Olen sivusta seurannut ja kuullut kuinka siskoni anoppi määrää mitä tehdään mitenki ja milloin. Siskollani on 1,5 vuotias poika ja kun anoppi on kylässä ni pojan syömis-ja unirytmit menee päin peetä ku anoppi määrää rytmin.Olen siskolleni sanonu että sanoo anopille että heillä tehdään heidän mukaan asiat ja että pojalla on rytmit mitä pitäis noudattaa mutta ku ei mene sanomiset perille.Anopin poika on sit niin äitin poika et ei sano äitilleen vastaan ja siitä anopin vierailuista sitten on milloin mistäkin asiasta sukset ristissä siskolla ja sen miehellä,tosin ainakin sen hetken ku anoppi on samankaton alla.Eikä siinä vielä kaikki:häät olis tänä kesänä heillä.Hääpukuakaan ei oisi saanu ostaa ilman anopin hyväksyntää mutta sisko osti just sen minkä halus kun sanoin ettei anoppi sitä pukua päällään pidä vaan sinä ja sä otat just sen minkä haluut.Ja nyt on haluttu puku ostettu.Ei tässä vielä kaikki asiat oo missä anoppi tekee just niinku haluaa,tää on vaan ensi makua että sais jonkin näköistä neuvoa muilta yms...Onko muilla samoja ongelmia anoppiensa kanssa?Ja oisko mitään neuvoja millä anopin sais kuuntelemaan miniänsä asioita ja toteuttaman miniänsä toiveet ettei aina tarvis olla napit vastakkain tai naama norsun veellä ku tietää että anoppi on tulossa kylään?
ANOPPI
vierestä katsottuna
1646
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
siis jotkut käyttäytymissäännöt pitäs olla näis ihmissuhdeasioissakin kun kaikki ei tiedä tai tunne rajojaan vaan liian innokkaasti ovat määräilemässä toisten elämää. Ja anopit just tuntuu,varmaan hyvää tarkoittaen, mut liian hanakkaan puuttuvan asioihin jotka ei heille kuulu.