Minkälainen on todellisuudessa insinöörien(amk) työllistymistilanne opintojen jälkeen ja miltä tulevaisuus näyttää? Ja minkälaisiin tehtäviin vasta valmistuneet insinöörit useimmiten sijoittuvat(ts. joutuvatko juoksupojiksi...)? Lisäksi haluaisin tietää millä tekniikan alalla tulevaisuuden työnäkymät ovat hyviä(puu, kone, raksa, auto, sähkö, talo, energia, automaatio)? Vielä tiedustelisin että onko jotain erityistä alaa jolla pärjäisi muita paremmin lukiopohjalta, eli onko jokin ala mille kannattaa lukion käyneen pyrkiä? Ja kiitos vielä vastanneille vaivannäöstä.
Insinööri
bopi
16
2476
Vastaukset
- melkein inssi
Työllistyminen riippuu täysin alasta ja siitä, mihin hakee töihin. Esim. tietyissä kaupungeissa on tiettyä teollisuutta enemmän, kuin toisessa.
Ensimmäiset tehtävät riippuu hyvin pitkälti myös työpaikasta. Tuskin kovinkaan moni työnantaja kuitenkaan laittaa insinööriä tekemään tehtäviä, jotka voisi hoitaa vaikka 15-vuotias kesäpoika. Eipä siitä työnantajakaan paljoa voita, jos maksaa inssille inssin palkkaa kahvin keittämisestä.
Mainitsemistasi aloista veikkaisin parhaiten työllistyvän kone-, sähkö- ja automaatio-insinöörit.
Lukiopohja ei anna insinööriopinnoissa käytännössä millekään alalle parempaa pohjaa. Kaikilla aloilla matematiikka ja fysiikka kuuluu perusopintoihin (tässä vaiheessa lukiopohjaisilla yleensä vähän helpompaa). Ammattiopinnoissa on sitten eroja, kuinka raskasta matikkaa ja fysiikkaa ne sisältävät.- Insinööri
Tärkeintä on opiskella sitä alaa, mikä todella kiinnostaa, koska vain osaajille on töitä. Tosin osaajaksi ei voi tulla pelkästään opiskelemalla, vaan täytyy saada myös työkokemusta.
Työnsaantiin tulevaisuudessa vaikuttavat monet seikat: opintomenestys, suhteet, ikä ja työkokemus. Käytännössä homma menee siten, että jos vakuutat koulun opettajat pätevyydelläsi, saat todennäköisesti heiltä suosituksia työnantajia varten. Ilman suosituksia et saa insinööritason töitä (tuli ne sitten opettajilta tai muilta työnantajilta).
Ja tärkeintä on muistaa: nuorena on vitsa väännettävä. Eli pitää valmistua mahdollisimman nuorena.
- Räkä
Omista opiskeluajan kavereista kaikki ovat töissä ja suurinosa insinööritason tehtävissä. Toki mukaan mahtui mikrotukea ja NC-koneistajia.
Tulevaisuuden aloja on kaikki jos kysytään alan ihmiseltä. En itsekään ole koulutusalaa vastaavalla vaan entisellä alallani jota toinen tutkinto vahvisti kivasti.
Lukiopohjalta kannattaa suuntautua jonnekin missä on enemmän perinteistä toimistotyötä, esim. logistiikka tai tuta. Kumpikaan ei tosin ole kovinkaan hyvä työllistäjä.- missä elät?
"logistiikka tai tuta. Kumpikaan ei tosin ole kovinkaan hyvä työllistäjä. "
Että ei hyvä työllistäjä? Varsinkin tutan monialaosaajia tarvitaan kansainvälisissä yrityksissä todella paljon (jos tyyppi on orientoitunut tietotekniseen logistiikkaan). Tutalaisille vielä jopa maksetaankin eniten.
Tietysti, jos joku tollo on mennyt suuntautumaan johonkin "kansainväliseen markkinointiin" tai muuhun vastaavaan potaskaan, ei varmaankaan ole kova sana insinöörimarkkinoilla. Sillähän menee lähes samaan kastiin tradenomin kanssa. - Räkä
missä elät? kirjoitti:
"logistiikka tai tuta. Kumpikaan ei tosin ole kovinkaan hyvä työllistäjä. "
Että ei hyvä työllistäjä? Varsinkin tutan monialaosaajia tarvitaan kansainvälisissä yrityksissä todella paljon (jos tyyppi on orientoitunut tietotekniseen logistiikkaan). Tutalaisille vielä jopa maksetaankin eniten.
Tietysti, jos joku tollo on mennyt suuntautumaan johonkin "kansainväliseen markkinointiin" tai muuhun vastaavaan potaskaan, ei varmaankaan ole kova sana insinöörimarkkinoilla. Sillähän menee lähes samaan kastiin tradenomin kanssa.Tunnen tuta-AMK-inssejä meillä töissä (ei tietologistiikka) ja tekevät samoja hommia kuin minä pienemmällä palkalla.
