toinenkaan nainen... Ja nyt meillä alkaa loppua s-postiaiheetkin...
Mitähän ihmettä mä voisin tehdä? Älkää pliis sanoko, että unohda - en pysty :-(.
Pulmana on, että hän on avoliitossa. Me ei oltu sängyssä eikä edes pussailtu (paitsi ihan lopussa hyvänyönsuukko), ja tiedän että mies ei ole pettäjätyyppiä. Siinä illan aikana hän jo rupesi suunnittelemaan eroa yms. vaikka tiesi, ettei sais niillä jutuilla mua kaadettua. Mä en edes aluksi innostunut koko äijästä vaan tyrmäsin miehen täysin, ihan vaan siks, että halusin olla hankala. Ja sehän vaan innostui entistä enemmän.
Tiedän ettei noille puheille pitäis antaa mitään painoarvoa, oon kuullut samoja juttuja tuhat kertaa ennenkin, mutta tässä tapauksessa jotenkin meidän välillä vaan oli "sitä jotain".
Tuon illan jälkeen ollaan kirjoteltu s-postia. Me työskennellään eri kerroksissa, joten ei juuri nähdä. Mä vaan ajattelen sitä koko ajan ihan kun joku teinityttö ja toivon, että törmättäisiin. Kadun ihan hirveesti, että en suostunu silloin miehen ehdotuksiin kahville menosta, yms. Tuntuu, että jos me nähtäisiin enemmän, mulla olis hyvät saumat. Toisaalta en haluis olla toinenkaan nainen... Ja nyt meillä alkaa loppua s-postiaiheetkin...
Mitähän ihmettä mä voisin tehdä? Älkää pliis sanoko, että unohda - en pysty :-(.
Vastaukset 25
Vanhimmat
mulla meni elämä pilalle tämmöisen asian takia!!!Olimme juuri hankkineet yhteisen asunnon ja saatu kaikki kuntoon(remontit ja huonekalut ostettua yms).
Sitten Mieheni kertoi katsos minulle työpaikkaihastuksestansa ja hän halusi pitää meidät molemmat!!! TÄmän jälkeenhän siitä ei tietenkään tullut enää mitään! Minun elämä romahti! Minulla ei ole enää mitään!!Nyt on masennus ja tyhjä olo, eikä myöskään ole enää tunteita mitään kohtaan!! Ajattele sitä omalle kohdallesi!! Lisäksi meillä meni mieheni kanssa hyvin!!Mutta tämä toinen nainen painosti miestäni jatkuvasti tekstiviesteillä, ettei voi yksin toteuttaa tätä juttua jne...Kyllähän semmoiseen kuka tahansa mukaan lähtee jos tarpeeks kauan jaksaa painostaa. Järkevä ihminen ei lähde toisten suhteita pilaamaan. Se alkuhuuma ei kestä kuin 6 kk - 12 kk kuitenkaan, niin onko siinä sitten järkeä??!!!Sitten ollaan taas samassa tilanteessa...
Varatut miehet on kaikkein pahimpia!!!Toisin sanoen kaikki varatut miehet pettää jos siihen on tilaisuus (kokemusta on, varsinkin nyt kun on itse sinkku). Tämän takia itse en pystyisi enää ikinä mitään suhdetta kehittelemään kenenkään kanssa.
"kaikki varatut miehet pettää"
Tulikohan taas vähän liioiteltua? Vittu teitä ämmiä, te jahtaatte näitä pelimiehiä ja sitten ruikutatte että miehet on sikoja ja kaikki miehet pettää jne. Sitä saa mitä tilaa.
oikeestaan tullu liioiteltua, koska en itse ole jahdannut ketään ja kaikki miehet jotka minua tällä hetkellä jahtaavat ovat varattuja!!!Vaan minäpä en sekaannu heihin!!!
Juuri näin. ja kyllä ne naisetkin osaa."ennemmin sitä katsoo kipollisen kirppujen perään kuin huorahtavan akan"
Siis suunnittele muuta, kuin varatun vokottelua. Saat vain tyhjän käteen pitemmän päälle.
