Olen miettinyt eroa jo pidemmän aikaa.. Mutta tulevaisuus pelottaa, miten eron jälkeen, miten saa elämän taas raiteilleen? Mitä sitten kun huomaa istuvansa yksin viikonloppua kun kaikki kaverit elävät jo parisuhteissa, lapsien kanssa ja ilman. Olen sellainen ihminen etten halua kulkea yksin (tarkoitan siis esim. viikonloppuna baarireissuja ym. mitä sinkkuna olisi kiva tehdä). Mitä teen? Tämä pelko estää minua sanomasta sitä viimeistä sanaa suhteessamme, pelko tulevasta... Onko kohtalotovereita, joilta saisi uskallusta ja potkua?
Eron
jälkeen
82115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oon eronnut puoli vuotta sitten 46 v nainen ja nautin nyt täysin siemauksin elämästä. Ei oo kuule tarvinnu yksin kulkea, sen mitä haluaa kulkea kyllä aina löytyy kuljettajia.
Vapaus on ihanaa. En todella kaipaa ketään tällä hetkellä. Olo on kuin olis päässy ulos häkistä. Suhde kesti 25 v, ja lapset tuli siinä opiskelun ohessa, joten nyt on aika nauttia. Tsemppiä
Jos olet miettinyt ero pidemmän aikaa niin eikö se kerro että olet onneton tässä suhteessa.Ole rohkea ja tee päätöksesi jos siltä tuntuu.Elämä on siitä hassu asia että vaikka ensin koskee ja tuntuu tyhjältä niin hetken päästä löytyy jotain parempaa tilalle.Ei sinkkunakaan ole pakko baareja kierrellä,se "oikea" voi tulla vastaan muuallakin...Kuvittele loppuelämääsi tämän ihmisen kanssa ja mieti maksaako se vaivan,parisuhde ei ole aina ruusuilla tanssimista,siihen tarvitaan paljon rakkautta että jaksaa vaikeidenkin aikojen yli...
Ero oli täälläkin pitkään mielessä ja puheissa. Joka kerta päätettiin kuitenkin aina yrittää. Tänään se sitten lopulta tapahtui. Nyt tuntuu olo toisaalta tyhjältä, mutta toisaalta tosi helpottuneelta. Kaikki käytännön jutut on vielä edessä ja varmasti monet itkutkin. Tulevaisuus pelottaa, mutta toisaalta odotan, että saan tehdä asioita, joita itse haluan ja elää vain itselleni.
että jos ero kummittelee koko ajan taustalla niin se lopulta sieltä tulee.Olet ollut rohkea ja ajattelutapasi on enemmän kuin oikea.Ehkä vuosien päästä ajattelet,luojan kiitos erosin,muuten kaikki tämä muu olisi jäänyt kokematta.Löydät varmasti uuden rakkauden ja voit huomata senkin että ehkä tämä menetetty ei ihan sitä suurinta ollutkaan...Itse koin sen 4 kertaa....vasta neljäs oli oikea (:
tekemistä. Itselläni on ollut niin paljon tekemistä ja tullut todella paljon ystäviä ja uusia tuttavuuksia melkein jopa itsestään! Eli kunhan jaksat liikkua ympäriinsä ja pidät yhteyttä kavereihin yms niin et sä yksin ainakaan jää. Olen jopa löytänyt muutaman sinkkukaverinkin joiden kanssa käydä bilettämässä ;o)
itse muutaman pitemmän seurustelun, ja kummallakin kerralla laitoin sitten itse poikki. Mutta pohdin nimenomaan tuota, jäänkö yksin?, "teenkö virheen?", "saanko tulevaisuudessa huonomman partnerin?", "onko kavereita?" lallalallalaa liirumlaarumia voisi jatkaa loputtomiin.
Olen 26-v mies nyt, ja elän kyllä perhanan täysillä. Paljon kavereita seurustelee, mutta sinkkujankin vielä löytyy. Ja näin kevään korvilla näkyy ihastuksiakin löytyvän :P
Sustahan tulee se sun kaveripiiris bilehirmu.
Sä oot se jota kysytään joka paikkaan kun kerran oot eronnu ja sulla on aikaa.
Tuut kaipaamaan rauhallisia hetkiä :)
Kannattaa muuten kokeilla yksin menemistä ravintolaan.
Jos vaan oot hyvällä mielellä, se näkyy päälle ja juttuseuraa riittää.
Olen tutustunut moniin mukaviin miehiin ja naisiin sillä tavalla.
Varsinkin kun menee alkuillasta ja selvinpäin.
Erosin puoli vuotta sitten aivan yllättäen pitkästä suhteesta, ero tuli kuin seinä vastaan. Olin vaipua jo koomaan että elämästäni ei tule mitään, se on loppu ny jne. mutta ystävät tuli ja pelasti:) Aina on seuraa löytynyt, tietysti on yksinäisiäkin viikonloppuja, ystävistäni suurin osa on parisuhteessa, mikä rajottaa...
laita osotetta jos haluat jutskailla enemmän.