Onko todellakin niin, että 5-10vuotta vanhemmat miehet ajattelevat nuoremman naisen vain panona tai palkintona?!?
Näin sain kuulla eräältä "kaverilta", kun kerroin, että minulla on kuusi vuotta vanhempi miesystävä..
SIIS ONKO TODELLA NÄIN?!
En voi kuvitellakkaan, että rakkaani olisi kanssani vain seksin takia, koska emme ole vielä mitään harrastelleet eikä mitään puhettakaan ole vielä ollut. Ollaan oltu reilu kuukausi yhdessä ja meillä on ollut todella ihanaa!
Ilman seksiä!
Ja kertokaa parit, paljonko teillä on ikäeroa ja vaikuttaako se paljonkin suhteen laatuun?
Kaipaan nyt paljon ERILAISIA mielipiteitä.
Oma mielipiteeni on tuon "kaverini" ajatusmallia vastaan, mutta saatan olla väärässäkin..
Näin sain kuulla eräältä "kaverilta", kun kerroin, että minulla on kuusi vuotta vanhempi miesystävä..
SIIS ONKO TODELLA NÄIN?!
En voi kuvitellakkaan, että rakkaani olisi kanssani vain seksin takia, koska emme ole vielä mitään harrastelleet eikä mitään puhettakaan ole vielä ollut. Ollaan oltu reilu kuukausi yhdessä ja meillä on ollut todella ihanaa!
Ilman seksiä!
Ja kertokaa parit, paljonko teillä on ikäeroa ja vaikuttaako se paljonkin suhteen laatuun?
Kaipaan nyt paljon ERILAISIA mielipiteitä.
Oma mielipiteeni on tuon "kaverini" ajatusmallia vastaan, mutta saatan olla väärässäkin..
Vastaukset 17
Vanhimmat
on lupaava alku. Kun ihmiset rakastavat toisiaan ja näkevät toisensa kokonaisena ihmisenä siinä ei ikäerot paljoa paina.
Se sun kaveris täytyy olla aikamoinen tuhkamuna jos sille ei seksi maistu kuukauteen.
Siis meillä on ns. kaukosuhde...
Ollaan nähty kolme kertaa..
Totta kai teillä on ihanaa, kun olette niin harvoin yhdessä. Usein kaukosuhteet onnistuvat juuri siksi, että vastapuolta nähdään niin harvoin. Kohtaamiset ovat kiihkeitä ja romanttisia, koska arki ei pääse pilaamaan niitä.
Mitä taas siihen tulee, että vanhemmat miehet haluavat vain seksiä nuorilta naisilta, niin ei se aina pidä paikkaansa.
että jätä kaverien kommentit omaan arvoonsa olemattomaan. Omassa suhteessani on ikäeroa se samat 6 vuotta ja olemme naimisissa...mahtaako olla sitten kysymys sinetöidystä panosta tai palkinnosta? :D Eikä kuusi vuotta edes ole mikään iso ikäero, tosin sekin on aina vuosissa suhteellista, jos toinen on 16 ja toinen 22, niin asia voi olla hieman eri, kuin jos toinen on 30 ja toinen 36.
Ehdottaisin että nautit suhteestasi, ja jätät kokonaan ajattelematta muiden vastaavat kommentit, sinähän se elämääsi elät ja tunteesi tunnet, luota niihin :)
Muutenkin joskus ikäerot tuntuvat muita häiritsevän niin paljon, että pitää mennä kylvämään typeriä epäilyksiä suhteen osapuolten mieliin..jos tilanne alkaa tuntua siltä, niin ehdotan että jätät sen oloisille ihmisille ikäerostanne kokonaan mainitsematta. Tärkeintä on se, mitä sinä ja miesystäväsi ajattelette ja tunnette, pitäkää muut ulkopuolella ajatuksistanne ja tunteistanne.
no....Asia on niin, että olen 16.....
Porukat ottavat kultani todella hyvin vastaan ja moni ei uskokkaan, että meilla on tuo 6vuotta ikäeroa.
Tässä ei todellakaan ole mitään hyväksi käytön makuakaan, vaan aitoja tunteita ja todellisia rakkauden muruja.
Tämä tyyppi on ensimmäinen, joka huomioi minut ihmisenä ja naisena.
En enää voisi ajatellakkaan itseni ikäisiä poikia, jotka roikottaa pöksyjään, pitää keskaria koko ajan pystyssä ja roikottaa sikspäkkiä toisessa kädessään!
Ei ikä niinkään peruspointtia muuta, lähinnä se vaikuttaa ympäristön suhtautumiseen asiassa. Jos asia on sinulle ok, miesystävällesi ok ja vielä vanhemmillesikin ok, niin miksi välittää kavereiden sanomisista? Edelleen on kyse sinun elämästäsi ja sinun tunteistasi, joihin ei pitäisi muiden ihmisten mielipiteiden vaikuttaa. Jos sinä tunnet olosi hyväksi ja turvalliseksi miesystäväsi kanssa, älä anna muiden vaikuttaa tunteisiisi. Iso asia on se, että juttu on vanhemmillesi ok, ei muuten, mutta vanhemmillasi on luultavimmin elämänkokemusta jo erilaisista ihmisistä niin paljon, että luultavasti osaavat jo arvioida ihmisiä eri kanteilta.