Tuta:n hommat koulujen markkinoinnissa ovat etupäässä pitkän uran tehneiden paikkoja jotka vaativat laajaa kokemusta. En tunne jokaista yksittäistä firmaa ja henkilöä mitenkään, puhun oman 400hengen asiantuntijaorganisaatiosta jossa projektipäälliköksi pääsee n.10v kokemuksella. Ja se pohjakoulutus on jokin muista toimialoista, miksi ei tuta:kin, kyllä nämä työt oppii tekemällä tuta-inssikin tietoteknisestä logistiikasta. Toimitusvalvontaa ja hankintatointa löytyy vaikkei softia pääsisi kehittämäänkään.
Minusta tuntuu että aina kun otan inssien työllisyyttä koskevassa keskustelussa tuta-inssiet esille saan evtek:n tietoteknisestä logistiikasta kylmää vettä niskaan. Teillä on erittäin huono itsetunto jos ette kestä minkäänlaista kritiikkia koulutusohjelmastanne. Koulut markkinoivat tuta:n tutkintoa vertaamalla TKK:n huippuosastoon ja ajan myötä silmienne auettua havaitsette tulleenne huijatuiksi kiellätte ulkopuolisilta kritiikin. Kuin äiti juoppoa ainokaista poikaansa suojellen.
Muuten aloittajalle tiedoksi: Tuotantotalous on tradenomeillakin sv. - mitä sitten?
Räkä kirjoitti:
Tunnen tuta-AMK-inssejä meillä töissä (ei tietologistiikka) ja tekevät samoja hommia kuin minä pienemmällä palkalla.
Tuta:n hommat koulujen markkinoinnissa ovat etupäässä pitkän uran tehneiden paikkoja jotka vaativat laajaa kokemusta. En tunne jokaista yksittäistä firmaa ja henkilöä mitenkään, puhun oman 400hengen asiantuntijaorganisaatiosta jossa projektipäälliköksi pääsee n.10v kokemuksella. Ja se pohjakoulutus on jokin muista toimialoista, miksi ei tuta:kin, kyllä nämä työt oppii tekemällä tuta-inssikin tietoteknisestä logistiikasta. Toimitusvalvontaa ja hankintatointa löytyy vaikkei softia pääsisi kehittämäänkään.
Minusta tuntuu että aina kun otan inssien työllisyyttä koskevassa keskustelussa tuta-inssiet esille saan evtek:n tietoteknisestä logistiikasta kylmää vettä niskaan. Teillä on erittäin huono itsetunto jos ette kestä minkäänlaista kritiikkia koulutusohjelmastanne. Koulut markkinoivat tuta:n tutkintoa vertaamalla TKK:n huippuosastoon ja ajan myötä silmienne auettua havaitsette tulleenne huijatuiksi kiellätte ulkopuolisilta kritiikin. Kuin äiti juoppoa ainokaista poikaansa suojellen.
Muuten aloittajalle tiedoksi: Tuotantotalous on tradenomeillakin sv."Tunnen tuta-AMK-inssejä meillä töissä (ei tietologistiikka) ja tekevät samoja hommia kuin minä pienemmällä palkalla. "
...ja vielä samalla työkokemuksellako? Ilman samaa taustaa (ja palkkansa neuvottelutaitoa) palkat eivät ole vertailukelpoisia.
Totta, tutan hommat on pääasiassa varattu laajan kokemuksen hankkineille. Toisaalta tutalta valmistuneet dipat (en nyt ota kantaa AMK-insinööreihin, sillä alaisuudessani on ollut vain tuta DI -henkilöitä AMK-inssien lisäksi) kykenevät esimerkiksi mainitsemiisi (ERP) softan kehitystehtäviin huomattavasti teknisen alan ihmisiä nopeammin. Bisnesprosessien ja logistiikan oppimiseen menee huomattavasti pidemmän aikaa kuin teknisen tietämyksen hankkimiseen. Edellinen mielipide on muodostettu puhtaasti empiiriseltä pohjalta, joskin tuttavapiirissäni hyvin yleinen mielipide taustasta riippumatta.
Huomauttaisin kuitenkin, etten missään verrannut AMK-insinööriä dippainssiin, sen teit sinä. Minun ajatteluni lähtökohta on, että hyvä tutainssi tuottaa yritykselle lisäarvoa nopeammin kuin hyvä sähköinssi. Sen takia olisin valmis maksamaan tutainssille parempaa lähtöpalkkaa, jos hakijoiden taustat ovat muuten samanlaiset.
Mielenkiintoinen statistiikka muuten, että Evtekin tutalle hakee vuosittain yli 400 ihmistä, joista sisään pääsee alle 6%. Ensisijaisista hakijoista sisään pääsee noin 17%. Hakijamäärät eivät tietenkään kerro yksiselitteisesti opiskelija-aineksen laadusta, mutta kaikista tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmista sinne on kaikkein vaikein päästä.
Kommenttisi Evtekin inssien herneen nenään vedosta voit minun sijaani osoittaa jollekin, joka siellä joko opiskelee tai on sieltä jo valmistunut. Laukaisusi osui siis väärään osoitteeseen. - Räkä
mitä sitten? kirjoitti:
"Tunnen tuta-AMK-inssejä meillä töissä (ei tietologistiikka) ja tekevät samoja hommia kuin minä pienemmällä palkalla. "
...ja vielä samalla työkokemuksellako? Ilman samaa taustaa (ja palkkansa neuvottelutaitoa) palkat eivät ole vertailukelpoisia.
