UPMn tempauksen takana oli vain osakekurssien nosto ja johdon optioiden pönkitys. Johtamisessa täytyy olla vikaa, jos muut suuret paperiyhtiöt suunnittelevat laajentumista samalla, kun UPM supistaa.
Allaolevista kauppalehden uutisista voitte huomata saman...
-----
"UPM:n saneerausuutinen lennätti metsäosakkeita
Keskiviikko 8.3.2006 klo 11:57 Kauppalehti Online
Metsäyhtiö UPM-Kymmenen saneeraussuunnitelmat riehaannuttivat metsäosakkeet huomattavaan kurssinousuun erittäin vilkkaalla vaihdolla Helsingin pörssissä keskiviikkona.
Eniten kauppaa oli käyty UPM:n osakkeella, joka oli noin kuuden prosentin nousussa 19,13 eurossa. Vaihtoa osakkeelle oli kertynyt 207 miljoonaa euroa.
Kiivaimmassa nousussa oli kuitenkin M-realin B-osake, joka oli 7,5 prosentin ylämäessä 25 miljoonan euron vaihdolla aamupäivällä kello 11.50. Osake oli pörssin neljänneksi vaihdetuin.
UPM:n ja Stora Enson osakkeilla oli tehty useita huomattavan suuria kauppoja. Varsinkin välittäjät Morgan Stanley ja Enskilda tekivät isoja sisäisiä kauppoja.
Stora Enson R-osake oli kallistunut 4,9 prosenttia 12,74 euroon. Osake oli 147 miljoonan euron vaihdolla pörssin toiseksi vaihdetuin osake."
-----
Mutta sillä aikaa toisaalla:
-----
"Itä-Eurooppa imee lisää paperitehtaita
Keskiviikko 8.3.2006 klo 6:00 Kauppalehti Online
JUHA ROININEN / EUP-IMAGES
Suomalaiset etunenässä? Euroopan paperiteollisuusliiton Cepin kierrätyksestä vastaava suomalaisjohtaja Jori Ringman uskoo, että suomalaisyhtiöt lisäävät kapasiteettiaan kasvavilla itäisen Keski-Euroopan markkinoilla. Ringman työskentelee Brysselissä.
Käytetyn paperin aiempaa tehokkaampi kierrätys ja yhä vakaasti kasvava paperin kysyntä saattavat tuoda EU:hun useita uusia paperikoneita. Euroopan paperiteollisuusjärjestön (Cepi) Kauppalehdelle tekemät arviolaskelmat kertovat, että vuoteen 2010 mennessä EU-maiden kulutus kasvaa määrällä, joka kääntää nykyisen ylikapasiteetin jopa 17 uuden suurehkon paperikoneen laskennalliseksi kapasiteettivajeeksi.
Osa tästä kapasiteetin lisäyksestä johtaa todennäköisesti uusien paperitehtaiden syntyyn erityisesti uusissa EU-maissa.
Viime vuonna Euroopassa oli laskennallisesti viiden paperikoneen verran ylikapasiteettia.
Cepin kierrätyksestä vastaava suomalaisjohtaja Jori Ringman uskoo, että uusien koneiden perustaminen painottuu juuri kierrätyspaperikoneisiin.
Tätä tukevat monet tekijät: EU:n tavoitteet kerätä yhä lisää käytettyä paperia, keräyspaperin halpuus ja kiristyvät ympäristövaatimukset.
- Euroopan paperiteollisuuden koko kapasiteettiin suhteutettuna mahdollinen lisätarve on kuitenkin hyvin pientä. On mahdollista, että lisäkapasiteetti voisi "upota" jo olemassa olevien koneiden kapasiteetin lisäykseen, hän sanoo.
Laskelmat perustuvat Jaakko Pöyryn EU:n vanhoissa jäsenmaissa arvioimaan kahden prosentin vuotuiseen paperin kulutuksen kasvuun lähtien perusvuodesta 2003. Uusissa maissa kasvu olisi 4,5 prosenttia. Paperin viennin on oletettu kasvavan kaksi prosenttia vuodessa.
Vanhojen paperitehtaiden käyntiasteiden oletetaan pysyvän ennallaan 92 prosentissa.
"Suomalaisyhtiöille lisäkapasiteettia"
Suomalaisten metsäkonsernien uskotaan käyvän omia pohdintojaan kapasiteetin lisäystarpeista uusissa EU-maissa. Esimerkiksi Metsäliitto on jo ilmoittanut perustavansa Tšekin Opatoviceen uuden sc- eli päällystämätöntä aikakauslehtipaperia valmistavan tehtaan.
