olen 30v sinkku jolla kolme lasta.en laisinkaan pahan näköinen,töissä ja elämä kunnossa..miksi miehet lähtee karkuun kun kuulee lapsista??eihän mun lapset hae uutta isää,eikä sitä lasten kanssa seurustella!!miksi siis näin???
miksi näin???
miina 75
182179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
mahdollista vastuuta pelkäävät.luulevat joutuvansa lasten hoitoon.tai eivät tykkää lapsista tai sitte naisesta jolla niitä on.voihan olla ettei lapsia omaava nainen ole kovin kiinnostava tai/ja seksikäs kuin se lapseton nainen.kakkoseksi jääminen ei olisi kivaa uskoisin. typeräähän tommonen on..
mies pelkää,sitä se on.
Lähe siis karkuun, joku sitten saattaa lähtee, meit on niiin moneksi nääs.
Varmaan sunkin ikäluokassa alkaa olla suurimmalla osalla jo lapsia eli eio se ny mikään niin kovin ihmeellinen asia pitäs olla.
Mietippä miehen kantilta !
-mistä otat sen ajan uudelle parisuhteelle ?
-ei se mies kauaa jaksa kuunnella juttuja vieraista lapsista, äidille kuitenkin lapset on tärkeintä maailmassa
-hyvässä lykyssä se lasten isä pyörii vielä jaloissa, lapsia viedään ja tuodaan !
-sulla on aikaa miehelle parhaassa tapauksessa jokatoinen viikonloppu, se ei välttämättä riitä
tähän voin vaan todeta että kaikki on vaan pieniä järjestely kysymyksiä!mulla ei todellakaan ex pyöri jaloissa,ei ollenkaan tekemisissä lasten kanssa.aikaa löytyy jos niin haluaa.tosi asia on että liki kaikilla 30 alkaa olla lapsia..
Mietitäämpä !
-sulla on työ, omat kaverit,omat harrastukset,huusholli pyöritettävänä, kolme lasta, joilla myös harrastuksia
-vuorokaudessa on vaan 24 h, kyllä se on muutakin kun järjestelykysymys
-aika ei vaan riitä ja se on pois siitä parisuhteesta
-joku muu sanoikin jo, KAIKKI pitää sopia etukäteen ja sinun lapsiesi ehdoilla
-tämä nyt on minun henkilökohtainen näkemys, jossa kokemusta mukana !
taas päädytään siihen et mitä haluaa,enhän minäkään halua ns aikuista lasta jalkoihini..eihän minkään suhteen alussa tartte koko ajan olla toisessa kiinni,vaikka joskus sit hamaassa tulevaisuudessa muuttaiskin yhteen niin,silti vaikka olisikin "vaan" kaksin on samat koti hommat edessä..siivoaminen ja ruuan tekeminen ja yms.eli ei vieläkään oikeen ymmärrä,mut :(
En tunnusta olevani !
-mikään sylivauva, on omat harrastukset, kaverit, asunnot jne.
-en vaan halua kulkee jokapaikassa yksinäni, jos kerran seurustelen, mieluummin olen reilusti sinkku
-seurustelin yhden yksinhuoltajan kaa vuodenpäivät, se vaan kaatu (yhteisen) ajanpuutteeseen
-tosin on tunnustettava, että moottoripyörät ja lapset sopii yhteen todella huonosti, asuntoauto on parempi lapsperheelle :)
Itse olen 31 vuotias sinkkunainen eikä lasten hankinta ole koskaan käynyt mielessä.
Olen tapaillut miestä jolla oli lapsi edellisestä suhteesta, lapsi asui äidin luona. Kyllä oli tämän miehen kanssa tapaamisten järjestely vaikeaa ja yhteinen aika jäi todella vähäiseksi. Lopuksi suhde kaatui, tarvitsen suhteelta enemmän kuin pari kertaa viikossa tapaaminen. Myöskin herättää mustasukkaisuuden tunteita kun se lapsi menee aina kaiken edelle ja exän kanssa ollaan tiiviisti yhdessä (vanheinpanillat, hakureissut yms).. mikä on ymmärrettävää mutta minua se rassasi. Parempi valita sellainen mies jolla ei ole lapsia edellisestä suhteesta.
