Mikä on huonoin auto,

Ajoin aikoinaan useampaan kertaan silloisen naiskaverini Renault 5:sta vm-80. Täytyypi vaan todeta, että oli kaupungissa kaamea auto. Kone yksi kylmänä, vaati tosi piiitkään ryyppyä ja vaihteet putoilivat pois päältä. Penkki heilui puoli-irrallaan jne.

Huonoin ajamani auto oli sisareni Fiat 127 vm -73. Tuo silloin toistakymmentä vuotta vanha auto tapasi pysähtyä kesken ajon. Kun auto oli jonkin aikaa seisonut, se käynnistyi. Ongelmaan ei sinä parina vuonna, jonka sisareni tuon auton omisti, löytynyt ratkaisua kotiasentajan konsteilla. Auto oli kyllä näppärä, mutta se luotettavuus...

Volkkarit. Aina pajalla, eikä ykskään paja kuulemma osaa tehä edes öljynvaihtoo kunnolla.

Tämä menee jo selvästi veteraaniautojen puolelle. Isäni uutena hankkimalla vm -62 saippualaatikolla en kyllä itse ajanut, vaan nassikkana istuin kyydissä takapenkillä. Monesti perheeni palasi pitemmiltä matkoilta julkisilla kulkuneuvoilla, kun auto oli jättänyt tien päälle. Miten sitä sanottiinkaan: "Simca tonni, korjaamojen onni". Isänikin mukaan tämä Simca oli kaikinpuolin heikko auto.

Skoda favorit, jotain 80 luvun malleja, täysin loppuun ajettu, ruosteinen, likainen ja siis kertakaikkiaan lintassa.

Honda Civic 1,3 -86 (suunnilleen).

Olin nuorena miehenä viikonlopun kuskina tällaisella. Oistajan mielestä auto oli hieno ja urheilullinen. Kieltämättä sen tiellä pitäminen kävi erheilusta. Suoraan ei auto mennyt metriäkään. Huippunopeutta kertyi mittarin mukaan yli 140, mutta silti kaikki meni ohi moottoritiellä. Ei silti, ei tuolla pitkään voinut kuvitella sellaista vauhtia pitävänsä, sillä kaksikaan kaistaa ei meinannut riittää. Aina, kun joku korjasi asentoaan takapenkillä, auto oli suistua tieltä. Onneksi tilaa liikkua oli vain vähän.

Istuimet oli lattialla, ajoasento surkea ja meteli korvia huumaava. Ja pesukoneessa vettä tuli sisälle kaikista luukuista. Upea auto, joka tuolloin noin 4-vuotias. Ja ruostetta helmassa.

Paha eritellä kumpi oli kamalampi. Ajettavuus tyypilliseen halpissaksalaiseen tyyliin tunnoton ja jäykkä. Työsuhdeautoina firman kautta olivat molemmat ja onneksi, sillä remonttia ja ruostetta riitti molemmissa peleissä 3 vuoden taipaleen aikana.

En kyllä itse olisi opelia ostanut enkä usko että kukaan autoa arvostava ostaisikaan.

Jos ajo-ominaisuuksien muodossa huonoimmasta autosta puhutaan, niin sitten tuo pikkumersu. Muistini mukaan ainut auto, jota maantiellä joutui kaksin käsin pitelemään kiinni, hetkeäkään ei mennyt suoraan. Täysin tunnottomaksi tehostettu ohjaus ja olematon suuntavakaus (ratista kun päästi irti, niin meni ehkä pari sekuntia, kun auto lähti vetämään joko oikealle tai vasemmalle). Olettaisin tosin, että kyseisessä yksilössä saattoi olla alustassa jotain vikaa/väljää, koska ymmärtääkseni tuon Mersun _pitäisi_ olla ihan hyvä ajaa.

Vm -87, täysi susi

Austin Kimberley (RHD). -täynnä mukavia ajo-omituisuuksia. -tosin vihaisen asiallisesti kiihtyvä Morris Marina Diesel laittaa aika pahasti kampoihin...

Kyllä kamalimmat kohdalle osuneet olivat vanhoja Toyotia, molemmat kylläkin hienossa kunnossa ja pikku viimeistelyllä vaikka museorekisteröitävissä, mutta ajettavuudeltaan todella kamalia.

Carina oli mallia -74, olikohan ensimmäistä vuosikertaa jossa oli pystyt takavalot? Huoltokirja oli aukoton, neljännesvuosisadassa kilometrejä oli kertynyt hiukan yli sata tuhatta. Aivan käsittämätön luikero ajaa, koko ajan sai vahdata että pysyi aurauskeppien välissä.

Markki oli suunnilleen samaa vuosikertaa, ilmeisesti jonkun papan latoon säilömä kun ei paljon uutta hävennyt. Ajettavuus oli esmes saman ikäluokan Fiat 127:aan verrattuna todella kamala.

Myös 70-luvun Plymouth Satellite oli ajettavuudeltaan järkyttävä, ei mennyt metriäkään suoraan ja järjettömästi tehostetusta ohjauksesta ei saanut minkäänlaista palautetta pyörien asennosta. Koko ajan sai ajaa silmä kovana, lisäksi sohvapenkki murhasi selän 50 kilometrin taipaleella. Alle 20 kilsan kesäisille siirtymisille tuo taas oli mukavan laiskanletkeä lahna, jolla lotkottin mielikseen uimarannalle ja takaisin. Siksi se ei kilpaile huonoimman auton tittelistä yhdessä Nousevan Auringon tuotteiden kanssa.

Kovia jätkiä ovat, jotka viitsivät tuollaisilla autoilla ihan oikeasti ajaa.

vm 86...

Rellusta meni napapultit poikkio,kun lähti alamäkee vaihde ykkösellä ,alustasa ruostu kaikki poikki ja puhki.
Fiiatissa(teissa) hajos kaikki mahdollinen.

Seat Ibiza.
Kaikenlaisia rohjoja on tullut omistettua, Fiat uno -86, 127, Cherry -79, Sunny -83 ja -84, Civic -86 ja -88, Volvo 343 -79 jne,
mutta SEAT IBIZA -87 oli kyllä kaikin puolin niin perseestä ja syvältä, etten edes anopille sellasta ostais.

Se ei saatana perusteluja tarvi perkele...=)

Ei se huono ollut mutta huonoin mitä olen ajanut, eihän autokoulun kuorma-autoa lasketa mukaan nyt ajan bmw530d:llä

Täällä haukutaan yhden kokemuksen perusteella cherryjä,civikkejä,fiudeja yms laatupelejä,mutta yksi oli jo jäljillä marina dieselin suhteen.Arvostelu kohdistui BLMC.n dieselin laiskuuteen,mutta Marina itsessään taitaa viedä kyllä huonoimman viimeisten 40 vuoden aikana valmistetun auton tittelin.Vai tiedättekö miten esim.suurin osa Marinan vaihteistoista tuhoutui?Enlantilainen insinööri oli keksinyt sumean logiikan jo paljon ennen muita,kun yritit vaihtaa Marinaa 3:lta 4:lle,vaihteisto päätteli itse muuta ja vaihtoi pakille.Ja tämä ei ole vitsi.