Kohtuutta tuloeroihin vaatii presidentti ja ottaa huiman palkankorotuksen!
Entä nämä ennätysirtisanomiset? Tämähän on mahtava yhtälö, ei muuta kuin kaikki työntekijät pihalle pörssiyhtiöistä niin johan kurssit nousisivat, todella järkevä ja sijoittajia ajatteleva sekä hemmotteleva toimintatapa. Ei mitään pitkäjännitteistä toimintaa, tulevaisuudelle tähtäimenä on ainoastaan oma nenä ja napa. Tämäkö on sitä kvartaalitaloutta?
Entä tulevaisuuden visiot ja järkevät päätökset, onko niitä lainkaan? Raha, raha ja ainoastaan raha on se joka puhuu.
Onko se kuitenkaan pitkässä juoksussa edes sijoittajien etu? Taitaa hommat rymähtää omaan mahdottomuuteensa.
Entä nämä ennätysirtisanomiset? Tämähän on mahtava yhtälö, ei muuta kuin kaikki työntekijät pihalle pörssiyhtiöistä niin johan kurssit nousisivat, todella järkevä ja sijoittajia ajatteleva sekä hemmotteleva toimintatapa. Ei mitään pitkäjännitteistä toimintaa, tulevaisuudelle tähtäimenä on ainoastaan oma nenä ja napa. Tämäkö on sitä kvartaalitaloutta?
Entä tulevaisuuden visiot ja järkevät päätökset, onko niitä lainkaan? Raha, raha ja ainoastaan raha on se joka puhuu.
Onko se kuitenkaan pitkässä juoksussa edes sijoittajien etu? Taitaa hommat rymähtää omaan mahdottomuuteensa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mistä kumpuaa tämä ihmeellinen :
"Tämähän on mahtava yhtälö, ei muuta kuin kaikki työntekijät pihalle pörssiyhtiöistä niin johan kurssit nousisivat, todella järkevä ja sijoittajia ajatteleva sekä hemmotteleva toimintatapa. Ei mitään pitkäjännitteistä toimintaa, tulevaisuudelle tähtäimenä on ainoastaan oma nenä ja napa. Tämäkö on sitä kvartaalitaloutta? "
Ei yksikään yritys voi toimia ilman työntekijöitä, irtisanomiset johtuvat ylikapasiteetista. Toisin sanoen yritys ei voi pitemmän päälle toimia tappiollisena.
Samoin yritys ei voi toimia tuottavana ilman riittävää asiantuntevaa henkilöstöä.
Molemmissa tapauksissa yhtiö tulos kärsii ja pörssiyhtiön ollessa kyseessä, kurssit laskevat.
Kannattamattomien yksiköiden karsiminen tai jopa lopettaminen on nimenomaan pitkäjännitteistä toimintaa, jonka ainoa tarkoitus on tulevaisuuden turvaaminen.
Kaukana takana ovat ne ajat jolloin Tampellan, Lokomon tai Wärtsilän kaltaiset yritykset saattoivat jauhaa tappiolla, velkarahalla ja valtion tuella.
Ei tämän pitäisi niin kovin vaikea asia olla.
Lainaus:
Ei yksikään yritys voi toimia ilman työntekijöitä, irtisanomiset johtuvat ylikapasiteetista. Toisin sanoen yritys ei voi pitemmän päälle toimia tappiollisena.
Samoin yritys ei voi toimia tuottavana ilman riittävää asiantuntevaa henkilöstöä.
Molemmissa tapauksissa yhtiö tulos kärsii ja pörssiyhtiön ollessa kyseessä, kurssit laskevat.'
Saattaa johtua ylikpasiteetista, mutta ylikapasiteetti on myös lyhytnököisen suunittelun tulosta, eli valtavilla volyymeilla on haalittu markkinoita, ja tämä massatuotanto on juuri eniten hintavaihtelujen armoilla. Yksipuolinen tuotannon rakenne, missä ei pystytä nopeasti vastaamaan kysynnyän muutoksiin. Ovatko metsäyhtiöt toimineet tappiolla? Eivät kai sentään. Ennemmin voisi ajatelle, ettei tulos ole tyydyttänyt omistajia, mistä on pakonomaisena seurauksena tuotannon tehostaminen ja irtisanomiset,mistä sitten taas kerran on seurannut kurssien nousu ja omistajille lisää rahaa.
Lainaus:
'Kannattamattomien yksiköiden karsiminen tai jopa lopettaminen on nimenomaan pitkäjännitteistä toimintaa, jonka ainoa tarkoitus on tulevaisuuden turvaaminen.'
Kyllä varmaan. Mutta ensisijassa omistajien tulevaisuuden turvaaminen. Jos ajatellaan että markkinat entistä enemmän ovat Intian ja Kiinan tapaisissa maissa, niin on selvä että myös metsäyhtiöt siirtävät tuotantoaan sinne missä on markkinat ja edullinen tuotantoympäristö, sekä sitä kautta suuremmat voitot. Suomen roolina lopulta on kehittää entistä tehokkaampia koneita ja keskittyä erikoisosaamista vaativiin suorituksiin. Eikä tämä koske ainoastaan metsäteollisuutta.
Lainaus:
'Kaukana takana ovat ne ajat jolloin Tampellan, Lokomon tai Wärtsilän kaltaiset yritykset saattoivat jauhaa tappiolla, velkarahalla ja valtion tuella.'
Hiukan mustamaalausta vai? Jos ajatellaan muutama vuosikymmen taaksepäin oli toimintaympäristökin erilainen. Eli talous- ja valtion rahapolitiikka olivat erilaisia. Moni asia perustui rahan arvon säännölliseen alentamiseen, millä turvattiin kilpailukyky taas joksikin aikaa eteenpäin. Tämä oli sen ajan politiikkaa, mistä hyötyivät esim. asuntovelalliset. Sanotaanhan että rahan arvon muutos hyödytti myös heitä.
Lainaus:
'Ei tämän pitäisi niin kovin vaikea asia olla.'
Tätähän meille tankataan päähän koko ajan. Nimittäin että kaikki se mikä tapahtuu on ikään kuin 'luonnon määräämää'. Ahneus ei etsi vaihtoehtoja, vaan kun se on löytänyt hyvän systeemin, millä takoa rahaa, sekä hyvät orjat kaupanpäälle, niin mikäs on amerikkalaisten eläkerahastojen lihotessa.