Tällä palstalla joka toinen kirjoitus vähintään puolustelee oman automerkkinsä (tai haaveautonsa) paremmuutta milloin missäkin asiassa.
Mistä olette "löytäneet" oman suosikkinne? Ja ainakaan kaikkien ei kannata perustella jollain ns. järkisyillä! Olettaisin aika monen suhteen alkaneen jo murrosiässä jostakin pikkujutusta, jonka nähnyt lehdessä TV:ssä jne. Tai kaverilla, isoveljellä jne. ollut joku tosi makee kärry.
Itsellä ei oikein ole mitään, en osaa edes päättää minkä ottaisin, jos saisi vapaasti valita jonkun auton ilmaiseksi omakseen. Esimerkiksi jostakin hintaluokasta. Monella varmasti olisi heti joku tietty merkki mielessä.
Mistä olette "löytäneet" oman suosikkinne? Ja ainakaan kaikkien ei kannata perustella jollain ns. järkisyillä! Olettaisin aika monen suhteen alkaneen jo murrosiässä jostakin pikkujutusta, jonka nähnyt lehdessä TV:ssä jne. Tai kaverilla, isoveljellä jne. ollut joku tosi makee kärry.
Itsellä ei oikein ole mitään, en osaa edes päättää minkä ottaisin, jos saisi vapaasti valita jonkun auton ilmaiseksi omakseen. Esimerkiksi jostakin hintaluokasta. Monella varmasti olisi heti joku tietty merkki mielessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Isälläni oli ensin pari ranskalaista, sitten liuta japanilaisia ja taas neljä viimeisintä ovat olleet ranskalaisia autoja. Veljelläni on ollut saksalaisia autoja sekä työsuhderanskalaisia. Vaimoni isä on luottanut reilun 40 vuoden autoiluransa aikana vain ja ainostaan Fordiin.
Itselläni on ollut Ford, pari Opelia, sitten avioliiton kautta saatu Nissan. Nyt ajan Seatilla.
Saksalaiseen suunnitteluun pohjaavat autot kiehtovat eniten: ominaisuudet ovat tasapainossa. Japsit ovat luotettavia, mutta niillä ajaminen ei ole miltään kannalta erityinen nautinto. Ranskalaisten autojen pahin miinus omalta kannaltani on se, että kuljettajan paikka on yleensä ahdas, isompi kenkä ei tahdo yltää kaasupolkimelle, pää on katossa.
Yleensä yritän löytää automerkin ja mallin, joka ei olisi kaikkein tylsimmästä päästä. Seatiin olen ollut tyytyväinen: saksalainen tekniikka perusvolkkaria kiinnostavammassa kuoressa.
Seuraava auto? Seat Leon, Ford Focus, Citroen C4, Opel Astra? Joku muu? Merkkiä en ole lyönyt lukkoon, valintani teen vasta sitten, kun auton vaihto on jälleen ajankohtainen mutaman vuoden päästä. Statusarvoa en etsi, en halua maksaa ylimääräistä niin sanotuista Premium-malleista ja -merkeistä.
> Japsit ovat luotettavia, mutta niillä ajaminen ei ole miltään kannalta erityinen nautinto.
Ootko ajanu uusilla Mazdoilla?
Myös kymmenen vuotta vanhalla 3.0 Mitsu Sigmalla ajaminen on mielestäni nautinto moneen uuteenkin autoon verrrattuna (voitti TM vertailussa aikanaan ajettavuudessa jopa 500 -sarjan BMW:n).
Audi.
Mielikuvani on, että se on paras. Mainonta varmaan vaikuttanut. Seuraava autoni on myös audi. En tiedä miksi mutta jostain syystä miellän ne paremmiksi autoiksi kuin muut. BMW aiheuttaa aika samanlaisia tuntemuksia. Muut merkit on aika täysin pois suljettuja. Toki kokeilen hintaluokan kaikki läpi ennen valintaa.
Toisaalta aika montaa autoa on tullut koeajettua ja suuri osa tuntuu aika rimpuloilta ja jotenkin halvalla tehdyiltä autiin verrattuna. Kestävyydestä en tiedä mutta eipä ole juuri määräaikashuoltojen välillä korjaamolla käydä.
Myös Quattron mielikuva on jotenkin hienompi kuin joku ultrasentronicfourwheelsystem. Ja onhan audin neliveto oikeastikin paras.
Ps. Merkin imagolla on tosiaankin väliä ja olen siitä myös valmis hieman maksamaan.
tähän mielipiteeseen, tosin kokemukseni (ja mielikuvani) audeista on niin hyviä, että merkkiä ei tulisi mieleenkään vaihtaa. BMW:tä kohtaan minulla ei ole minkäänlaisia tuntemuksia. Hyvä auto varmaan, mutta ei ole Audi.
Oikeasi hyvä auto.
eka autoni oli Skoda 120L -73 jonka ostin uutena.
pikkuvikoja pirusti.
Sitten Fiat 850 SS.
Sama vika, mutta kiva ajaa.
Sitten Saab 96.
Mainostivat talviautoksi, mutta ainoa jolla jäin
toistuvasti kotimäkeen kiinni.
Sitten Talbot 1510.
-vaihteisto laukesi tuoreena.
Sitten Alfa-Romeo 164 twin-spark.
Kiva ajaa kesällä mutta EI talviauto.
Sitten olikin jo vuosi -88 ja ostin ekan
Japsini, uuden Nissan Pick_up King-Cupin.
Lavapakun.
Ei yhtään vikaa kymmeneen vuoteen.
Ja niin minusta tuli sitten Nissan-fani.
Voi olla että Tojota olisi vielä parempi, mutta
vaikuttaa ylihinnoitetulta.
Mun suosikki on Opel Vectra! Itellä vuosimallia 2000, kun uudempaa ei ole varaa =D Olen ajellut töissä (taksissa) kyllä uudella Audi A6:lla ja Passateilla sekä Touranilla, mutta oma Vectra on kyllä ehdoton ykkönen. Mutta vanhan korimalli Passatti on kyllä melkosen hyvä.
Mutta eihän kukaan järkevä ihminen Opelia osta, mutta ei se niin ole kuin väitetään.
Löysin oman suosikkini käydessäni Prisman parkkipaikalla lauantairuuhkassa.
Silmänkantamattomiin tojoja ja nissaneita sekä muutamia mitsuja sekä isohalkaisijaisella pakoputkella varustettu civikki.
Sieltä ne kaikki lähtivät takajouset lintassa makkaralastin painosta johtuen. Upeasti keula kohti taivasta.
Sain lähtemättömät sävärit ja päätin itsekin joskus omistaa AIDON kaukoidän autoteollisuuden kirkkaimman helmen.
Vain kuolema ja ruoste voi meidät erottaa !
Moottoritiellä kiitävät isot Audit kyllä hiukan ottavat aivoon. Häviävät horisonttiin.
Siksipä aion tummentaa idänihmeeni lasit kunnolla, jotta en näkisi niitä kun ne ylpeänä ohittavat.
Patoutumia on hyvä tosiaan joskus purkaa. No älä huoli ehkä pääset japsista joskus eroon ja saat aidon saksalaisen opelin tai fordin ja pääset eroon ruoste ja imago-ongelmista... HEHEE!!!