käytännössä treffailua hankaloittaa, että on lapsia. Ei voi noin vaan jäädä yökylään ja herätä samasta sängystä aamulla, jos lapsenvahtia ei ole helppo saada niin sosiaalinen ympäristö rajottuu kotiin, jos lapset on pieniä niin kaikki yhdessä oleminen ja tekeminen tapahtuu heidän ehdoillaan (näihnän se on oltavakin)... Itse olen 39, eronnut 10 v sitten ja vasta nyt kun lapset ovat niin isoja että juoksevat itse harrastuksissaan ja hoitavat arkiset rutiininsa omatoimisesti olen alkanut harkita vakavampaa stooria. Näinä vuosina taisin vapaillani tiedostamattani deittailla sen tyyppisiä miehiä, joita en kotiympyröihin ja lasten näkyviin olisi voinut ajatellakaan, ehkä juuri siksi ettei heidän elämässään miehet vaihtuisi kun tiedät että mahdollisuudet onnistua ovat huonommat kuin lapsettomalla...
Moni mies on kyllä myös valitellut, että niin monella yh-äidillä ei ole välit ihan selvät exiensä kanssa, ja ovat joutuneet hankaliin tilanteisiin näiden takia. Näin etenkin jos erosta ei ole kovin kauaa eikä lasten tapaamiset vielä suju rutiinilla. Pelätään sosiaalisia ongelmia, riitoihin sotkemista yms. Ei se silti minusta ole miehen vastuuttomuutta, jos ei halua moisiin kuvioihin. Sama mies voi ottaa vastuun omasta perheestään 100 %:sesti, aikanaan. Se voi olla sinun kanssasi, se perhe, mutta ihan niinkuin lapsettomienkin kohdalla, ne tunteethan sen ratkaisevat, ei lasten olemassaolo.
ukkelille lapset ovat se viimeinen punainen vaate miksi käännetään kannat ympäri ja suunnistetaan etiäpäin. Mistä syystä se sit johtuu ? Ajatellaan ettei sinun kanssaan saada omia lapsi on ehkä yksi syy ja yllättävän moni mieskin ajattelee ettei halua olla lasten kanssa tekemisissä laisinkaan.
Täällä keskustelu sivuilla kun on lukenut miesten ajatuksia yh-äideistä niin yllättävän moni tyrmää teidät täysin ja osa tuosta porukasta olisi valmis melkein tunkemaan yh:t alimpaan helvettiin. No onneksi ei parane asioita yleistää koska ei täälläkään liiku kuin yksi prosentti suomen miehistä. Ulkona on kuitenkin paljon sellaisia miehiä joillekka kelpaa koko paketti siinä muodossa kun se on.
Tuossahan tuo oleellinen jo on tullutkin edellisissä viesteissä esiin. osa miehistä ajattelee yh:ta ihan hyvänä vaihtoehtona... yh-äidit ovat usein jo hieman joustavampia niissä kriteereissään... ei tarvita enää täydellistä vartaloa, menestystä, hienoa uraa jne jotta mies olisi kelvollinen. Mies saa sitten tavallaan valmiin perheen, ei tarvitse itse välttämättä valvoa vauvan takia eikä ehkä ottaa edes ihan niin suurta vastuuta ainakaan seurustelun alkuaikana... saa hieman totutella.
Mutta sitten suurelle osalle niitä miehiä joilla ei vielä omia lapsia ole, tämä käytännön elämä ja aikarajoitukset on se kriittinen juttu. sanoit, että esim. aikataulut on vaan pieni käytännön järjestely... omasta kokemuksestani sanoisin että ihan niin yksinkertaista se ei ole. Useimmiten kaikki mento on sovittava sen lapsellisen osapuolen mukaan. Jokatapauksessa kaikesta on siis sovittava hyvissä ajoin ennakkoon, ja kaikenlainen spontaani toiminta jää pois. Vaikka puhuttaisiin vain seurustelusta, niin silti se käytännössä on aika lähellä perheellisen elämää. mikä ei monelle vielä sinkkuvuosiaan elävälle lapsettomalle miehelle ole mikään toivetila... se perhe-elämä halutaan rakentaa ehkä sitten jossain vaiheessa, kun on ensin voitu elää oikeaa kahden aikuisen suhdetta ja katsoa toimiiko homma ja miten.
Puhutaan että miksi mies tekee sitä tai miksi karkaa. Syitä voi olla monia ,mutta ei yleistetä! Ei kaikki miehet tee näin!
