...poikia, seuraa siitä väistämättä ongelmia anoppi-miniä -suhteessa. Tällöin anoppi haluaa vallan itselleen, olla se "prinsessa" (=AINOA!)! Siksi anoppi on mm. välinpitämätön miniäänsä kohtaan. Ja tämä on faktatietoa (=kokemusta viiden vuoden ajalta).
Jos anopilla itsellä on vain
Kiukkuliina
151759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Anopillani on ainoastaan poikia.
Minulla ja anopillla ei ole mitään ongelmia eikä kränää.
Tulemme hyvin toimeen.
Anoppini ei ole halunnut valtaa itselleen eikä varsinkaan leiki prinsessaa,heh.
Ja tämä on faktatietoa(= kokemusta 23 vuoden ajalta).
Kiukkuliinalla on hyvin musta-valkoinen ja kapea-alainen elämänkatsomus.
Vain ja ainoastaan omalta kantiltaan katseleepi.
Hohoi,muuallakin on elämää.
No OMASTANIHAN (=oma anoppi-miniä -suhde) täällä kerronkin????! Vai sinunko asioista pitäisi täällä levennellä, häh?
Siinähän se pointti just onkin:
"Anoppini ei ole halunnut valtaa itselleen eikä varsinkaan leiki prinsessaa,heh."
Sinun ei, mutta MINUN ANOPPINIPA SE JUURI TUOLLAINEN ONKIN! Omalta kantilta??? No tottakai, kun se menee just noin.
Selkeästi kirjoituksestasi ymmärsi että puhuit yleistäen.
Et puhunut omasta kokemuksestasi muuta kuin siinä 5-vuoden faktassa.
Silloin tällöin käyn tällä palstalla ja kaikki lukemani Kiukkusliinan kirjoitukset on todella äkäisiä ja kiukkuisia.
Hyvän nimimerkin olet kyllä itsellesi keksinyt.
Minkähänlainen anoppi sinusta tulee/tulisi...
No niin? Omasta kokemuksestani voin sanoa, että näin on asian laita?? Toki varmaan muutama poikkeus löytyy, mutta silti. Luulen, että näin on monenkin kohdalla...
Sinulla voi olla vaikea anoppi ja varmasti monella muullakin tässä maassa.
Mutta uskon että suurin osa anoppi-miniä suhteista on ihan toimivia.
Tällä palstalla vain tulee esille ne hankalimmat tapaukset.
Ja niinkuin sanotaan,makkarassa on aina kaksi päätä eli takuuvarmasti myös miniöiden pitäisi mennä joissakin tapauksissa itseensä.
Sinä tunnut olevan todella vihainen ja katkera.
Jos anoppisi on tosiaan hirveä niin älä sinä hyvä ihminen kuluta itseäsi tuolla kiukulla!
Et sinä sillä toista muuta,voit muuttaa vain omaa suhtautumistasi.
En tarkoita että ei saisi tuntea äkäisyyttä ja raivoa vaan älä anna niiden tunteiden hallita itteäsi.Vain ja ainoastaan itsellesi teet vahinkoa moisella katkeruudella.
Mukavaa lauantain jatkoa sinulle.
itselläni on ihan ok anoppi, ei puutu liikaa (jonkin verran kuitenkin) asioihin. Osaa vetäytyä pois, kun osoitan, ettei hänen puuttumistaan tarvita.
Tulemme juttuun oikein hyvin. Vikansa meissä on molemmissa, mutta toimeen tullaan, kun annetaan toisen olla oma itsensä.
Kiukkuliinasta taas ei voi olla kovinkaan varma...
Minunkin anopillani on vain poikia ja kukaan miniöistä ei oikein tule anoppimme kanssa toimeen. Anoppi ei mielestäni kyllä leiki prinsessaa. Hän on elänyt aina poikiensa kautta, ollut kotirouva, ei paljon omia ystäviä, ei harrastuksia, erittäin huono itsetunto paitsi kotitöissä. Tämä viime mainittu ominaisuus aiheuttaa sen, että hän käyttäytyy poikiensa kotona kuin omassaan. Siivoa vessat, uunit, pesee pyykit jne. Yksi pojista erehtyi antamaan kotinsa vara-avaimen äidilleen ja anoppi haki lasten pieneksi jääneitä vaatteita ja alkoi korjaustoimenpiteet. Villatakkien hihoja pidennettiin, villasukat paikattiin jne. Oli miniän kiva huomata, että anoppi oli ihan oma-aloitteisesti käynyt vaatehuoneessa.
Valitettavasti asumme niin kaukana, että anopin tullessa kylään joudumme jättämään hänet päiviksi yksin kotiimme ja puhe ei tehoa, anoppi tekee, mitä häntä huvittaa. Viime kerralla nähtävästi keittiömme kaipasi puunausta (normaalitilanne meillä) ja anoppi hankasi jollain aineella teräksisen tiskipöytämme naarmuille.