Talouskasvun tiedetään nostavan paperin kulutusta - ja mahdollisuutta kierrätyspaperin kasvuun - tasaista tahtia. Tämä luo itäiseen Keski-Eurooppaan samalla uutta kysyntää ja tarjontaa.
Esimerkiksi Unkarissa, Tšekissä ja Slovakiassa vain alle puolet käytetystä paperista kerätään uutta teollista käyttöä varten.
- Suomalaisyhtiöiden rohkea strategia, jolla ne ovat hankkineet kierrätyspaperiosaamista ja kapasiteettia, on osoittautunut menestykselliseksi. On helppo kuvitella, että nämä yhtiöt jatkossa myös pitävät asemansa. Kasvavilla markkinoilla tämä käytännössä tarkoittaa uutta kapasiteettia, Ringman uskoo.
Keräyspaperia tulee enemmän
Metsäteollisuuden omat tavoitteet tehostaa käytetyn paperin keräystä luovat omalta osaltaan mahdollisuuksia uusille tehtaille.
Viime syyskuussa teollisuuden asiantuntijat arvioivat, että kierrätyspaperin kysyntä maailman markkinoilla jatkaa lähivuosina kasvuaan.
Viime vuonna pääasiassa vanhojen EU-maiden kierrätysaste oli alustavien tietojen mukaan 56 prosenttia.
Ringman uskoo, että vuonna 2010 kierrätysaste koko EU:ssa saavuttaa kirkkaasti 60 prosenttia.
Suomessa kerätään 71 prosenttia kaikesta paperi- ja kartonkijätteestä. Tämä lähenee pikkuhiljaa jo käytännön enimmäismäärää, jona pidetään 80 prosenttia.
Stora Enso tutkinut Pietaria
Stora Enso on selvittänyt, voisiko se alkaa kerätä Pietarin alueelta jätepaperia tehtaidensa raaka-aineeksi. Johtaja Jorma Westlundin mukaan tutkimukset eivät kuitenkaan johtaneet toimiin.
- (Pietarin) keräysorganisaatio on hatara eikä ole meidän intressissämme alkaa rakentaa sitä. Sitä vastoin Moskovassa voisi (keräyspaperin) saanto olla parempi, hän sanoo.
Arvioiden mukaan esimerkiksi yhtiön Summan tehdas voisi käyttää helpostikin hyväkseen keräyspaperia. Ja Pietari on lähinnä Summaa oleva metropoli."
-----
MOT.
Allaolevista kauppalehden uutisista voitte huomata saman...
-----
"UPM:n saneerausuutinen lennätti metsäosakkeita
Keskiviikko 8.3.2006 klo 11:57 Kauppalehti Online
Metsäyhtiö UPM-Kymmenen saneeraussuunnitelmat riehaannuttivat metsäosakkeet huomattavaan kurssinousuun erittäin vilkkaalla vaihdolla Helsingin pörssissä keskiviikkona.
Eniten kauppaa oli käyty UPM:n osakkeella, joka oli noin kuuden prosentin nousussa 19,13 eurossa. Vaihtoa osakkeelle oli kertynyt 207 miljoonaa euroa.
Kiivaimmassa nousussa oli kuitenkin M-realin B-osake, joka oli 7,5 prosentin ylämäessä 25 miljoonan euron vaihdolla aamupäivällä kello 11.50. Osake oli pörssin neljänneksi vaihdetuin.
UPM:n ja Stora Enson osakkeilla oli tehty useita huomattavan suuria kauppoja. Varsinkin välittäjät Morgan Stanley ja Enskilda tekivät isoja sisäisiä kauppoja.
Stora Enson R-osake oli kallistunut 4,9 prosenttia 12,74 euroon. Osake oli 147 miljoonan euron vaihdolla pörssin toiseksi vaihdetuin osake."
-----
Mutta sillä aikaa toisaalla:
-----
"Itä-Eurooppa imee lisää paperitehtaita
Keskiviikko 8.3.2006 klo 6:00 Kauppalehti Online
JUHA ROININEN / EUP-IMAGES
Suomalaiset etunenässä? Euroopan paperiteollisuusliiton Cepin kierrätyksestä vastaava suomalaisjohtaja Jori Ringman uskoo, että suomalaisyhtiöt lisäävät kapasiteettiaan kasvavilla itäisen Keski-Euroopan markkinoilla. Ringman työskentelee Brysselissä.
Käytetyn paperin aiempaa tehokkaampi kierrätys ja yhä vakaasti kasvava paperin kysyntä saattavat tuoda EU:hun useita uusia paperikoneita. Euroopan paperiteollisuusjärjestön (Cepi) Kauppalehdelle tekemät arviolaskelmat kertovat, että vuoteen 2010 mennessä EU-maiden kulutus kasvaa määrällä, joka kääntää nykyisen ylikapasiteetin jopa 17 uuden suurehkon paperikoneen laskennalliseksi kapasiteettivajeeksi.
