Viimeisessä TM:n numerossa oli tehty talvikäyttötesti neljälle matkailuautolle. Mielenkiintoisinta olivat autoista otetut lämpökamerakuvat. Kolmessa autossa oli polystyreenieristys ja yhdessä uretaani (Hymer).
Mutta mitä kertovatkaan lämpökamerakuvat? Kuumimmat kyljet olivat juuri tässä uretaanieristeisessä!!!
Ja tämä ei ollut mikään tämän palstan "parkkipaikkatesti", vaan valvotuissa olosuhteissa tehty vertailu. Lukekaa "styroksimiehet" kuin myös "uretaaninhöyryilijätkin" tuo artikkeli!!!
Sitten taas kommentoimaan tänne "asiantuntijasaitille"!
Mutta mitä kertovatkaan lämpökamerakuvat? Kuumimmat kyljet olivat juuri tässä uretaanieristeisessä!!!
Ja tämä ei ollut mikään tämän palstan "parkkipaikkatesti", vaan valvotuissa olosuhteissa tehty vertailu. Lukekaa "styroksimiehet" kuin myös "uretaaninhöyryilijätkin" tuo artikkeli!!!
Sitten taas kommentoimaan tänne "asiantuntijasaitille"!
Vastaukset 21
Vanhimmat
ei voinnut laittaa , koska m-autojen valintaan vaikuttaa muut tekijät kun lämpöeristys .
Mielenkiintoista ettei KUKAAN PALELLUT MISSÄÄN AUTOSSA !! ( Varsinkin kun ei käytetty mitään lisävarusteita .) Eli kaikilla pärjäisi Suomessa :))
Sitähän minäkin olen yrittänyt kertoa tälläkin palstalla. Omat kokemukseni on juuri tuollaiset kuten testikin, ja autoni on dethleffs.
Mutta minkäs teet kun uretaani on niin hyvä ;-)
No voi herttileijaa teidän lämmitysten kanssa. Eihän autossa tai vaunussa normaali käyttäjä ole montaakaan vuorokautta kovimmilla pakkasilla. "Heikoimmillakin" lämmitysvarustuksilla pärjää aivan hyvin, peräti puhallinlämmittimellä. Jos sitten sattuu 40 asteen pakkanen yllättämään, pannaan villasukkaa jalkaan pitkälahkeiset kalsarit jalkaan sieltä kaapin perältä. Kyllä vaunu ja auton paremmuusperusteet on jotain aivan muuta.
Mikä vika siinä puhallinlämmittimessä sitten on. Vaikka Truma C 6002 mallissa. Nestekaasua sekin polttaa ja lämmittää ilmaa kopin sisällä
Olen pärjännyt 29 asteen pakkasessa ilman että takapuoli olisi jäätynyt. Tietysti kaasu ei riitä kuin kahteen yöpymiseen,mutta harvakseltaan noita yön yli nukkumisia tuollaisessa pakkasessa tulee.
Toki autossa oli takana ja ohjaamon välissä ns.lämpöverho.
Miksei sitten näissä varsin hyvin eristetyissä tarkenesi? Hiuksia halkoen joku voisi todeta jalkoja hiukan palelevan jos seisoo puoli tuntia kylmässä kohdassa.mutta keskiarvo on hyvä mikäli pää kuumenee...
Ei ilmalämmityksessä mitään vikaa olekaan. Mutta monet itkee sen huonoutta. Tietämättä todellisuutta. Mutta kun joku on näin sanonut...
Mitä, onko nuo alfa-densot Purhosta sanoneet, että ilmalämmitys on Suomen oloissa perseestä. Onko tosiaan näin sanottu? Mitä häh?
pesii kaikki viisaus näissä caravan-asioissa, ei ole ongelmma tai tietoa jota siellä ei ratkaista! Tämä on fakta. Uskokaa jo.
Koetappa ensi kerralla muistaa iltalääkitys.
Useilla vanhemmilla karavaanareilla on jo 30 vuoden kokemus erilaisista lämmitysjärjestelmistä ja jostakin syystä KAIKILLA tuntemillani henklöillä, jotka ovat paljon talvella vaunuissan, on vesikeskuslämmitys. Heidän tietonsa asiasta on kokemusperäistä. Heidän ei valintoja tehdessään tarvitse kuunnella Esson baarin / mutu / nk. kaikkien alojen asiantuntijoiden värittyneitä juttuja
Se vain on niin että lämpö on tasaisempaa niissä vesilämmitysvehkeissä.
En väitä etteikö ilmalämmitys olisi ihan kelpo järjestelmä, mutta usein käy niin että valmistaja ei ole ajatellut asiaa loppuun asti, eli lämpö ei jakaudu tasaisesti. Niinpä niihin joutuu asentamaan lisäputkistoa tai lisäämään järjestelmään ilmasuuttimia.