Totta, tutan hommat on pääasiassa varattu laajan kokemuksen hankkineille. Toisaalta tutalta valmistuneet dipat (en nyt ota kantaa AMK-insinööreihin, sillä alaisuudessani on ollut vain tuta DI -henkilöitä AMK-inssien lisäksi) kykenevät esimerkiksi mainitsemiisi (ERP) softan kehitystehtäviin huomattavasti teknisen alan ihmisiä nopeammin. Bisnesprosessien ja logistiikan oppimiseen menee huomattavasti pidemmän aikaa kuin teknisen tietämyksen hankkimiseen. Edellinen mielipide on muodostettu puhtaasti empiiriseltä pohjalta, joskin tuttavapiirissäni hyvin yleinen mielipide taustasta riippumatta.
Huomauttaisin kuitenkin, etten missään verrannut AMK-insinööriä dippainssiin, sen teit sinä. Minun ajatteluni lähtökohta on, että hyvä tutainssi tuottaa yritykselle lisäarvoa nopeammin kuin hyvä sähköinssi. Sen takia olisin valmis maksamaan tutainssille parempaa lähtöpalkkaa, jos hakijoiden taustat ovat muuten samanlaiset.
Mielenkiintoinen statistiikka muuten, että Evtekin tutalle hakee vuosittain yli 400 ihmistä, joista sisään pääsee alle 6%. Ensisijaisista hakijoista sisään pääsee noin 17%. Hakijamäärät eivät tietenkään kerro yksiselitteisesti opiskelija-aineksen laadusta, mutta kaikista tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmista sinne on kaikkein vaikein päästä.
Kommenttisi Evtekin inssien herneen nenään vedosta voit minun sijaani osoittaa jollekin, joka siellä joko opiskelee tai on sieltä jo valmistunut. Laukaisusi osui siis väärään osoitteeseen.Olemme kaikki vastavalmistuneina tulleet ja keskustelleet lähtöpalkasta. Työkokemusta on ollut kaikilla suunnilleen samanverran alalta. Businessprosessit eivät ole investointiprojektien läpivientiyrityksessä samanlaisia ja meillä on ERP-ohjelma siinä hyvänä apuna. Tunnut olevan kapealla yrityssovellusten toimituksiin keskittyneessä firmassa. Puhut hyvin fiksusti omasta kapeasta sektoristasi. Se ei ikävä kyllä toimi täällä. Projekteja on paljon ja langat on pidettävä kokoajan käsissä niin projektipäällikön kuin tavallisen suunnittelijan. Sähkösuunnitteluun ei voi kuvitellakaan tuta-inssiä pelkän pätemättömyyden vuoksi. Sähkösuunnittelija ja asennustyönvalvoja tarvitsee omat luokituksensa. En ole tehnyt empiirisiä tutkimuksia, olen kuulostellut ja seuraillut tekemisiä osastolla.
Se tästä firmasta, palaan juttuusi. Otin TKK:n esille koska nopeasti vilkaisemalla eri AMK.n sivuja huomaa tuta:a verrattavan virheellisesti korkeakoulujen yksiköihin. Lisäarvoa tuottaa jokainen. Laskutushinnat tuta-insseillä on pienemmät jos ei ole päällikkötasolla. Eli se siitä lisäarvosta. Puhut vain omista mielikuvista. Itse tarkistin laskutushinnan!
Evtek:n tuta:n näyttäisi olevan pienin sisäänpääsyprosentti tekniikan puolella mutta hakijamäärä jää reilusti - missä elät?
Räkä kirjoitti:
Olemme kaikki vastavalmistuneina tulleet ja keskustelleet lähtöpalkasta. Työkokemusta on ollut kaikilla suunnilleen samanverran alalta. Businessprosessit eivät ole investointiprojektien läpivientiyrityksessä samanlaisia ja meillä on ERP-ohjelma siinä hyvänä apuna. Tunnut olevan kapealla yrityssovellusten toimituksiin keskittyneessä firmassa. Puhut hyvin fiksusti omasta kapeasta sektoristasi. Se ei ikävä kyllä toimi täällä. Projekteja on paljon ja langat on pidettävä kokoajan käsissä niin projektipäällikön kuin tavallisen suunnittelijan. Sähkösuunnitteluun ei voi kuvitellakaan tuta-inssiä pelkän pätemättömyyden vuoksi. Sähkösuunnittelija ja asennustyönvalvoja tarvitsee omat luokituksensa. En ole tehnyt empiirisiä tutkimuksia, olen kuulostellut ja seuraillut tekemisiä osastolla.
Se tästä firmasta, palaan juttuusi. Otin TKK:n esille koska nopeasti vilkaisemalla eri AMK.n sivuja huomaa tuta:a verrattavan virheellisesti korkeakoulujen yksiköihin. Lisäarvoa tuottaa jokainen. Laskutushinnat tuta-insseillä on pienemmät jos ei ole päällikkötasolla. Eli se siitä lisäarvosta. Puhut vain omista mielikuvista. Itse tarkistin laskutushinnan!