Usko pois, että myös tämä mies on kaikkea muuta kuin uskollinen mikäli siihen vain tilaisuus annetaan. Aluksi hän vain esittää sellaista, mutta seuraavassa hetkessä onkin jo vieraan kanssa sängyssä. Luultavasti tämä jäisikin vain kertaan tai muutamaan ja sitten sinut jo "lempataan". Älä turhaa kuvittele, että hän olisi avokkiaan jättämässä takiasi. Sitä paitsi mikäli yrität jatkaa ja "vokotella" toisen miestä, se vain osoittaa sinun pinnallisuutesi ja sitähän ei miehet siedä pitemmän päälle.
Parempi pysyä erossa varatuista.
...kun just tuota mä en halunnut kuulla.
En vaan meinaa millään ymmärtää, miks ihmisten pitää väkisin pysyä yhdessä, jos vapaa elämä houkuttaa.
Kai mun sit pitää vaan tyytyä tylsään yksinäiseen elämääni, jotta se mieskin saa jatkaa tylsää elämäänsä lässähtäneessä suhteessa.
No, mitäpä tässä valittamaan. Oon jo tottunut.
...vielä se nainen, jota en edes ole ikinä nähnyt, ja joka on sitten kai meistä se ainut tyytyväinen.
Kauheen kiva, että voi tehdä edes jonkun onnelliseksi, vaikkei tämä sitä tule ikinä tietämäänkään...
,koska olen ollut juuri se petetty puolisko. Kaikki oli todella hyvin, kunnes tieto toisen petturuudesta tuli julki.
Kotona kaikki oli hyvin (myös seksi tod. hyvää ja paljon). Kuitenkin mies meni ja petti. Selitys jännityksen puute. Ei ole kuulemma vaihtamassa minua, vaikka annoin siihen mahdollisuuden.
Olen myös seurannut muiden miesten liikehdintää työelämässäni. Näiden kotiolot suht. hyvät, mutta aina matkoilla vikitellään vierasta. Joskus jopa omia oloja väheksytään, jotta saatais huomioita vieraalta ja tämä petikumppaniksi lohduttamaan. Kuitenkin mikäli tosipaikka tulisi, niin suurinosa ei varmasti jättäisi puolisoaan.
Suosittelen jättämään ukkomiehet ja etsimään vapailta markkinoilta. Kyllä niitäkin piisaa. Mitään hyvää et tule saamaan ukkomiehiä vikitellessäsi, kuin pahan mielen itsellesi pitemmän päälle.
et voi olla koskaan varma tälläisen kumppanin rehellisyydestä, joka on pettänyt edellistä kumppania kanssasi.
Voit tietenkin lohduttautua sillä, että olet varmasti kymmenen kertaa parempi, mutta kuinkahan se onkaan? Voi olla, että suhde kestää muutaman vuoden ja sen jälkeen olet sinä vuorostasi petettyjen rivissä. Ei varmaan tuntuisi hyvältä. Vai mitä?
tarvi tyytyä yksinäisyyteen!!! Kyllä niitä vapaitakin miehiä on olemassa!!!Ja usko pois, on paljon helpompaa jos semmoisen iskee, koska niillä ei ole mitään "esteitä"!!!Ja itsellä ei ole huono olo sen takia!!!
On toki vapaita miehiä, vaan ei mulle sopivia. Mä vaan en aio tyytyä keneenkään vaan siksi, että olis joku. Näitä tapauksia on mun lähipiirissä tukuittain. Ennemmin oon yksin ku tyydyn toiseks parhaaseen.
Kuka on niin tyhmä, että menee tietoisesti pilaamaan joidenkin suhteen? Et nyt ajattele asiaa muuta kuin omalta kannaltasi. Ja jos mies pystyisi pettämään nykyistä avokkiaan, niin miksi ei myös sinua? Annahan olla ja etsi seuraa sinkuista.
.. mitään pilata, jos se on kuollu jo ennestään.
Ja uskon, että hyvää suhdetta ei edes pystyis pilaamaan, vaikka yrittäiskin.
Oon tässä ihan hiljattain hokannut, että täähän on mun elämä, miks mun muita pitäis ajatella?