Käytännösä on ilmennyt myös sitä että ilmanvaihto ei ole riittävä liian vähien ilmaaukkojen vuoksi, jolloin niitä on jouduttu takuukorjausten ohessassa lisäämään. Käyttäjän kannalta on ikävää jos vesi valuu aamuisin pitkin ikkunoiden sisäpintaa. (mm. Dethleffs New line) Saas nähdä onko saman valmistajan pohjolan oloihin tehty Snow-malli hyvä kun siinä kerrotaan olevan vakiovarusteena jo talviomainaisuuksiin tarvittava paketti. (vaikuttaneen myös lähtöhintaan)
Toivotan viihtyisää talvilomaa myös ilmalämmitteisille !
Mutta parempiakin varmasti löytyy.
Kyllä 6000-sarjalla varmasti pärjää, sillä tuo teho riittäisi omakotitaloonkin. Primuksessakin on tuo teho kolmella liekillä, mutta sitä ei tarvitse koskaan, sillä kaksi liekkiä (4.2 kW) riittää opa yli -30 keleissä.
Mutta liikenteessä on runsaasti sekä vaunuja että autoja joissa on 3000-sarjan Trumat ja niissä varsin riittämättömät puhallusputket. Näiden kanssa tulee pakkasella ongelmia kun lämpö ei jakaudukaan tasaisesti. Viihtyvyys rakoilee.
Kuuden yön pakkasreissusta on palattu kotisänkyyn takaisin, kun menivät noi pakkaset persiilleen. Lämpömittarin min/max toiminnon mukaan kylminmillään oli -28 pakkasta. Päivisin aurinko lämmitti ilman noin -5 asteen seutuville.
Termostaatti oli säädetty 22 asteeseen, ja sen sisälämpötilan lämmitin piti - 0,5 asteen tarkkuudella. 10.3 laittaessani matkailuautooni lämmityksen päälle, oli sisälämpötila -14 astetta. Lämpötilan noston ajan lämmitin kävi täysillä (6000W), sen jälkeen vain ajoittain kylmimpään aikaan keskimmäisellä teholla (4000W). Muulloin riitti 2000W:n teho. Lämpimään aikaan sitäkin termostaatti katkoi.
Kaasuakin kului kaikkiaan 2kpl 11 kg:n pullollista. Toinen pulloista tyhjeni 16.3 iltapäivällä, kun aloitusvaiheessa olivat molemmat pullot täysiä. Auto on alkovimallinen, jossa on paksu lämpöverho ohjaamon välissä, ja ohjaamon lasit olivat ulkopuolisen lämpöpeiton suojissa.
Kylmimmästä lattian takanurkasta mittasin noin 6 astetta viilemmän lämpötilan (16 astetta). Vielä näissä pakkasissa (aamuisin klo 10-11 asti, ennen kuin aurinko alkoi lämmittämään) oli autossa miellyttävä oleskella ja yöpyä. Kaasun kulutuskin tuntui olosuhteisiin nähden kohtuulliselta.
Eikös tuo oo aivan turhanpäiväistä jauhaa vaunujen lämpimyydestä. Kyllä jokaisessa kopperossa saa lämmöt vaikka hikitasolle ja vaikka seinänrakoonkin tasalämpö. Tottakai ikkunat kostuu kaikissa, jos vaunussa koko yö hikoillaan. Kannattaa vähän raottaa ikkunaa...
Se on tarpellista tiedonvälitystä, jos valistaa vähemmän kokeneita harrastuksen sudenkuopista.
Näin on mahdollista ohjailla myös ostotottumukset kunnon vehkeisiin ja jättää ostamatta huonot vaihtoehdot.
ne jotka on oikeasti yöpyneet matkailuajoneuvossa tietävät, että ikkunat ei höyrysty, jos laite on oikein suunniteltu eli ilmasolat ovat oikeanlaiset ja niitä on riittävästi sekä ilmanvaihto on riittävää.
Silloin on kosteuden tiivistyminen viileisiin pintoihin minimissään. Ikkunoita ei kannata raotella varsinkaan talvella, sillä ilmanvaihtoa varten on venttiilejä, liesituulettimen hormi ja kattoluukkuja, joita voi availla tarpeiden mukaan. .
Kuinka monta prosenttia kaikista tähän menneessä valmistetuista m-autoista loppujen lopuksi käytetään talvella ?
Ei ollut tarkoitukseni ottaa kantaa autojen lämmitysmenetelmiin tai lämmönjakautumiseen, vaan seinien eristyskykyyn!
Lämpökamerakuvista käy selvästi ilmi, että Hymerin 30 mm uretaanieristys päästää sileällä seinällä lämpöä läpi enemmän, kuin esim. Knausin 28 mm polystyreenieristys (Styrox)!
Tässäpä miettimistä tämän palstan "uretaanifaneille"!
Testissä sanotaan lämpökamerakuvilla halutun esittää autojen vuotokohtia. Ei kerrota esim. millä sisälämpötilalla kuvaukset on tehty ja onko kaikissa autoissa ollut sama lämpötila. Parin asteen sisälämpötilaero näkyy jo selvästi ulkopinnan yli asteen lämpötilaerona.