Evtek:n tuta:n näyttäisi olevan pienin sisäänpääsyprosentti tekniikan puolella mutta hakijamäärä jää reilustiOtin softakehityksen esimerkiksi, koska taustaasi tietämättä oletin sinun ymmärtävän tässä tapauksessa softakehityksellä myös logististen prosesessien kehittämistä, jolloin mainitsemasi "kapea sektori" muuntuu koko yrityksen toimintaa kehittäväksi toiminnaksi. Tämä vaatii sen laajan kokemuksen. Tietänet sen perussäännön, että ohjelmistojen tarkoitus on tukea liiketoimintaa, jolloin ohjelmistojen kehittäminen tapahtuu liiketoiminnan ehdoilla. Prosessien ja tietotekniikan yhdistäminen vaatii molempien osapuolien ymmärtämistä ja on erittäin merkittävä osa yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Tähän jotkut tutalaiset soveltuvat todella hyvin.
Mielenkiintoista on halusi nähdä toimenkuvani pienessä mittakaavassa ja oman osaamisalueesi korostaminen. Siitä kuultaa todellakin läpi nuoren työntekijän (alle 30) ajatusmaailma ja ilmeisesti oman toimintaympäristön rajoitteellisuus. Eritoten kommenttisi "Projekteja on paljon ja langat on pidettävä kokoajan käsissä niin projektipäällikön kuin tavallisen suunnittelijan" paljastaa kokemattomuutesi. Nykypäivänä hektinen projektityöskentely on arkipäivää lähes jokaisessa ammatissa ja positiossa. Työntekijän perusvaatimus on kyetä projektityöskentelyyn, enkä katso sitä erikseen mainittavaksi asiaksi. Mainitsemasi ympäristö on mielestäni kuitenkin kohtuullisen pienen kuuloinen. Olet varmasti kuullut helikopterinäkymästä. Auttaisiko näkemyksemme mittakaavaan asettamista maininta, että sinulle helikopterinäkymä on monta osastoa, minulle se on koko maapallo sisältäen yrityksen kaikki toimipisteet?
Empiirinen tutkimus tarkoittaa karkeasti kuvattuna kokemusperäistä tutkimusta, jolla ei useimmiten ole mitään tieteellistä pohjaa. Olet siis tehnyt empiiristä tutkimusta seurallessasi ympäristöäsi. Se on kokemusperäistä, jolla ei ole tietellistä totuusarvoa.
Tuossa opetushallituksen matskuissa näyttäisi olevan vain ensisijaisten hakijoiden lukumäärät, jolloin lukema pitänee paikkaansa. Kokonaishakijamäärä on yli neljäsataa (oph) ja sisäänpääsyprosentti se mainittu. Evtekin tuta on ollut mielenkiintoinen siksi, että olen itse joutunut muuttamaan omia ennakkoasenteista AMK-tutainssien suhteen. Tapasin hiljattain pari oppilaitoksessa opiskelevaa henkilöä ja olin todella positiivisesti yllättynyt heidän valmiustasostaan työelämään. Ehkä he olivat poikkeuksia väärässä oppilaitoksessa ja olisivat kuuluneet yliopistoon. Evtekiä aion silti tarkkailla vähän enemmän myös tulevaisuudessa.
Tuota... että ihan tarkistit laskutushinnan. Tuohon liittyvälle kommentillesi taidan antaa aikaa muutaman vuoden. Ehkä myöhemmin ymmärrät, miten suuresti vailla totuuspohjaa väittämäsi on heti, kun astut oman organisaatiosi ulkopuolelle, eikä todistuksellasi ole mitään merkitystä.
Kiitos vain keskustelusta. Kehottaisin kuitenkin laajentamaan näkökulmaasi, jotta pärjäisit paremmin elämässäsi.
Oma mielipiteesi on mielestäsi jääräpäisesti niin oikea, ettet kykene laaja-alaiseen ajatteluun ja mopipuoliseen näkökulmaan. Valitettavasti tällainen yksioikoisuus on usein merkki hivenen enemmän rajoittuneesta älykkyydestä. Kärjistettynä mitä kärkkäämmin henkilö kieltää omista mielipiteistä poikkeavat asenteet ja kieltäytyy uskomasta muiden mielipiteitä ja toimintatapoja osittainkaan soveliaiksi, sitä tyhmempi ihminen on älyllisesti. Edellisen takia et voi uskoa minun mielipiteineni edustavan auktoriteetiltaan ja asemaltaan itseäsi ylempänä olevaa henkilöä. Niinpä kiellät totuuden ja uskottelet itsellesi, ettei minua voi olla olemassa, joten väität minua sihteeriksi.