Eri asia on, jos ikäero sinua itseäsi todella mietityttää? Se täytyy ensimmäisenä tietää mitä omissa ajatuksissa liikkuu.
Ja olivat sitten muiden kommentit mitä hyvänsä...16-vuotias ei enään ole lapsi, vaan tietää jo itse mitä tekee ja olevansa vastuussa itsestään, eli jos hyvältä tuntuu niin mikäpä siinä :) Ihmiset kehittyvät eri tahtiin, sitä ei sovi unohtaa.
Kiitos!
Sinä annoit tosi kultaisia sanoja, koska itse olen vähän siinä tilanteessa, etten tiedä, mitä uskoa..
Mutta se n varmaa, että mitä täällä on näitä "viisaita", jotka sanoivat että tietysti, koska saa helpommin noremmilta, niin se älkää hyvät ihmiset yleistäkö!
En ole koskaan mennyt pettingiä
pidemmälle kenenkään kanssa, koska mielestäni se ei ole oikein, jos ei välitä toisesta OIKEASTI.
Nyt on niin, että jos tämä juttu kestää yli sen kriittisen puoli vuotta, niin olen valmis luottamaan tähän ihmiseen täysin.
Me olemme tutustuneet toisiimme enemmänkin henkisellä tasolla, joten ei tule sitten mitään ikäviä yllätyksiä. Olen kertonut itsestänikin asiat, jotka säikäyttää jotkut ihmiset pois kun kerron..
Näemme nyt lauantaina pitkästä aikaa ja ensiviikolla olisi tarkoitus mennä käymään hänen luonaan..Vähän niinkuin yllätys visiitti, koska se ei ole varmaa kyydin takia..
Suuren suuri kiitos vielä sinulle kannustuksesta!Nyt minun on aivan turha pyöritellä lukuja päässäni, koska ei ne siitä muutu, enkä haluaisikaan.
En halua olla ilkeä ja epäilevä, mutta mutta..
Jos olette nähneet vasta 3 kertaa kuukauden aikana niin luotatko todella siihen, että olet poikaystäväsi ainoa?
Jos itse olisin 22-vuotias nuori mies niin rakkauden täytyisi olla todella ihmeellistä, siis lähes mahdotonta, että alkaisin odotella 16-vuotiaan kasvamista ja kohtaamaan kaikki vaikeudet, joita suhteesta seuraa (vanhemmat, ystävät jne.).
Jos olisit muutaman vuoden vanhempi niin en yhtään epäilisi poikaystäväsi motiiveja eikä kuuden vuoden ikäerolla olisi niin suurta merkitystä.
Samoja juttuja tuli mieleen kuin Pinjallakin - onhan se mahdollista, mutta epäilen kyllä - vanhamman kaverin on loppujen lopuksi aika helppo puhua nuori kokematon tyttö pyörryksiin. Oletko tosiaan varma, että olet ainoa?
Itse rakastuin sinun iässäsi 7 vuotta vanhempaan mieheen. Vanhempani olivat järkyttyneitä ja nyt myöhemmin ymmärrän hyvin miksi. Suhde toimi hyvin, olimme yhdessä loppujen lopuksi 14 vuotta, mutta kaatui siihen, että tavatessamme hän oli jo "aikuinen", minä vielä lähes lapsi - hän ei muuttunut, mutta minä kasvoin ja muutuin vuosien varrella omaksi ihmisekseni, enkä enää ollut hänen ohjailtavissaan.
Suhteenne voi toki olla hieno ja onnistunut - nauti siitä, mutta älä ole liian sinisilmäinen.
Jotkut tuttavani ovat myös alkaneet seurustella 15-16vuotiaana yli parikymppisen "elämänsä miehen" kanssa. Kenenkään suhde ei kestänyt kuin korkeintaan seitsemän vuotta. Onhan seitsemän vuottakin ihan hyvin, paitsi jos kyse piti olla loppuelämän kestävästä rakkaudesta.
Eron syitä oli monia, mutta tavalla tai toisella se liittyi ikään ja juuri mainitsemaasi itsenäistymiseen ja siihen, ettei toista enää voinut vaivattomasti ohjailla.
Yksi tyttö huomasi 18 -vuotiaana, että hän pääsee baareihin! Siitä ei hänen 25-vuotias poikaystävä innostunut ollenkaan. Hän oli rakastunut nuoreen, viattomaan neitokaiseen eikä baarikärpäseen... Seurauksena hirveitä riitoja ja ero tuli.
Eräs neito taas päätti lähteä parikymppisenä kauas toiselle paikkakunnalle opiskelemaan, neljäksi vuodeksi! Ikuisuus hänen poikakaverinsa mielestä. Suhde kuihtui kuin itsestään, vaikka pari oli mennyt juuri kihloihin ja oli vannottu ikuista rakkautta.
