Taustoja. tapasin miehen, ennen niin rauhattoman, lyhyitä suhteita harrastaneen, työn perässä muuttaneen, suuria suunnitelmia, pienet toteutukset..
Yhdessä oltiin vuoden päivät, mies edelleen reissutöissä mutta näimme usein. Sanoi että nyt rauhoittui, rakastimme toisia paljon. Suunniteltiin jollain tasolla tulevaa.. Minä, mies ja minun lapsi.
Sitten tuli ero, mies totesi että taitaa olla reissumiehen veri niin vahva ettei voi "pysähtyä", liittyi muutakin siihen mutta lähinnä mies alkoi menemään taas vaikka en siitä pitänyt. Teki siis kuin itse halusi. Hänet tuntien totesin, että tässä se oli. Häntä ei voi pidätellä jos on mennäkseen!
Kului muutama viikko, mies halusikin jatkaa minun kanssa. Oli kuulema tajunnut ettei voi olla ilman minua ja suuret ole kuulkaa puheet! En olis ikinä edes uskonut että hän tulee pyytämään toista mahdollisuutta. Annoin sen harkinnan jälkeen, kumpikin rakastaa toisia niin halusin nähdä, onko mies todella muuttunut!
Olen ollut jotenkin rauhaton yhteenpalaamisen jälkeen, minulla on syytäkin epäillä, voinko uskoa kaikki, mitä mies sanoi kuinka haluaa jatkaa minun kans. Hän edelleen töissä toisella paikkakunnalla. Hän pyytää meitä muuttamaan hänen luo, minä taas haluan nähdä, miten tämä homma taas lähtee toimimaan. Ja tiedättekö, että viime aikojen myötä minusta on alkanu tuntumaan, että se työ on hänelle edelleen se tärkein. Taas miettii toista paikkaa toisessa kaupungissa, ellei maassa. Sanoo, että jos siksi aikaa sinne menisi kun olen valmis muuttamaan!
Tilanne on tuntunut kääntyvän nyt niin, että MINUN pitää näyttää kuinka tosissaan olen ja suunnilleen heti olla muuttamassa hänen perään kun täällä ei ole töitä hänelle eikä kyllä minullekkaan.. ihan kuin hän muutenki etsisi syitä, että saa taas mennä mihin haluaa!
Onko näin, että jos on reissumies niin häntä ei voi pitää mikään? Luulenko turhaan että hän olisi muuttunut mies? uskokaa kun sanon, että hän todella on ollut rauhaton aina. Nyt annoin uuden mahdollisuuden kun hän NIIN vakuutti minut! Teinkö piru vie virheen... :( Pelkään, että jos muutamme niin ei kulu aikaakaan kun hän taas miettii toista paikkakuntaa! Hän taas väittää että olen jämähtänyt tänne kun en muuta pois. JOS olisin VARMA että nyt hän on tosissaan, muuttaisin kyllä!
Olen puhunut tästä hänen kanssaan, ehkä liiaksi asti kun tuntuu ettei hän jaksa kuunnella enää kun "sama levy pyörii koko ajan"!
Mietin sitäkin, että vaikka RAKASTAN häntä, satutanko taas vaan itseni. Pitääkö suhde nyt lopullisesti lyödä poikki..
Auttakaa
Yhdessä oltiin vuoden päivät, mies edelleen reissutöissä mutta näimme usein. Sanoi että nyt rauhoittui, rakastimme toisia paljon. Suunniteltiin jollain tasolla tulevaa.. Minä, mies ja minun lapsi.
Sitten tuli ero, mies totesi että taitaa olla reissumiehen veri niin vahva ettei voi "pysähtyä", liittyi muutakin siihen mutta lähinnä mies alkoi menemään taas vaikka en siitä pitänyt. Teki siis kuin itse halusi. Hänet tuntien totesin, että tässä se oli. Häntä ei voi pidätellä jos on mennäkseen!
Kului muutama viikko, mies halusikin jatkaa minun kanssa. Oli kuulema tajunnut ettei voi olla ilman minua ja suuret ole kuulkaa puheet! En olis ikinä edes uskonut että hän tulee pyytämään toista mahdollisuutta. Annoin sen harkinnan jälkeen, kumpikin rakastaa toisia niin halusin nähdä, onko mies todella muuttunut!