TM:n matkailuautovertailu on kohdistettu autojen talvikäyttöön, näin lehti itsekin toteaa. Vertailussa ei olteta kantaa siihen, kuinka monta % m-autoista on ollenkaan talvikäytössä. Prosentti on melko alhainen. Laajat mittaukset koskevat lämpötiloja ja kaasun kulutusta. Valituissa autoissa on erilainen varustus ja hieman erilaiset lämmityslaitteet (Knaus), joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Huomioni kiintyi mm. siihen, että infrapunamittauksessa Hymerin vasemman seinän lämpövuoto näytti olevan vertailun suurin, kun taas oikean seinän kaikkein pienin. Ovatkohan kuvausolosuhteet ja kameran asetukset olleet samanlaiset? Vertailun mukaan Hymerin takatalli oli auton lämpimin paikka, mutta miksi sitä pitää talvella lämmittää täydellä teholla, onhan tuloputkessa läppä, jonka voi asettaa juuri haluttuun asentoon ja siten voi valita takatallin lämpötilan. Sillä hukkalämmöllä olisivat sisätilojen mittaukset varmasti muuttuneet.
Kaasun kulutus oli saman konsernin tuotteilla (Dethleffs ja Hymer) samaa luokkaa eli pienimmät lukemat, Adrialla hieman ja Knausilla paljon suurempi.
Aivan varmasti Hymerissä on 12 V pistorasia, testaaja ei ollut löytänyt sitä.
Molemmat suuret saksalaiset matkailuautolehdet ovat testanneet vaihteistojen erilaisia välityssuhteita, ja ovat tulleet siihen lopputulokseen, että alennettu kokonaisvälitys tai alennettu 5-vaihde (näistä toisessa Ducato-alustaisessa = Hymer) on m-autossa parempi ratkaisu kuin alentamaton. Polttoaineen kulutus on saksalaisten mittausten mukaan samaa luokkaa, korkeintaan muutamia desilitroja suurempi, mutta tässä vertailussa saman konsernin kahden samantyyppisen ja saman ilmanvastuksen auton ero on 1,8 litraa, mikä saattaa johtua Dethleffsin pienemmästä ja uudemmasta moottorista, joka muutenkin kuluttaa hieman vähemmän. Alennetulla välityssuhteella saavutetaan parempi kiihtyvyys, pienempi vaihtamisen tarve ja joustava ajotapa, minkä lehti osittain toteaakin. Asiantuntijat muistavat keskustelut "pitkästäs vitosesta".
Olen wanha karavaanari. Kokemusta on pistelämmityksestä ilman puhaltimia, primuksesta, alden painokiertoisesta vesikeskuksesta, Truma 3002:sta ja kahdesta truma 6002:sta. Matkailuvaunuja on ollut viisi, matkailuautoja kolmas meneillään. Voin ihan kokemuksesta sanoa, Truma 6002 on paras! Se on äärettömän nopea, pitää paikat todella kuivina joten koskaan ei ole ollut kosteusvaurioita! Sen sijaan vesikeskuksissa KAIKISSA ilmeni paikoin pahoja kosteusvaurioita johtuen useasta kylmäksi jäävästä kohdasta jonne kondensoitui runsaasti kosteutta, vesi suorastaan tihkui!!!
Missään vaiheessa en tule palaamaan vesikeskusjärjestelmään takaisin! Sen myönnän, jonkin verran taloudellisempia vesikeskuslämmitykset kyllä ovat, siis kaasunkulutus on pienempi. Säästörahat saakin sitten sijoittaa kosteusvaurioiden korjaamiseen...
Muuten, Truman 3002:nenkin riitti mainiosti parinkymmenen pakkasissa.
Olen samaa mieltä kanssasi ilmalämmityksen suhteen, kokemusta on jopa huippupakkasista. Karavaanareiden keskuudessa moititaan turhaan Trumatic C 6002 ominaisuuksia, vaativissa ääriolosuhteissa se on monin kerroin parempi kuin kehutut vesikiertolämmittimet. Kuitenkin huonona puolena on kovissa pakkasissa Trumatickin kovaäänisyys, joka ilmenee ainoastaan 6000 W tehoalueella, lämmittimen puhaltimen kierrosluvuista, sekä pakokaasujen poistoputken jäätyminen pakokaasuhöyryistä. Kuitenkin näistä suurista puhalluskierroksista on myös etunsa, lämmin ilma kiertää reilusti kaikkialla ja pitää myös ilmastointikanavat paremmin sulana kuin vesikeskuslämmityksessä. Trumatic C 6002 ansiosta ilma kuivuu liikaa kovissa pakkasissa, jolloin ilmaa pitää jopa kostuttaa tahallisesti.
Trumasta. Hyvin pärjättin tämän talven kovissa pakkasissa, ja tasaisen lämmintä oli. kuten edellä olleet kertoivat ainoa miinus on valtava jääkökkö pakarin alla jonka sai poistaa joka aamu.