tänä päivänä olen se yksinäinen susi...en kaipaa lähelleni ketään...ei, en ole epävakaa persoona ja minulla on ystäviä, oikein hyviä sellaisia, niin ja on se oma Rakas, paras kaikista...mutta yhä tunnen kulkevani ja matkaavani etsien...mitäkö? En osaa sanoa, on kai heitetty helmiä sioille kohdallani, kun en osaa antaa arvoa jo olemassaolevalle...mutta kuitenkin tunnen, että näin on nyt hyvä...Onko muita kanssahaihattelijoita?
matkalla yhä...
levoton tuhkimo
0268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.