Asiahan on sama naisilla. Oon huomanna 33v. yh-isänä että yksinäiset naiset varsinkin toimivat samoin kuin miehet. Et kyllä naisetki juoksevat karkuun ku kuulevat
lapsista. Mutta harmittaa vain jos lapset ovat tekosyy seurustelun lopettamiseen. Lapsethan ovat elämän ilo.
Olen tässä vuosien mittaan kokenut jos jonkinlaista tullen tulokseen, ettei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Toisaalta, jos kolmekymppisellä ei ole lapsia, on hän jotenkin outo, tai sitten aika on mennyt uraputken kehittämiseen. On siis olemassa tasokkaitakin lapsettomia naisia, tai sitten luonnevikaisia. Molempia olen koekäyttänyt....
Kokemukseni mukaan nämä ns. tasokkaat naiset ovat seksin suhteen pidättyväisiä.
Jos lapsia on yksi, menee se todennäköisesti vahingon piikkiin, mutta että kolme? Yleensä ensimmäisen jälkeen huomataan tehtyä virhe ja liitto purkautuu. Todennäköisesti et ole pihtari, koska olet noinkin monta lasta synnyttänyt? Toisaalta voit asua pienellä paikkakunnalla.
Lapsi sinällään ei ole ongelma, mutta lapsi ei pitkään ole lapsi ja viimeistään murkkuiässä välit sitten rikkoutuvat. Isäpuoli ei todennäköisesti ole huoltaja, joten hänestä tulee perheeseen vieras henkilö. Kahden asunnonkin pitäminen on kallista, mutta se on ainoa vaihtoehto pärjätä pitkässä juoksussa. Jos isäpuolen ja lapsen väliin tulee sanaharkkaa, menee äiti poikkeuksetta lapsen puolelle ja jos miehellä on vähänkään itsetuntoa jäljellä, näyttää hän naiselle ovea. Toisaalta puhdas nahjus ei tätä tee, mutta onko sellaisesta muuta iloa?
Maailmalla on runsaasti 37 -40 -vuotiaita naisia, joiden lapset ovat jo muuttamassa pois, eikä ikä tuossa vaiheessa ole rasite. Todennäköisesti saan naisen, jota ei tarvitse opettaa ja naisen, joka nauttii seksistä pihtaamatta.
luultavasti sitä aina etsii vapaata ja hyvää seurustelukaveria... sitte kun on lapsia niin ei sitä
hurvittelu aikaa jää niin paljoa ku kuvittelis! pitäis aina ottaa kuitenki lapset mukaan vapaa-ajan suunnitteluun esim: hiihtolomaa ajatellen! ei sitä voi pää täynnä olla koko aikaa afterski ohjelmassa ku pitäähän niitä nuorempia ajatella ja kuskata opastaa siks varmaan koreat lajitoverit juoksee karkuun ylimääräistä vastuuta!!!!
Suomessa lainsäädännön ollessa se, mikä on ja miesten keskimääräisen eliniän huomioiden, jokaista yh-äitiä kohden on myös yh-isä.
Suuri on prosentti !
-miehistä, jotka ei maksa ruokkojaan, eikä tapaa lapsiaan
Ei ne mitään yh;ta ole !
Paskahousuja luusereita !
Kerran harkitsin seurustelun aloittamista yh-isän kanssa. Hän teki liiankin selväksi, että hänellä sitten lapset ovat aina etusijalla minuun nähden. Se riitti kertomaan, millaista tulevaisuus olisi ollut. Pitkän jahkailun jälkeen ei edes yksi tapaaminen meinannut millään onnistua.
Näitä esimerkkejä on varmaan vaikka kuinka. Jos yh ei halua (minkä ymmärrän) jokaista deittiä lapsilleen esitellä, niin kyllä ne tapaamiset on aika harvassa, jos lapset menevät toiselle vanhemmalle vain joka toinen viikonloppu. Ei siinä tahdissa ehdi edes tutustua. Hitaille hämäläisille se voi sopia, mutta ei muille.
Onnistuminen parisuhteessa on jo itsessään haasteellinen tehtävä. Lisätäänpä siihen vielä n määrä lapsia, niin nousee potenssiin ehkä tuhat. Olen mä noita uusioperheitä seurannut ja kyllä on hankalaa.
lähtisi karkuun... mitäs lapsissa on pahaa luonnollinen asia... sehän on oloinen asia kun on lapsia... mies23v