Kuinkahan moni täällä anoppejaan haukkuva ymmärtää että kestävä avioliitto on rakentamista,ei rikkomista.Itse olen ollut naimisissa nyt 24vuotta ja avioliittoni on yhä edelleen onnellinen.Kun tapasin mieheni,hänellä oli todella huonot välit vanhempiensa kanssa ja hän sanoikin saaneensa uudet vanhemmat minun vanhemmistani.Noh,moni nykytyttö tästä ilmeisesti riemastuisi!Minusta se oli karmeaa.Tavattuani appivanhempani, he olivat aivan tavallisia ihmisiä joten oli selvää että he tulisivat kuulumaan elämäämme.Toisen poikamme syntymän jälkeen mieheni taas kerran hermostui vanhemmilleen ja kun suunnittelin ristiäisiä hän ilmoitti ettei aio kutsua vanhempiaan.Ok,minä kutsuin ja sekin riita sitten laantui pois.Sen jälkeen vakavampia yhteentörmäyksiä ei enään tullut.Anoppini kiitti kyyneleet silmissä kutsustani ristiäisiin.Minusta oli tullut anoppini toinen tytär ja se tuntui todella hyvältä.Nyt kun mieheni on jo yli 50vuotias hänen vanhempansa ovat hänelle hyvin läheisiä ja rakkaita.Kun keskustelemme appivanhemmistani,hän on todella kiitollinen minulle että olin aikoinani niin itsepäinen enkä antanut katkaista välejä.Ja anopiltani saan täyden kunnioituksen ja rakkauden.Kuinka paljon mieheni antaisi minulle nyt arvoa jos olisin yllyttänyt häntä hylkäämään vanhempansa ?Ja kuinka rikasta elämää olen itsekin saanut elää kun on kaksi äitiä!Kyllä niillä vanhemmilla kuitenkin on se oma paikkansa miehenkin sydämessä.Eikä kaikkia ohjeita ja neuvoja tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa,ihmisiä me olemme kaikki ja jokainen tekee virheitä.Ja sen virheen voi korjata anteeksiannolla.Miettikää hyvät nuoret miniät vähän nenäänne pidemmälle ja rakkaan miehenne parasta,tekonne voi kääntyä aikojen päästä teitä itseänne vastaan.Viimeistään silloin kun vanhemmat sairastuvat tai kuolevat mieskin "herää"
sillanrakentajia
ei rikkojia
3542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sulla on suhteet kunnossa.
Olen kuitenkin päättänyt, että en vie tulevia lapsiani anoppilaan enkä appelaan. Siellä on yleensä kaljapulloja pitkin pöytiä ...ja appikin polttaa tupakkaa olohuoneessa!! Ei sellainen ole terveellistä katseltavaa pienille lapsille...saati heidän terveydelle! Jos lapsenlapsiaan haluavat nähdä, on heillä tässä tapauksessa velvollisuus tulla kylään meille päin - täysin selvinpäin ja tupakkaa saavat polttaa ulkona. Näin minä olen ratkaissut tämän. Ja miehenikin on muuten samaa mieltä, että näin. :)
sillanrakentajat. Mikäs ihme sinä olet arvostelemaan miten toiset ihmiset kotonaan asuvat. Ja lapsille olisi tärkeämpää saada viettää aikaa isovanhempiensa kanssa vaikka kontrollifriikki ja terveysterroristi äitinsä ei siitä pitäisikään.
Mitenkähän mahdat säilyttää välisi omiin mukuloihisi, jos heidän maailmankatsomuksensa ei osukaan yksiin sinun pienen tynnyrimaailmasi kanssa?
KIITOS VIISAISTA SANOISTA. NÄIN SE MENEE ETTÄ HYVÄLLÄ SAA PALJON PAREMPAA AIKAAN. SIITÄ SAA ITSELLE JA YMPÄRISTÖLLE. MIKSI SITÄ PAHAA ON NIIN HELPPO PUHUA.