Ihan totta, ystävällisessä hengessä: yksioikoisten mielipiteiden esittäjä leimataan välittömäksi typerykseksi, joten yritä välttää vastaavia kommentteja työelämässä. Valitettavasti kyvykkyytesi analyyttiseen ajatteluun ja koultuspohjasi alhaisuus kuultaa tekstisi sisällöstä. Tuota voi jonkin verran paikata lisäkoulutuksella ja ottamalla oppia kokeneemmista kollegoistasi. Suosittelen lämpimästi. Positiivista oli halusi ottaa asioista selvää, joskin metodit olivat puutteelliset. - Räkä
missä elät? kirjoitti:
Otin softakehityksen esimerkiksi, koska taustaasi tietämättä oletin sinun ymmärtävän tässä tapauksessa softakehityksellä myös logististen prosesessien kehittämistä, jolloin mainitsemasi "kapea sektori" muuntuu koko yrityksen toimintaa kehittäväksi toiminnaksi. Tämä vaatii sen laajan kokemuksen. Tietänet sen perussäännön, että ohjelmistojen tarkoitus on tukea liiketoimintaa, jolloin ohjelmistojen kehittäminen tapahtuu liiketoiminnan ehdoilla. Prosessien ja tietotekniikan yhdistäminen vaatii molempien osapuolien ymmärtämistä ja on erittäin merkittävä osa yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Tähän jotkut tutalaiset soveltuvat todella hyvin.
Mielenkiintoista on halusi nähdä toimenkuvani pienessä mittakaavassa ja oman osaamisalueesi korostaminen. Siitä kuultaa todellakin läpi nuoren työntekijän (alle 30) ajatusmaailma ja ilmeisesti oman toimintaympäristön rajoitteellisuus. Eritoten kommenttisi "Projekteja on paljon ja langat on pidettävä kokoajan käsissä niin projektipäällikön kuin tavallisen suunnittelijan" paljastaa kokemattomuutesi. Nykypäivänä hektinen projektityöskentely on arkipäivää lähes jokaisessa ammatissa ja positiossa. Työntekijän perusvaatimus on kyetä projektityöskentelyyn, enkä katso sitä erikseen mainittavaksi asiaksi. Mainitsemasi ympäristö on mielestäni kuitenkin kohtuullisen pienen kuuloinen. Olet varmasti kuullut helikopterinäkymästä. Auttaisiko näkemyksemme mittakaavaan asettamista maininta, että sinulle helikopterinäkymä on monta osastoa, minulle se on koko maapallo sisältäen yrityksen kaikki toimipisteet?
Empiirinen tutkimus tarkoittaa karkeasti kuvattuna kokemusperäistä tutkimusta, jolla ei useimmiten ole mitään tieteellistä pohjaa. Olet siis tehnyt empiiristä tutkimusta seurallessasi ympäristöäsi. Se on kokemusperäistä, jolla ei ole tietellistä totuusarvoa.
Tuossa opetushallituksen matskuissa näyttäisi olevan vain ensisijaisten hakijoiden lukumäärät, jolloin lukema pitänee paikkaansa. Kokonaishakijamäärä on yli neljäsataa (oph) ja sisäänpääsyprosentti se mainittu. Evtekin tuta on ollut mielenkiintoinen siksi, että olen itse joutunut muuttamaan omia ennakkoasenteista AMK-tutainssien suhteen. Tapasin hiljattain pari oppilaitoksessa opiskelevaa henkilöä ja olin todella positiivisesti yllättynyt heidän valmiustasostaan työelämään. Ehkä he olivat poikkeuksia väärässä oppilaitoksessa ja olisivat kuuluneet yliopistoon. Evtekiä aion silti tarkkailla vähän enemmän myös tulevaisuudessa.
Tuota... että ihan tarkistit laskutushinnan. Tuohon liittyvälle kommentillesi taidan antaa aikaa muutaman vuoden. Ehkä myöhemmin ymmärrät, miten suuresti vailla totuuspohjaa väittämäsi on heti, kun astut oman organisaatiosi ulkopuolelle, eikä todistuksellasi ole mitään merkitystä.
Kiitos vain keskustelusta. Kehottaisin kuitenkin laajentamaan näkökulmaasi, jotta pärjäisit paremmin elämässäsi.
Oma mielipiteesi on mielestäsi jääräpäisesti niin oikea, ettet kykene laaja-alaiseen ajatteluun ja mopipuoliseen näkökulmaan. Valitettavasti tällainen yksioikoisuus on usein merkki hivenen enemmän rajoittuneesta älykkyydestä. Kärjistettynä mitä kärkkäämmin henkilö kieltää omista mielipiteistä poikkeavat asenteet ja kieltäytyy uskomasta muiden mielipiteitä ja toimintatapoja osittainkaan soveliaiksi, sitä tyhmempi ihminen on älyllisesti. Edellisen takia et voi uskoa minun mielipiteineni edustavan auktoriteetiltaan ja asemaltaan itseäsi ylempänä olevaa henkilöä. Niinpä kiellät totuuden ja uskottelet itsellesi, ettei minua voi olla olemassa, joten väität minua sihteeriksi.
