Tukehdun!

Tuntuu, että tukehdun. Et olisi pahempaa ajankohtaa "ilmoituksellesi" keksiä. Olin yksin ja murtunut ja haluton jatkamaan eteenpäin. Pahinta on, että pystyisin vieläkin antamaan sinulle anteeksi, jos sanoisit tahtovasi vain minut. Eli sinun ei tarvitsisi kuin valehdella jälleen.
Olit ensimmäinen ketä kohtaan tunteeni olivat näin vahvat ja pelkään, jos myös viimeinen, sillä luottaminen on minulle vaikeaa ja sinä tiesit sen ja siltit petit luottamukseni.
Olisin antanut kaikkeni ja rakastanut sinua valtavasti, mutta nyt kaikki on pilalla!
72143
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

onko kaipuusi kohde mies vai nainen?Et menetä mitään,vaikka kerrot.

Äänestä
  • ...kaipuuni kohde on miespuoleinen.

    Äänestä

susta tuntuu.Mulla on ihan samanlainen olotila.Kun oikein on rakastunut ja yhtäkkiä huomaa ettei se toinen enää välitä yhtään,ei varmaan välittänytkään,se sattuu kamalasti.Aivan kauhea olo.Menee aikaa toipuessa,koska kaikki tuntui niin hyvältä ja nyt se sitten romahti.Koita kestää,niin minäkin yritän.

Äänestä

Miksi vieläkin kannat kaunaa? Olen pyytänyt anteeksi monta kertaa. Sinä et eromme jälkeen kertaakaan. Mua vituttaa se että kaadat kaiken vastuun minun niskaani vaikka sinunkin toimintasi oli joskus sellaista että en olisi ikinä voinut rauhoittua sinuun luottamaankaan. Rakastin sinua enemmän kuin ketään tai mitään. Sen vain sanon että tukehdut niin kauan kuin et suostu peiliin katsomaan. Minä jouduin putoamaan kirjaimellisesti polvilleni ennenkuin sain edes elämästä kiinni.

Miksi et muuten laita tuota tekstiä minulle suoraan? Minä olen kahden vaiheilla, tahtoisin jakaa sinulle ajatukseni mutta en tahdo että taas joutuisin "hyökkäyksesi" kohteeksi. Ehkä siksi annan vielä ajan kulua. Olin aina sitä mieltä että asiat on parempi keskustella ja käsitellä. Ei olisi nytkään tällainen tilanne. Jos pölyt lakaisee aina maton alle, joskus pölyä on siellä niin paljon että on pakko tehdä suursiivous.. Siinä ei enää imuri riitä. Kaikkea hyvää. Sinua lämmöllä ajatellen.

P.S. Joskus vielä mietin että mahdanko vieläkin rakastaa sinua kun saat kiukunkin minussa niin helposti aikaiseksi?

Äänestä
  • Niin. Ennen viime tapaamistamme olin jo ajatellut että pyytäisin sinulta anteeksi. (Vaikken ihan tarkalleen tiedä mitä, kun silloin joskus kiistit täysin että sinua olisin loukannut. Suojauduit kai siten. Mutta tietenkin tiedän että jotenkin loukkasin. Torjumalla sinua luultavasti ainakin.)

    Sitten tapaamisessa se anteeksipyyntö ei enää tuntunut sopivalta. Jos olisit tullut vastaan enemmän, niin ehkä olisin niin sanonutkin. Mutta yhä pidit kiinni siitä ehdottomuudestasi. Etkä yhäkään sanonut että ikinä olisin loukannut. (Olemme siilejä kumpikin... tiedän ja muistan.)

    Kyllä minäkin sinua rakastan. Mitä haittaa siitä on, jos sinäkin minua? Voimmehan me rakastaa toisiamme omalla tavallamme kaikesta huolimatta. Ei sen tarvi vaatia mitään.

    Sanoitko muuten koskaan että olisit minua rakastanut?

    Joinain hetkinä me kuitenkin tunsimme sen molemmat.

    Äänestä

En ole kertaakaan sinulle valehdellut. Ei kukaan ole saanut minua tuntemaan niinkuin sinä. olin jo tulossa kun vaikenit taas! Mitä minun siitä pitäisi miettiä? Ei ota sinustakaan selvää. ollaan yhtä ujoja molemmat. Olisin jo lähtenyt täältä SUN luokse mikäli tämä toinen ei uhkailisi täällä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tiedän että sun luonasi olisi maailman paras syli. Rakastan sinua! Etkö sitä silmistä nää? Menen ihan lukkoon ihastuksesta kun on nähty. Odotan ja etsin...jos vaikka edes vilaukselta sinut näkisin mutta hyvin olet pysynyt piilossa. Älä epäile ikinä mun tunteita sua kohtaan...NE OVAT AIDOT!!! Ei muuta. Voit vastata siihen postiin jotain minkä viimeksi laitoin...Ois mukava kuula sinusta! Ja nähdäkin kunhan taas saan itseni irti täältä neljän seinän sisältä.

Äänestä
  • "Älä itke minun takiani"
    Etkä itkenyt

    Sanoit vain
    "Jos olisin tuntenut sinut paremmin
    olisin mennyt ohitsesi"


    Ei kyyneliä, ei surua
    kasvosi olivat tyhjät

    Sieluni on telkien takana
    eikä kukaan näe sitä enää
    Ei kukaan

       

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


-nimetön- kirjoitti:

Tuntuu, että tukehdun. Et olisi pahempaa ajankohtaa "ilmoituksellesi" keksiä. Olin yksin ja murtunut ja haluton jatkamaan eteenpäin. Pahinta on, että pystyisin vieläkin antamaan sinulle anteeksi, jos sanoisit tahtovasi vain minut. Eli sinun ei tarvitsisi kuin valehdella jälleen.
Olit ensimmäinen ketä kohtaan tunteeni olivat näin vahvat ja pelkään, jos myös viimeinen, sillä luottaminen on minulle vaikeaa ja sinä tiesit sen ja siltit petit luottamukseni.
Olisin antanut kaikkeni ja rakastanut sinua valtavasti, mutta nyt kaikki on pilalla!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu