Kiitän Suomi24 Treffien ylläpitoa!
Elämä on ihanaa kun sen oikein
oivaltaa :)
Elämä on ihanaa kun sen oikein
oivaltaa :)
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kukas niin sanoo?Vai olisiko se niin että ihminen on yksi aivoinen?
Sinulle taitaa ydessäkin aviossa olla liikaa niin mitä tuota nyt suotta hulluttelemaan.
Kyllä, ihminen EI ole mikään yksiavioinen, ikuisesti omasta yhdestä kumppanistaan kiinnostunut sokea houkka. Kyllä ihminen haaveilee ja haluaa muita vaikka kuinka olisi naimisissa, tämäpä on fakta jota ei voi edes kitisevä aviovaimo "meijän pertti ainaki rakastaa mua eikä kato ketään muita naisii"-lauseillaan kumota!
....Niinhän se saattaa olla.Luulen että, varsinkin pitkässä liitossa jokaiselle (vaikka ei myöntäisikään,edes itselleen) tulee jossain vaiheessa "sellaisia" ajatuksia mieleen jostain toisesta ihmisestä kuin siitä omasta avio puolisosta.Mutta se on sitten eriasia lähteekö niitä toteuttamaan.Uskon että ihminen voi olla uskolinen loppuun asti omalle puolisollen jos suhde on toimiva.Mutta eihän se sulje pois ajatuksia muista.Ja mistä sitä aina tietää miten uskollisia on meidän vanhemmat tai iso-vanhemmat aikoinaan olleet.Ei välttämättä ole jääneet kiinni tai ovat kaikesta huolimatta vaan pysyneet yhdessä.Ennen vanhaanhan oli hyvinkin tavallista että mihet kävi vieraissa mutta vaimot antoivat anteeksi...seurasivat vaitonaisina sivusta mitä mies puuhasi.Eihän niistä varmasti lapsille puhuttu.En minä ainakaan voi mennä vannomaan etteikö minun vanhemmat tai isovanhemmat olisi olleet uskottomia toisilleen.Mistäs minä sen tietäisin,eikä se minulle edes kuulu.Olen itse ollut naimisissa nyt 25v,ja minulla on oikein kiltti ja mukava ja rakastava puoliso,mutta en voi vannoa etteikö hän olisi minua saattanut joskus pettääkin...eihän hän sitä varmaan minulle kertoisi.Ja omapa on asiansa.Parempi on kun ei kerrokkaan,koska siihen ehkä lopuisi luottamus.että sellasia mietteitä tänä aamuna :)
Niin kai. Eivät tietenkään kaikki onnistu ensimmäisellä kerralla avioitumaan ns. sielun kumppanin kanssa.
Minun vanhempani onnistuivat, ja heidän kummankin vanhempansa. Mieheni vanhemmat onnistuivat, heidän vanhempansa sitten jo menettivät kuolemassa ensimmäiset puolisonsa ja avioituivat uudelleen, siihen aikaan naisten oli vähän pakko.
Meillä on takana 38 aviovuotta. Olemme toistemme ensimmäiset. Lapsia kolme, lastenlapsia kaksi. Minua naurattaa ajatuskin, että jos tämä avioliitto loppuisi eroon niin "löytäisin" muka jonkun toisen... :)