Luulen, että miehet, jotka alkavat seurustella kovin nuoren tytön kanssa, kuvittelevat saavansa ihailevan ja palvovan tyttöystävän, mutta eivät ota huomioon sitä, että tyttöystävä on vielä aikuistumisen kynnyksellä oleva nuori, joka tulee muuttumaan paljon kasvaessaan naiseksi.
Herää kysymys...jos sinun suhteesi samassa iässä ja suunnilleen samalla ikäerolla aloittaessa kesti 14 vuotta, mikä on todella pitkä aika tänä päivänä parisuhteelle, miksi jonkun toisen samanikäisenä aloitetun suhteen pitäisi kestää loppuelämän? Tulee väkisinkin kirjoituksestasi mieleen neuvo "älä tee minun virheitäni"..ja sehän ei toimi, nimenomaan ihmisten erilaisuuden vuoksi, toisella suhde kestää läpi elämän, jollakin pari kuukautta, sitä on paha mennä etukäteen ennustamaan, on vain elettävä ja koettava.
Ihminen kasvaa ja muuttuu läpi elämänsä, olí suhde aloitettu missä iässä hyvänsä, kaksi ihmistä joko kasvaa samaan, tai sitten eri suuntaan. Oli ikä mikä hyvänsä.
Itselläni 15-vuotiaana vanhemman miehen kanssa aloitettu suhde kesti 8 vuotta. Päivääkään en vaihtaisi pois vaikka ero tuli, mitään en koe menettäneeni sillä ajalla, pikemminkin välttäneeni kylläkin. Tosin meistä kumpikaan ei edes yrittänyt ohjailla kumpaakaan mihinkään suuntaan, mutta ihmiset ovat luonteiltaan aina erilaisia.
Kokemattomuus ei muuten tarkoita sitä, että olisi tyhmä...No, kukin tyylillään, ja keskustelukin alkaa pikkuhiljaa poiketa jo aika rankasti alkuperäisestä suunnasta :D
Vastaan, vaikkei minulta kysyttykään :D.
Totta, ihminen kasvaa ja muuttuu läpi elämän.
Ei se ikäero sinänsä olekaan ongelma vaan parin osapuolien tarpeet ja odotukset. Jos ne ovat hyvin erilaisia tai muuttuvat hyvin erilaisiksi, suhde päättyy eroon.
Itse seurustelin myös nuorena 22-vuotiaaksi asti. En myöskään antaisi päivääkään pois noista seitsemästä vuodesta. Minulla ei ollut mitään odotuksia poikaystävältäni eikä hänellä minulta. Kunhan rakastettiin!
Ero tuli siinä vaiheessa, kun minä halusin perheen ja hän ei. Hänellä oli sellainen ammattikin, että olisin saanut yksin hoitaa lapsen/lapset. Sekään ei kiinnostanut, kumpaakaan. Erosimme ystävinä ja tapailemme edelleen, vuosien jälkeen erostamme. Hänellä ei ole vieläkään perhettä, minulla on.
Monesti ajattelen, että seurustelumme päättyi todella hyvin ja tyylikkäästi. Huonommin olisi käynyt jos meistä jompikumpi olisi ohjaillut toista haluamaansa suuntaan tai edes odottanut läpi elämän kestävää rakkautta. Vaikka tavallaan jonkinlainen rakkaus on jo kestänyt lähes läpi elämän. Hän on ainoa ihminen, jonka olen tuntenut teini-ikäisestä ja tapaan vieläkin. 24 vuotta on pitkä aika.
Jees eli hyvinkin voi pitää paikkaansa. Itsekin olen erikoistunut n.6 vuotta nuorempiin naishenkilöihin koska näitä on melko helppo puhua pyörryksiin ja kyllähän se "palkintokin" on sitten ihan toista luokkaa kun pitkin kyliä kiertäneillä kehäraakeilla, eli tuskin kaverisi kovin paljon väärässä oli epäilyineen...
pitää paikkaansa. Mikäs sen mukavampaa kuin päästä nuoren lihan makuun :)
Sellaisia ne miehet on!
Kuule, se asia riippuu ihan miehestä. Itse olen seurustellut yli vuoden 15 vuotta vanhemman miehen kanssa ja hyvin menee eikä tosiaan kertaakaan ole tullut sellaista tunnetta, että mies olisi halunnut vain seksiä. Ehdimme seurustella 3 kuukautta ennen kuin sänkyyn menimme eikä mies painostanut millään tavalla.
Kun kuulen asioita siltä kannalta, jota mieltä itsekkin olen, niin tulee suunnattoman hyvä mieli!
Ei sen takia, että olisin vain ja ainoastaan oikeassa, vaan sen takia että on muitakin jotka ajattelee hitusen ainakin samalla tavalla.
Ei tähän ole tietenkään yhtä oikeaa vastausta, mutta silti..
Ei ole oikein jonkun muun tulla "neuvomaan" sanomalla suoraan pahasti ja tarkoituksella. Jos asia on niin, että tämä kyseinen ikäluokka olisi vain seksin perässä, niin siitä voisi sanoa ehkä hieman paremminkin...Ei suoraan, että nuoremman höyläyksen perässä!
No olipas tämä nyt sekava..Mutta toivottavasti tästä saa irti sen idean, mitä ajoin takaa.