Mitenköhän mä voin elää sen asian kanssa,että olen ehkä keskinkertainen.Soitin just konsertin ja ei tainnut olla kovinkaan kummonen.Yritin kyllä heittäytyä musiikkiin,mutta kaikenlaista tyhmää pyöri mun päässä kuten olenko tyhmä. En halua olla keskinkertainen,EN HALUA!! HALUAN OLLA PARAS! Tiedän että vastaus tähän on itseni laittaminen sivuseikaksi. Ja vois hankkia muutakin elämää kun soittaminen. Mutta tää on pakkomielle.En voi elää ellei kehitystä tapahdu!! P.....e!
Haluan olla PARAS
Haracca
9760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt on muusikolla oikea asenne. Jos aikoo pärjätä, on haluttava olla paras. Aina ja ikuisesti. Nyt vaan on mietittävä keinot, joilla päästä keskinkertaisuudesta. Siihen tarvitaan jo aika korkealentoista ajatuksenjuoksua.
hyvä että olet itsellesi kriittinen muuten sinusta ei tule hyvää soittajaa. ajatukset juoksevat päässäsi koska ehkä jännität pyydä lääkäriltä peettasalpaa se auttoi ainakin minun kohdalla. keskittyy soittoon eikä asiat pyöri päässä .pystyy soittamman ja nauttimaan musiikista
Ystäväni haki ja sai apua jonkinlaisesta esiintymisvalmennuksesta. Ei halunnut betasalpaajaa, koska siitä olisi ollut hankala irroittautua (milloin muka olisi sopiva hetki? Eläkkeellä?) ja koska pelkäsi että kemialliset ratkaisut saattaisivat myös viedä vähän terää performanssista. Halusi hyödyntää sen jännityksen energiat. Pidän tuosta "haluan olla paras"-asenteesta, vaikka sanoohan ne myös että paras on hyvän pahin vihollinen.
tuo "haluan olla paras" asennen on jonkin aikaa hyvä olla olemassa ja sitä kautta tulee kehitystäkin koska uskoutuu treenamiselle täysin! mutta samalla tulee myös luotua itselle "tiedostamattomia" paineita jotka ilmenevät mm. esiintymisjännityksenä ja sitä kautta suoritus voi olla täysin surkea vaikka kuuluisit maailman eliittiin jossain asiassa...tosin sillä poikkeuksella että sillä eliitillä on teknisten jne taitojen lisäksi selkärankaa viedä jutut loppuun asti 100%:sti
Minä joitakin vuosia sitten pysähdyin ja ajattelin että "hetkinen nyt! mistä kiikastaa että olen todistettavasti eräässä nimeltä mainitsemattomassa asiassa Suomen ja ehkä koko maailman kärkiluokkaa, miksen ole saavuttanut kyvyilläni mitään?? :O mikssä mättää?? Päätin tavallaan "luovuttaa" ajattelin kuinka merkityksettömiä nuo minun asiani ovatkaan maailman mittakaavassa ja hieman huvituinkin :) olin vain ajatellut että minä ja minun uran luominen ja tarpeeni, yhtä tyhjän kanssa!! minulla on pieni poika ja vaimo joille haluan antaa aikaa, avaruudesta katsoen kaikki ovat pientä...huomasin että "elämäntehtäväni" oli saanut liikaa jalansijaa! havahduin ja rupesin tekemään asioita toisella tavalla, ensin minulle todella tärkeät asiat ja sitten vasta muu, huomaan että pystyn nykypäivänä tekemään "elämäntehtävääni" paljon kypsemmin ja monet fobiat ovat sen ympäriltä karisseet :) olen vielä matkalla "maailman parhaaksi" mutta uskokaa tai älkää niin se on mahdollista ja en pety vaikka en saavuttaisikaan sitä koska sitä tavoitellessani olen oppinut monta tärkeää läksyä! ja hitot! siltí sanon terveellä tavalla "täältä tullaan!!!"
Kiitos kun huomioit mun kirjoituksen. Mä oon tänään kyllä kuin eri ihminen ja hirveesti hävetti mun typerä kirjoitus netissä. Yllättävän kivasti ihmiset suhtautu siihen! Mä olen kans huomannut,että matkanteko on tärkeämpää kuin itse päämäärä ihmisenä kehittymisen kannalta. Mä aoin laittaa itseni "likoon" jatkossakin niin paljon kuin mahdollista. Tosissaan mut ei ryppyotsaisesti=) Tsemppii vaan sullekin matkalla maailman parhaaksi!
Ihana lukea tällaisia ketjuja, loistavaa että joku haluaa olla PARAS. Useammankin pitäisi.
ole mitään hävettävää ;) ja taitaapa olla niin että juuri tälläisen asenteen omaavien joukosta löytyy ne oikeasti maailman parhaat, mulla on sellainen motto et jos en tällä hetkellä ole niin hyvä kuin haluaisin niin varmaa on se että olen parin vuoden päästä vielä huonompi jos en tee mitään! sen unelman eteen pitää tehdä älyttömästi töitä mutta melko varmaa on että onni kolkuttaa ennen pitkään ovellesi jo senkin vuoksi että olet jaksanut ;) mutta silti on syytä muistaa että vaikka on toiveita ja haaveita niin kaikkia elämän kokemuksia pitää pitää rikkautena...ihmiselo on älyttömän lyhyt aika joten nautitaan siitä ja ollaan toisille hyviä siitä se lähtee....
Ps. mitäs muuten soitat? ;)
Se on salaisuus mitä soitan,koska mä oon aika varma,että muuten monet arvaa kuka mä oon=) Säkään et kertonut mitä teet
kirjoitu vaikuttaa pianistin käsi alalta.itse olen soittanut kitaraa noin 30 vuotta.hyvää jatkoa sulle.