Ihan totta, ystävällisessä hengessä: yksioikoisten mielipiteiden esittäjä leimataan välittömäksi typerykseksi, joten yritä välttää vastaavia kommentteja työelämässä. Valitettavasti kyvykkyytesi analyyttiseen ajatteluun ja koultuspohjasi alhaisuus kuultaa tekstisi sisällöstä. Tuota voi jonkin verran paikata lisäkoulutuksella ja ottamalla oppia kokeneemmista kollegoistasi. Suosittelen lämpimästi. Positiivista oli halusi ottaa asioista selvää, joskin metodit olivat puutteelliset.Tuta on melkein jokaisessa teknillisessä AMK:ssa ja löytyy myös tradenomeillekin. Kaikki eivät ole Evtekin tietoteknisestä logistiikasta, miksi se edes on tuta jos tietotekninen logistiikka on nimenä parempi? Kollegat eivät ole evtekistä, jatän mainitsematta mistä. Tuta:n pohjana on tietologn. lisäksi mm. teollisuustuotantoa, kauppaa, logistiikkaa, jne... Tuta on sillisalaatti jolle ei ole yhdenmukaista linjaa koko maassa mutta kaikkia verrataan tiettyyn laitokseen! Eikö ole epämääräistä? Myös kaikkien yksipuoleinen olettaminen "evtek huippuyksikön" tasoisiksi on väärin vai mitä mieltä olet?
Opetushallituksen sivuilla taitavat olla esillä ensisijaiset hakijat joiden voidaan olettaa olevan myös kiinnostuneita koulutuksesta. Loppujen, lähinnä tukien vuoksi hakijat, voi jättää pois laskuista. Niiden ominen joukon jatkoksi on henkipaton toimintaa!
Entä huomaatko itsesi rajoittuneeksi vertaamalla yksi yhteen oman alasi toimintaa evtekistä valmistuviin. Ilmeisesti evtekistä tulee juuri teidän tarpeisiin soveltuvia insinöörejä, mutta oletko samaa mieltä esim. ylivieskan teollisen tuotantotoiminnan tai kotkan merilogistiikan insinööreistä?
Kaikki yritykset eivät toimi hektisesti rajussa busineksessa. Sinun firmasi siis toimii mutta minun työnantajani ei. Tunnen oman vastuualueeni (konesuunnittelu), en voi kaikkia suunnittelualoja tuntea mitenkään. ERP-softa on hyvä apuväline, yksi monesta. En itsekään tiedä kaikkia toimialakohtaisia sovelluksiamme, tiedän ne mitä itse käytän. Niiden käytön oppii melkein kuka tahansa, mutta käytön lisäksi pitää tietää mitä tekee laitteella ja silloin suunnitteluorientoitunut ihminen tulee voittamaan tuta-inssin!
Olen muuten 30v. Ollut useamman vuoden valmistumisen jälkeen, kierrellyt muissakin tehtävissä talon sisällä. Meillä on projektit joita laskutamme tietyllä tuntihinnalla jonka jokainen tietää. Kaverin hinnan saa helposti selville. Toimimme varsin globaalisti teollisuuden investointeja konsultoimassa. En tunne asiakkaan liiketoimintaprosesseja kuin nimeksi. Pysyn kuitenkin kirjoittamani takana. Laajennan mielelläni näkökulmaa esim. tällä keskustelulla. Sinulla on harvinainen työnantaja jos se kehittää ohjelmia asiakkaan ehdoilla. - missä elät?
Räkä kirjoitti:
Tuta on melkein jokaisessa teknillisessä AMK:ssa ja löytyy myös tradenomeillekin. Kaikki eivät ole Evtekin tietoteknisestä logistiikasta, miksi se edes on tuta jos tietotekninen logistiikka on nimenä parempi? Kollegat eivät ole evtekistä, jatän mainitsematta mistä. Tuta:n pohjana on tietologn. lisäksi mm. teollisuustuotantoa, kauppaa, logistiikkaa, jne... Tuta on sillisalaatti jolle ei ole yhdenmukaista linjaa koko maassa mutta kaikkia verrataan tiettyyn laitokseen! Eikö ole epämääräistä? Myös kaikkien yksipuoleinen olettaminen "evtek huippuyksikön" tasoisiksi on väärin vai mitä mieltä olet?
Opetushallituksen sivuilla taitavat olla esillä ensisijaiset hakijat joiden voidaan olettaa olevan myös kiinnostuneita koulutuksesta. Loppujen, lähinnä tukien vuoksi hakijat, voi jättää pois laskuista. Niiden ominen joukon jatkoksi on henkipaton toimintaa!
Entä huomaatko itsesi rajoittuneeksi vertaamalla yksi yhteen oman alasi toimintaa evtekistä valmistuviin. Ilmeisesti evtekistä tulee juuri teidän tarpeisiin soveltuvia insinöörejä, mutta oletko samaa mieltä esim. ylivieskan teollisen tuotantotoiminnan tai kotkan merilogistiikan insinööreistä?
Kaikki yritykset eivät toimi hektisesti rajussa busineksessa. Sinun firmasi siis toimii mutta minun työnantajani ei. Tunnen oman vastuualueeni (konesuunnittelu), en voi kaikkia suunnittelualoja tuntea mitenkään. ERP-softa on hyvä apuväline, yksi monesta. En itsekään tiedä kaikkia toimialakohtaisia sovelluksiamme, tiedän ne mitä itse käytän. Niiden käytön oppii melkein kuka tahansa, mutta käytön lisäksi pitää tietää mitä tekee laitteella ja silloin suunnitteluorientoitunut ihminen tulee voittamaan tuta-inssin!