...siisti ihminen...mutta meillä se on toisinpäin! Siivoan kerran viikossa "suursiivouksen" (enkä siedä "epäjärjestystä") - anoppini on tuskin koskaan siivonnut "suursiivousta" omassa huushollissaan?? Mukit ovat pinttyneitä...vessanpönttö...kahvinkeitin täynnä monien vuosien paskaa!! Yäk. Kotirouva (=työtön!) on ollut koko ikänsä, mutta kotitöiden tekemisestä ei ole tietoakaan??
Mutta jokainen hoitakoon OMAN KOTINSA kuten haluaa. Ärsyyntyisin siitäkin, jos anoppini tunkisi nokkansa asioihin, jotka eivät hälle todellakaan kuulu...(esim. jos siivoaisi kotiamme tms.)
saat pistää oman nokkasi appivanhempiesi asioihin... Alkaen kaljapulloista ja vessanpöntöstä.
Kannattaisikohan kurkistaa sieltä omasta pikku tynnyristä varovasti vaikkapa oksanreiästä ulos? Sinä et tunnu hyväksyvän erilaisuutta lainkaan ja olet pahimmanluokan kontrollifriikki. Onkohan sinulla joskus ollut jonkinasteen syömishäiriö? Ovat aika tavanomaisia tuollaisilla kontrollinhaluisilla ihmisillä, jotka tulevat katkeraksi muiden ihmisten elämänmallista ja eivät siedä maailmassa, omassaan, eikä muiden, epäjärjestystä. Muina oireina oma kuviteltu ylivertaisuus arvoiltaan ja teoiltaan muihin ihmisiin nähden.
Jos kerran anoppilan epäsiisteys häiritsee ja ärsyttää, niin otapa moppi kauniiseen käteen ja mene auttamaan. Tee siellä kunnon suursiivous ja auta, äläkä aina narise kuin vanha sarana muiden ihmisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.
Anoppi/äiti/sisko/täti. Kuka tahansa, joka tulisi edes kerran kuukaudessa tekemään suursiivouksen. Ei ole, ovat vielä työelämässä.
Helpottaisi oloa huomattavasti kun kolmen poikakoululaisen jäljet olisi siivottu ja pyykit viikattu, ei aina tarttis myöhäisten harkkareiden jälkeen ruveta pyykkikonetta virittelemään.
Tästä selvitään, mutta en panisi pahaksi innokasta anoppia kotitalousihmeenä täällä, meidän komerot saa kyllä mennä järjestämään.
Voisin kyllä lähettää omani avuksi... Valitettavasti anoppi ei ole sama kuin palkattu siivooja. Kun eläisit parikymmentä vuotta ihmisen kanssa, joka tekisi kotonasi, mitä haluaa eikä suinkaan kysy lupaa tekemisiinsä, niin saattaisit olla asiasta eri mieltä. Esimerkiksi oma äitini käy meillä kylässä pari kertaa vuodessa ja hänkin on erittäin toimelias ja hyväkuntoinen. Vaikka olen hänen tyttärensä, hän kysyy, voiko jotenkin auttaa ja tekee tasan sen, mitä pyydetään.
Esimerkki (jollaisia minulla on kymmenittäin) anopin siivoamisesta. Hän tulee meille ja töissä ollessani aloittaa keittiön kaappien siivouksen. Jos hän olisi siivoja, hän laittaisi tavarat takaisin paikoilleen. Mutta anoppihan järjestelee paikat uusiksi, pakkaa ruokatavarat joihinkin muoviastioihin jne. Tuollainen käytös voisi olla kivaa ja hyväksyttävää kerran, mutta vuodesta toiseen (onneksi kuitenkin vain pari kertaa vuodessa) se alkaa käydä hermoon. Lopputulos useammin kuin kerran on ollut se, että hän pilaa tavaroitamme. Anoppi esimerkiksi pesi kerran viiden kympin rintaliivini kirjopesussa värillisten kanssa.
Joku tykkää jostain vieraasta ihmisestä ronkkimassa likapyykkejään, kaappejaan jne. Minä en todellakaan pidä siitä, mutta anoppini jakeluun se ei vain mene.
Anopillani on kaksi poikaa ja kaksi miniää, joista minä toinen.
Ja kyllähän meitä prinsessoina pitää, ompeli juuri meille ihanat salsahameetkin, hänellä kun ei tyttöjä ole.
Voiko parempaa ja iloisempaa ihmistä ollakkaan.
Ja kaiken lisäksi aito ihminen.
Olimme yhdessä risteilylläkin ja kaikki meni enemmän kuin hyvin.
Jos luet tätä anoppini, terveisiä vaan kovasti sulle, parin viikon päästä nähdään taas.
"Tällöin anoppi haluaa vallan itselleen, olla se "prinsessa" (=AINOA!)!"
Tuossa se on, ihan pähkinän kuoressaan: Minän pitäisi olla Prinsessa, ei Puoliso / Äiti.
HUOM! lainaus on miniän mielipide, eli Hän kokee tuleensa prinsessakisassa toiseksi.
Kiista koskee eniten tällä palstalla pettymyksiä: "Pettyä voi vain itseensä" eli omiin unelmiisi ja toiveisiisi, älä luo muita omaksi kuvaksesi niin et pety.
pikkuinen kiukkuliinaprinsessa!