Osa tästä kapasiteetin lisäyksestä johtaa todennäköisesti uusien paperitehtaiden syntyyn erityisesti uusissa EU-maissa.
Viime vuonna Euroopassa oli laskennallisesti viiden paperikoneen verran ylikapasiteettia.
Cepin kierrätyksestä vastaava suomalaisjohtaja Jori Ringman uskoo, että uusien koneiden perustaminen painottuu juuri kierrätyspaperikoneisiin.
Tätä tukevat monet tekijät: EU:n tavoitteet kerätä yhä lisää käytettyä paperia, keräyspaperin halpuus ja kiristyvät ympäristövaatimukset.
- Euroopan paperiteollisuuden koko kapasiteettiin suhteutettuna mahdollinen lisätarve on kuitenkin hyvin pientä. On mahdollista, että lisäkapasiteetti voisi "upota" jo olemassa olevien koneiden kapasiteetin lisäykseen, hän sanoo.
Laskelmat perustuvat Jaakko Pöyryn EU:n vanhoissa jäsenmaissa arvioimaan kahden prosentin vuotuiseen paperin kulutuksen kasvuun lähtien perusvuodesta 2003. Uusissa maissa kasvu olisi 4,5 prosenttia. Paperin viennin on oletettu kasvavan kaksi prosenttia vuodessa.
Vanhojen paperitehtaiden käyntiasteiden oletetaan pysyvän ennallaan 92 prosentissa.
"Suomalaisyhtiöille lisäkapasiteettia"
Suomalaisten metsäkonsernien uskotaan käyvän omia pohdintojaan kapasiteetin lisäystarpeista uusissa EU-maissa. Esimerkiksi Metsäliitto on jo ilmoittanut perustavansa Tšekin Opatoviceen uuden sc- eli päällystämätöntä aikakauslehtipaperia valmistavan tehtaan.
Talouskasvun tiedetään nostavan paperin kulutusta - ja mahdollisuutta kierrätyspaperin kasvuun - tasaista tahtia. Tämä luo itäiseen Keski-Eurooppaan samalla uutta kysyntää ja tarjontaa.
Esimerkiksi Unkarissa, Tšekissä ja Slovakiassa vain alle puolet käytetystä paperista kerätään uutta teollista käyttöä varten.
- Suomalaisyhtiöiden rohkea strategia, jolla ne ovat hankkineet kierrätyspaperiosaamista ja kapasiteettia, on osoittautunut menestykselliseksi. On helppo kuvitella, että nämä yhtiöt jatkossa myös pitävät asemansa. Kasvavilla markkinoilla tämä käytännössä tarkoittaa uutta kapasiteettia, Ringman uskoo.
Keräyspaperia tulee enemmän
Metsäteollisuuden omat tavoitteet tehostaa käytetyn paperin keräystä luovat omalta osaltaan mahdollisuuksia uusille tehtaille.
Viime syyskuussa teollisuuden asiantuntijat arvioivat, että kierrätyspaperin kysyntä maailman markkinoilla jatkaa lähivuosina kasvuaan.
Viime vuonna pääasiassa vanhojen EU-maiden kierrätysaste oli alustavien tietojen mukaan 56 prosenttia.
Ringman uskoo, että vuonna 2010 kierrätysaste koko EU:ssa saavuttaa kirkkaasti 60 prosenttia.
Suomessa kerätään 71 prosenttia kaikesta paperi- ja kartonkijätteestä. Tämä lähenee pikkuhiljaa jo käytännön enimmäismäärää, jona pidetään 80 prosenttia.
Stora Enso tutkinut Pietaria
Stora Enso on selvittänyt, voisiko se alkaa kerätä Pietarin alueelta jätepaperia tehtaidensa raaka-aineeksi. Johtaja Jorma Westlundin mukaan tutkimukset eivät kuitenkaan johtaneet toimiin.
- (Pietarin) keräysorganisaatio on hatara eikä ole meidän intressissämme alkaa rakentaa sitä. Sitä vastoin Moskovassa voisi (keräyspaperin) saanto olla parempi, hän sanoo.
Arvioiden mukaan esimerkiksi yhtiön Summan tehdas voisi käyttää helpostikin hyväkseen keräyspaperia. Ja Pietari on lähinnä Summaa oleva metropoli."
-----
MOT.
Vastaukset 1
Vanhimmat
lakkoilitte itsenne ulos hehheh,,,paperitehtaita nousee itärajalle ja saku on omistajana kuinkas nyt turvat pannaan menkää vaan Sirola-opistoon opiskelemaan mitenkäy kun aletaan lakkoilemaan.