Olen ollut jotenkin rauhaton yhteenpalaamisen jälkeen, minulla on syytäkin epäillä, voinko uskoa kaikki, mitä mies sanoi kuinka haluaa jatkaa minun kans. Hän edelleen töissä toisella paikkakunnalla. Hän pyytää meitä muuttamaan hänen luo, minä taas haluan nähdä, miten tämä homma taas lähtee toimimaan. Ja tiedättekö, että viime aikojen myötä minusta on alkanu tuntumaan, että se työ on hänelle edelleen se tärkein. Taas miettii toista paikkaa toisessa kaupungissa, ellei maassa. Sanoo, että jos siksi aikaa sinne menisi kun olen valmis muuttamaan!
Tilanne on tuntunut kääntyvän nyt niin, että MINUN pitää näyttää kuinka tosissaan olen ja suunnilleen heti olla muuttamassa hänen perään kun täällä ei ole töitä hänelle eikä kyllä minullekkaan.. ihan kuin hän muutenki etsisi syitä, että saa taas mennä mihin haluaa!
Onko näin, että jos on reissumies niin häntä ei voi pitää mikään? Luulenko turhaan että hän olisi muuttunut mies? uskokaa kun sanon, että hän todella on ollut rauhaton aina. Nyt annoin uuden mahdollisuuden kun hän NIIN vakuutti minut! Teinkö piru vie virheen... :( Pelkään, että jos muutamme niin ei kulu aikaakaan kun hän taas miettii toista paikkakuntaa! Hän taas väittää että olen jämähtänyt tänne kun en muuta pois. JOS olisin VARMA että nyt hän on tosissaan, muuttaisin kyllä!
Olen puhunut tästä hänen kanssaan, ehkä liiaksi asti kun tuntuu ettei hän jaksa kuunnella enää kun "sama levy pyörii koko ajan"!
Mietin sitäkin, että vaikka RAKASTAN häntä, satutanko taas vaan itseni. Pitääkö suhde nyt lopullisesti lyödä poikki..
Auttakaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suuria suunnitelmia ja pieniä tekoja!Itse sen sanoit.Itse olen ollut 30-vuotta avioliitossa,ollut reissumiehenä ja paikallaan.
Paikkaillut avioliittoni ongelmia vierailla suhteilla koska olen ollut kypsymätön!Jäänyt niistä kiinni ja menettänyt luottamuksen ikuisesti.
Tuntuu oudolta että Sinun pitäisi muuttaa jos hän tarvitsee sinua.Tuollaista se on ailahtelevalla mielenlaadulla.Kun lyhyet irtosuhteet menevät karille yritetään välillä palailla varmoille lähteille joista on jo kerran luovuttu.Mies tuntee itsensä että todellista sitoutumista toiseen ei voi syntyä.
Sinusta tulisi nainen jonka luokse tullaan reissuilta.Siis se varma nakki joka on silloinkin kun irtosuhteet ehtyvät.
Puhun sydämestäni,rehellisesti ja asiat kokeneena.
Tuommoista sinulaista reissumiestä tapailleena mietin vaan että.. Kun minulla oli tuollainen reissumies "varmana nakkina" itselle. Ajatuskin oli ettei tarvitse sen kummempata yhteistä kuin tavata ja pitää hauskaa. Puhuttiinkin, hyviä hetkiä oli. Hyvää aikaa ne muutamat kuukaudet. No yllätys sinänsä; miehellä oli perhe muualla. Ajattelin että naisen on 'pakko' olla ns. normaalissa parisuhteessa, tapasin prinssin ja lemppasin reissumiehen.
Nyt muutaman kuukauden tässä "normaalissa" suhteessa mietin että olisiko semmoinen tapailu kuitenkin parempi vaihtoehto. Kun tätä ennen on ollut jo se "elämän rakkaus" josta lapset.
Että voisiko niin elää, vaan "varmana nakkina" toiselle. Yhteisymmärryksessä..
Mutta muista kuitenkin että jonakin päivänä jäät yksin.Ei ole Reissu eikä muitakaan miehiä porteillasi pyörimässä.