En nimittäin ole muuta tähän päivään saakka tehnytkään kun ajatellut muita, asettanut aina toisten onnen itseni edelle. Olis kiva joskus saada jotain itsellekin.
Ja juu, kyllähän mulle sinkutkin kelpaa. Kelvollista aineista vaan ei tässä iässä hirveemmin ole vapailla markkinoilla.
Pitää vissiin vaan oottaa, että lähtevät toiselle kierrokselle.
mitään heidän suhteestansa. Et voi tietää mikä heidän suhteensa laita on. Sinulla on vain tämän miehen kertomukset heidän suhteestaan. Hän ei välttämättä kerro todellista tilaa, koska muutenhan sinä et edes harkitsisi hänen kanssaan oloa. Ei toki parane kertoa kuinka hyvin kotona menee, jos aikoo saada vierasta.
suhde ei ollut kuollut ennestään. Meillä oli todella hauskaa yhdessä ja olimme todella hyvät ystävät vielä kaiken muun lisäksi. Suhteemme kuoli siinä vaiheessa kun mun exä oli mennyt jotain tekemään tämän työkaverinsa kanssa, koska omatunto kolkutti ja hän ei pystynyt kuulemma enää katsoon mua silmiin.
Eli älä usko mitä se mies sanoo, se voi sanoa että heidän suhde on kuollut sen takia et sä kiinnostuisit!
Tavallaan tajuan sua. Olin itsekin nuorempana ihminen joka ajatteli aina muita ennen kuin itseään. Sitten sain paskaa niskaan riittävästi ja muutin toimintamallin, ikävä tosiasia on että tässä "voittajien mailmassa" saan nykyasenteella paljon asiallisempaa kohtelua kun silloin kun pyrin tietoisesti olemaan "hyvä" ihminen.
Mun on vaikea ryhtyä moralisoimaan, ei miehet ole mitään aivottomia eläimiä joista naiset tekevät keskenään päätöksiä tyyliin: "otanko sen vai annanko sen vaimon pitää hänet." Jos se haluaa pois suhteestaan se tapahtuu, jos ei, et sinä voi sitä mitenkään varastaa vaimonsa helmoista. Esim. omalla kohdallani (olen siis mies), kyllä saisi aikamoinen seireeni tulla ennen kuin korvaani lotkauttaisin.
Silti en väitä että muut kirjoittajat olisivat väärässä, kuitenkin tiedän että osa näistäkin kirjoittajista toimisi päinvastoin kuin neuvoo ("se on se RAKKAUS") jos tilanne sattuisi omalle kohdalle.
Mitä sinkkuihin tulee, kyllä niitä on netti pullollaan, osa on taatusti priima tavaraa. Sieltä mutkin löydettiin :D
Jaa että sähköpostiaiheetkin alkaa jo loppua? Toivottavasti keksitte sitten muuta tekemistä lopuksi ikää, kun kerran niin suuri romanssi on kyseessä. Kaikella ystävyydellä, olet juuri tullut pissapään koukuttamaksi. Et uskoisi korviasi, jos kuulisit, mitä äijät keskenään sinusta puhuvat. Hanki kiva, vapaa mies. Tai jatka harlekiiniunelmiasi, niissähän kuvaan kuuluvat myös kaipauksen ja pettymyksen kyyneleet, kun elämä kohtelee kaltoin. Ja sitten rohkeasti ja päättäväisesti soma leuka pystyssä kohti uutta tosirakkautta!
...mitä ne äijät minusta puhuvat?
Kyynistä tekstiä. On tainnu elämä potkia päähän suakin.
Itse voisin sanoa tähän niinkuin mieheni joskus mnulle sanoi: hyvään suhteeseen ei kolmatta mahdu.
Ja näinhän se on. Eri asia tietenkin on nämä kroonisesti pettävät, jotka kiinnostuvat vieraista, vaikka kotona olisi asiat mitä mainioimmin.
