mennään ensiviikolla exän kanssa tekemään ositus. ehdotti että jos hän joutuu maksamaan osituksessa, niin tehdään sopimus oikeusaputoimistossa.hänelle jää talo ja loppuvelka talosta.kun joskus myy talon niin hän maksaa sen osan jonka osituksesta ehkä joutuisi maksamaan. kannattaako semmoisia sopimuksia tehdä?
tasinko
kysymyksiä
91121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mutta entäs jos ei myy?
Varmaan myös sinun rahatilanteesi asiaan vaikuttaa. Periaatehan on, että fifty-fifty, jos ei avioehtoa. Jos tasinkoa joutuu maksamaan, se sinulle kuuluu. Jos et rahaa tarvitse, voit tietenkin suostua mainitsemaasi sopimukseen. Jos taas tarvitset, ei ehkä kannata suostua, koska voit joutua odottamaan rahojasi vuosikausiakin. Muista myös se, että tänään 10.000,- on ihan eri juttu kuin viiden vuoden päästä. Tietty myös sopimuksen muut yksityiskohtdat asiaan vaikuttavat. Eli miten sitten, jos arvo muuttuu vuosien aikana suuntaan tai toiseen. Säilyykö osuutesi samana?
En siis sano, että tee. En myöskään sano, että älä tee. Itse tiedät parhaiten yksityiskohdat.
Onko tasinko aina 10 000 vai mistä tuo summa ilmaantui?
Tuota noin ... otetaanpa termit ensin oikein.
Osakkeen omistajille maksetaan osinkoa. Avioeron osituksessa maksetaan tasinkoa, jos omaisuudet tarvitsee tasata (eli, ei omisteta esim. taloa jo valmiiksi puoliksi ... kuten yleensä kun aviopari osaa uuden kodin).
Ja tasinko voi olla miä vain nollan ja mirjaardin välillä ... olisko tuo kymppitonni oltu esimerkki...
ja sitten lisää, ehkä esimerkki auttaa -- saanet siitä selville osituksen periaatteen (kun EI ole avioehtoa):
Yhteistä: 200.000 EUR talo (sisältää irtaimiston), asuntovelkaa 100.000 EUR
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, autolainaa 20.000 EUR
Nainen: 10.000 EUR säästötilillä
Miehen netto-omaisuus on :
200000/2 + 40000 + 50000 – 100000/2 – 20000 = 120.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200000/2 + 10000 – 100000/2 = 60.000 EUR
Jotta netto-omaisuudet saadaan yhtä suuriksi pitäsisi vaadittaessa miehen maksaa 30.000 EUR naiselle, jotta ”puntit tasan” … siis 90.000 EUR jäisi lopulta molemmille (puolet avio-oikeuden piirissä olevasta omaisuudesta).
Jälleen, mökki on ja pysyy miehen omaisuutena, kuin autokin, ja velkavastuu omasta velastaan. Miten tasinko suoritetaan on sovittavissa … viimekädessä vaikka riihikuivana rahana ellei muuta sopua synny. Mutta vaikka kuinka mökkiä vaimo vaatisi, niin ei saa. Tai mies ”päättää” kuitata tasinkonsa autolla ajokortittomalle rouvalle, niin ei onnistu.
Noh niin, nyt on siis ositus saatu tehdyksi. Seuraavaksi aletaan jakamaan. Jos vaimo tahtoo asunnon, ja näin sovitaan … lasketaan homma näin:
Asunnon velaton arvo on 100.000 EUR, josta puolet miehen omaisuutena … se siis ”ostettava”, kuitataan ensin 30.000 EUR tasingot pois tässä, maksettavaa jää vielä 20.000 EUR. Sitten nainen antaa 10.000 EUR säästöt. Hmmm … jostain tarvitaan vielä 10.000 EUR ukolle. Tätä varten nainen ottaa uutta velkaa. Ja vot, talo hänen …
Hetkinen !! Entäpä se 100.000 asuntovelka ?? Mies ei enää omista osuuttaan 200.000 EUR talosta, tuskin tahtoo olla velkavastuussakaan sen veloista. Eli, ositussopimusta vastaan pankki hakee uudet lainhuudot talolle (nainen 100% omistajaksi), ja tehdään uudet lainapaperit missä nainen ottaa koko jäljellä olevan 100.000 EUR lainan vastattavakseen, ja mies vapautuu velkavastuusta samalla. TÄHÄN ”osuuteen” on oltava pankin suostumus, ja kyse käytännössä uudesta lainoituspäätöksestä omine riskikartoituksineen ja hakemuksineen.