Olen muuten 30v. Ollut useamman vuoden valmistumisen jälkeen, kierrellyt muissakin tehtävissä talon sisällä. Meillä on projektit joita laskutamme tietyllä tuntihinnalla jonka jokainen tietää. Kaverin hinnan saa helposti selville. Toimimme varsin globaalisti teollisuuden investointeja konsultoimassa. En tunne asiakkaan liiketoimintaprosesseja kuin nimeksi. Pysyn kuitenkin kirjoittamani takana. Laajennan mielelläni näkökulmaa esim. tällä keskustelulla. Sinulla on harvinainen työnantaja jos se kehittää ohjelmia asiakkaan ehdoilla.Ilmesesti ilmaisen tänään itseäni varsin vajavaisesti. En ole softafirmassa töissä, vaan kehitän kansainvälisen suuren monialayrityksen liiketoimintaa, jonka OSANA toimii tietysti logistiikka (tieto-, pääoma- ja materiaalivirtojen hallinta). Tähän ympäristöön tutainsinöörit soveltuvat erinomaisesti. Painottaisin tietysti laillasi kokemuspohjaa alan ihmisillä. Vaativiin projekteihin en kaikkia vastavalmistuneita todellakaan olisi päästämässä ympäristön kompeksisuuden vuoksi.
Itse asiassa merilogistiikan insinöörikin, samoin kuin teollisen tuotantotoiminnan insinöörikin, kelpaisi varsin hyvin toimimaan yrityksessämme - ja jopa koneinsinöörikin. Lähes kaikki insinöörialat käyvät johonkin tehtävään ja varmasti lähes kaikkia talosta löytyykin, jokainen sijoittuneena suuntauksensa tai kiinnostuksensa mukaisesti.
Huomaan, että pyrit painokkaasti vertaamaan erikoisosaamista vaativaa tehtävää yleistehtäviin. Totta kai koneinsinööri suunnittelee pääsääntöisesti koneet muita insinöörejä paremmin, eikä tutainssillä liene juurikaan asiaa konesuunnitteluun koulutuksen antamilla lähtötiedoilla. Insinöörejä kuitenkin työskentelee paljon myös yleisluontoisissa tehtävissä, joita taas puolestaan voi verrata keskenään, näitä fokusoituja ei. Yleisluontoisissa tehtävissä tutainssin etu on juuri koulutuksen "sillisalaatti", kuten kuvasit.
Mielestäni pääasia ei ole, mitä laitteella tehdään, vaan miksi jotain tehdään ja mihin sillä pyritään eli mitkä ovat asiakkaan tarpeet. Mikäli suunnittelette asiakkaalle koneen, joka tekee tuotetta X, se ei välttämättä ole riittävästi. On otettava huomioon asiakkaan kustannuspaineet, tulevaisuuden laajentuminen, muut tuotteet jne. Tällöin voi esimerkiksi sen sijaan, että suunnittelette koneen vain yhtä käyttötarkoitusta varten, ratkaista asiakkaan ongelmia useamman tuotteen kohdalla yhdellä kertaa. Huonosti selitetty, mutta tänään ei todellakaan ole paras päiväni.
Paras konsultti on aina se, joka tuntee asiakkaan liiketoiminnan tarpeita ja prosesseja, koska tällainen henkilö kykenee näkemään asiakkaaan todelliset ja piilotetut tarpeet.
Henkilökohtaisesti laitan konsultteja myös bisnesosaamistason mukaiseen järjestykseen. Pelkästään teknisesti taitava konsultti ilman liiketoiminnan ymmrtämystä vaatii paljon enemmän ohjausta = aikaa, rahaa ja vaivaa. Sen sijaan teknisesti taitava bisnestietoinen konsultti ymmärtää asiakasta nopeammin ja kykenee itse tekemään ehdotuksia ja parannuksia asiakkaan tarpeisiin. Kokonaisuutena jälkimmäinen on edullisempi ja tuottaa enemmän lisäarvoa. - Aamen!
missä elät? kirjoitti:
Ilmesesti ilmaisen tänään itseäni varsin vajavaisesti. En ole softafirmassa töissä, vaan kehitän kansainvälisen suuren monialayrityksen liiketoimintaa, jonka OSANA toimii tietysti logistiikka (tieto-, pääoma- ja materiaalivirtojen hallinta). Tähän ympäristöön tutainsinöörit soveltuvat erinomaisesti. Painottaisin tietysti laillasi kokemuspohjaa alan ihmisillä. Vaativiin projekteihin en kaikkia vastavalmistuneita todellakaan olisi päästämässä ympäristön kompeksisuuden vuoksi.
Itse asiassa merilogistiikan insinöörikin, samoin kuin teollisen tuotantotoiminnan insinöörikin, kelpaisi varsin hyvin toimimaan yrityksessämme - ja jopa koneinsinöörikin. Lähes kaikki insinöörialat käyvät johonkin tehtävään ja varmasti lähes kaikkia talosta löytyykin, jokainen sijoittuneena suuntauksensa tai kiinnostuksensa mukaisesti.