Mä en voisi rakastua/ihastua äijään, jonka tietäisin pettävän vaimoaan ja lirkuttelevan muille naisille. Selvittäisi äijä ensin himassaan asiat selviksi ja sen jälkeen vasta alkaisi lirkuttelut ja vonkaamiset. En voisi koskaan tällaiseen tyyppiin täysin luottaa.
Muutenkin tuntuu nuo kuviot liian monimutkaisilta ja vaikeilta sotkuilta. Olen omalta kohdaltani silloin sinkkuaikoina huomannut, että jos homma ei lähde heti pellittämään, niin ei se siitä iloksi muutu myöhemminkään.
En jaksaisi mitään pettämiskuvioita, en kyräilyä, en mustasukkaisia aviovaimoja ja salaisia työpaikkaromansseja. Mun miehen pitää olla suoraselkäinen ja rehellinen, joka kertoo heti, mitä tahtoo eikä venkoile useamman lyylin kanssa.
Ottakoon ap mallia.
niin ketähän ap;ta meinasit???
Moi,
mä ajattelin nyt esittää yhden näkökulman, josta mulle hyvä ystäväni sanoi, kun meinasin sekaantua taas kerran yhteen varattuun. - mieti miltä susta tuntuis kolmen vuoden päästä, kun miehellä on uus nainen kierroksessa.
Tämä kyseinen herra, josta puhun, hän yritti mua eilen, sekä tänään. Myönnän että pussasin, mutta siihen se jäikin, kun näin sen sormuksen. Sillä on kaks lasta ja varmasti upea nainen, mutta en usko olevani tämän miehen "ainoa josta hakea suhteen ulkopuolista seksiä", koska mies teki aloitteen, ja hän on jo monta kertaa sitä aikaisemmin flirttailut.
Mieti, oletko oikeasti sitä mieltä että, haluat varatun miehen. Koska se sattuu Ihan Kaikkiin! Voin sen omakohtaisesta kokemuksesta kertoa, ja tämän uuden tapauksen johdosta voin sanoa että kieltäytyminen seksistä varatun miehen kanssa. On jotain sellaista että peukku pystyyn, joka sen tekee! Itse ajattelen varatuista miehistä, ettei niihin kosketa. Mutta jos ne tekee aloitteet? Niinkuin tämä teki.
Se vaatii kuitenkin rohkeutta kieltäytyä olemasta toinen nainen, varsinkin silloin kun miestä kohtaan on tunteita. Jolloin tahtoo tämän olevan iloinen. Ja pettämistä ei tarvitse antaa anteeksi. Jos oma mies tekisi mulle joskus, että se pettäis mua tulevaisuudessa, niin kyllä mä antaisin sille heti lemput, koska se tekee sen kyllä uudestaankin, ja se helpottaa joka kerran jälkeen.
hei kun puhuitte varatuista miehistä, että kotona menee hunosti...mistä tiedät että asia on niin? ellei mies narraa vaan saadakseen sen itse haluamansa...ja sitten jos välittää toisesta niin paljon vaikka on varattu ja hän sinusta ...silloin antaa ajan mennä omalla painolla...siinä se näkyy kummasta välittää...eikä painosta tätä varattua!
nämä on käytännön asioita. Ihmisellä saattaa tulla tilanne eteen että parisuhde on loppu vaikka ei virallisesti ollakaan vielä erottu. Tai sitten voi olla että ihminen vain löytää jonkun ja rakastuu vaikka onkin parisuhteessa, siinä sitten parisuhde katkeaa.
Voi olla että haluaa vain vähän seikkailla, ei siinä mitään kunhan molemmat tietävät jujun ja missä mennään.
Tuo "ei koskaa varattuja" kuulostaa moralistiselta.
Ei sinun tarvitsekaan ajatella muita ihmisiä ja heidän tunteitaan mutta ajattele itseäsi - loppujen lopuksi kukaan muu ei sitä tee.
Neuvoni on yksinkertainen ja se tulee omien kokemusten ja elämänkokemuksen pohjalta:
Odota, kunnes mies on vapaa ja ryhdy suhteeseen vasta sitten, jos vielä kiinnostaa.
Lyhykäinen neuvo mutta sitä noudattamalla et sotke asioitasi etkä särje sydäntäsi.