Tarkistetaanpa menikö ositus ja erottelu oikein, eli miltä nettovarallisuudet näyttävät kun kaikki yllä kuvattu sovittu ja tasingot kuitattu pois (molemmilla pitäisi olla edelleen se puolet 180.000 EUR avio-oikeuden piirissä olevasta varallisuudesta):
Yhteistä: Ei ole
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, nyt 20.000 EUR exän suorittamaa osuutta ”velattomasta” talosta pankkitilillä, edelleen se 20.000 EUR autolaina
Nainen: talo 200.000 EUR, koko vanha velka 100.000 hänelle, uutta ”lunastusvelkaa” 10.000 EUR. Miehelle maksettu talosta 20.000 EUR (mihin hupeni ne 10.000 säästöt)
Miehen netto-omaisuus on :
40.000 + 50.000 + 20.000 – 20.000 = 90.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200.000 – 100.000 - 10.000 = 90.000 EUR
Eli NYT vasta on tehty sekä ositus, että erottelu. Ja tulos täsmää, molemmilla se 90.000 EUR omaisuus joka kuuluukin, kun nyt ”eriteillä” ja ”hopiat kahrees kasaas”.
Ja sitten se varainsiirtovero. Tässä esimerkissä pesän ulkopuolisia varoja on käytetty 10.000 EUR, josta pitäisi maksaa varainsiirtovero. Eli fiksumpaa olisi ollut että mies olisi ottanut laajakuva TV:n ja Juhani Palmun taulut talon irtaimistosta ”maksuna” talosta (esimerkissäni kun 200 kEUR sisälsi irtaimiston), jolloin naisen ei olisi tarvinnut ottaa uutta velkaa.
Hyvä jos niin osituksessa kuin muissakin eroon liittyvissä asioissa sopiminen onnistuu ... paha minun tai kenenkään muunkaan sanoa puolestasi kannattaako joku asia vai ei ... sinun pitää.
Jos oikein tilanteenne ymmärsin ... niin tasinko hieman väärä sana kuvaamaan tilannettanne (se on raha jolla teidän omaisuudet tasataan yhtäsuuriksi -- jos jo omistatte puoliksi, ei tasinkoa makseta), paremminkin kyse siitä, että et saisikaan osuuttasi talosta joka osin jo maksettu ennenkuin se myydään (jos myydään).
Eli, eksäsi on lunastamassa koko talon, ja ottaa pankin suostumuksella jäljellä olevan velan vastattavakseen. Niiden erotuksesta puolet on sinun ... jonka normaalisti lunastava osapuoli sinulle maksaisi heti -- nyt olette sopimassa toisin.
Tuossa kuviossa on useita "haasteita". Ensiksikin omistussuhde ... omistatteko talon edelleen puoliksi? Ellette, miten varmistat saatavasi talosta kun se myydään? Kun talo myydään ja sen arvo noussut, saatko osuuden myös siitä hyödystä? Jos omistatte puoliksi, ja tarvitaan remonttia jotta sijoituksesi pysyy kunnossa, joudutko osallistumaan kunnossapitoon? jne. jne.
Itse en moiseen ryhtyisi, eron ja osituksen yksi tarkoitus on katkaista puolisoiden yhteiselämän lisäksi taloudelliset siteet -- vanhemmuus lapsiin siten aivan päinvastainen kuvio.
Jos nyt aivan välttämättä tahdot tuollaisen sopimuksen, niin kannattaa harkita voisiko elarit kuitata osuudellasi talosta -- vaikken tuotakaan keinona isommasti suosita (paitsi poikkeustapauksissa, jos lasten etu ... ei pelkästään exän)
talon arvo on noussut 15-20 tuhatta euroa 7 vuodessa.arvioitsija kävi.ymmärrän kun hän jää lapsien kanssa asumaan taloon.mutta joudun itsekin ottamaan lainan kun muutan muualle ja onhan ne kulut minullakin.olen jo sanonut että suurin osa tavaroista jää taloon lapsien vuoksi. joudun vielä lisäksi ostamaan uudet huonekalut ja asuuhan lapset välillä minunkin luona.sanoi minulle että ei ota yhtään enempää lainaa maksaakseen minut ulos.eikä sekään kelpaa että minä jään lapsien kanssa.
Vaimolle ei jää juuri ulosmaksettavaa jos talolaina on lähes maksamatta, esim jos siitä on maksettu 1/5 osa tai ei edes sitä.
No älä suostu sellaiseen sopimukseen jota et tahdo tai taloudellisesti pysty.
Omaisuus ja sen jako on yksi asia ... lapset toinen.
Eksä selitti lapsille, että joutui maksamaan kämpän kahdesti. Ensin pankille (lyhennykset hänen tililtään) ja sitten mulle.
Mutta mulle maksoi vain tasingon. Voihan sen noinkin esittää.
En ymmärrä miksi noita asioita lapsille edes selitetään kun he pieniä ymmärtämään ... ja kun sen ikäisiä että ymmärtävät, niin voikin kertoa sekä keskustella ... ja varmasti ymmärtävät miten asia todella oli.
Toinen vanhemmista otti talon velat vastattavakseen, ja sai talon omistukseensa kokonaan (vaikka pantattu olikin pankille)... se mikä JO oli maksettu silloin yhteisestä kodista, siitä lunastettu sai osuutensa (puolet) kun ositus ja erottelu tehty. Mikä voi olla vaikeata ymmärtää tässä -- edes teini-ikäiselle lapselle.
Kahdesti maksetuksi se tulee eksällesi, ellet ole aikanaan osallistunut puolella talon velkojen lyhennyksiin (tai perheen elatukseen muutenkaan) -- siitä tuskin on ollut kyse.