Huomaan, että pyrit painokkaasti vertaamaan erikoisosaamista vaativaa tehtävää yleistehtäviin. Totta kai koneinsinööri suunnittelee pääsääntöisesti koneet muita insinöörejä paremmin, eikä tutainssillä liene juurikaan asiaa konesuunnitteluun koulutuksen antamilla lähtötiedoilla. Insinöörejä kuitenkin työskentelee paljon myös yleisluontoisissa tehtävissä, joita taas puolestaan voi verrata keskenään, näitä fokusoituja ei. Yleisluontoisissa tehtävissä tutainssin etu on juuri koulutuksen "sillisalaatti", kuten kuvasit.
Mielestäni pääasia ei ole, mitä laitteella tehdään, vaan miksi jotain tehdään ja mihin sillä pyritään eli mitkä ovat asiakkaan tarpeet. Mikäli suunnittelette asiakkaalle koneen, joka tekee tuotetta X, se ei välttämättä ole riittävästi. On otettava huomioon asiakkaan kustannuspaineet, tulevaisuuden laajentuminen, muut tuotteet jne. Tällöin voi esimerkiksi sen sijaan, että suunnittelette koneen vain yhtä käyttötarkoitusta varten, ratkaista asiakkaan ongelmia useamman tuotteen kohdalla yhdellä kertaa. Huonosti selitetty, mutta tänään ei todellakaan ole paras päiväni.
Paras konsultti on aina se, joka tuntee asiakkaan liiketoiminnan tarpeita ja prosesseja, koska tällainen henkilö kykenee näkemään asiakkaaan todelliset ja piilotetut tarpeet.
Henkilökohtaisesti laitan konsultteja myös bisnesosaamistason mukaiseen järjestykseen. Pelkästään teknisesti taitava konsultti ilman liiketoiminnan ymmrtämystä vaatii paljon enemmän ohjausta = aikaa, rahaa ja vaivaa. Sen sijaan teknisesti taitava bisnestietoinen konsultti ymmärtää asiakasta nopeammin ja kykenee itse tekemään ehdotuksia ja parannuksia asiakkaan tarpeisiin. Kokonaisuutena jälkimmäinen on edullisempi ja tuottaa enemmän lisäarvoa.Asiallista keskustelua, uskomatonta! Tällä paskanjauhamisen luvatulla palstalla...
Kiitoksia sekä "Räkä":lle että "Missä elät":lle!
T:Logistiikkainsinörtti - Räkä
Aamen! kirjoitti:
Asiallista keskustelua, uskomatonta! Tällä paskanjauhamisen luvatulla palstalla...
Kiitoksia sekä "Räkä":lle että "Missä elät":lle!
T:LogistiikkainsinörttiVäittely minun kanssa on kuin mutapaini sian kanssa: Hyvin äkkiä huomaa että tuohan tykkää tästä!
En jatka enempää!
- Inssi
Itse olen IT alan inssi ja valmistuin alan parhaaseen aikaan. Töitä sai aika helposti ilman kokemustakin ja siitä lähtien niitä on ollut.
Nyt en enää alalle lähtisi opiskelmaan tietäen nykyisen tilanteen. Vaikeaa olisi työn saanti ilman kokemusta.
Kannattaa lähteä opiskelemaan edes vähän sellaista alaa mikä kiinnostaa. Vakavasti kannattaa miettiä myös tavallisempia ammatteja, ns. paljon koulutusta vaativien ammattien sijaan.
Ei sillä ole väliä onko lukio vai mikä pohja, töissä ne hommat lopulta opitaan. Toisista ihmisistä on vain paremmin aineista tiettyihin töihin kuin toisista. Nuorena voi koulupohjalla luulla olevan merkitystä, mutta ei sillä juuri ole.
Jos haluat alalle jonka töitä löytyy nyt ja tulevaisuudessa täältä, kannattaa miettiä mitä ihmiset tarvitsevt päivittäin ja mitä eivät.
Ainakin IT ja paperi / puu alan työpaikat katoavat ulkomaille. Rakennus-, kuljeuts-, elintarvike- ja terveysalan, yms. palveluita tarvitaan.
Mistään alasta ei voi kuitenkaan sanoa varmasti, onko töitä vai ei.- bopi
Kiitos erittäin paljon vastanneille! Taas tulevaisuuden suunnitelmat selvenivät vähän ;) Vielä haluaisin tietää onko sillä käytännössä suurta merkitystä meneekö amkkiin lukio- vai amispohjalta?
- ..............................
bopi kirjoitti:
Kiitos erittäin paljon vastanneille! Taas tulevaisuuden suunnitelmat selvenivät vähän ;) Vielä haluaisin tietää onko sillä käytännössä suurta merkitystä meneekö amkkiin lukio- vai amispohjalta?
Lopputulos on sama. Painotukset ainakin opiskeun alkuvaiheessa erilaiset.
- SeAMK:sta valmistuva puuinssi
Työllisyystilanne riippuu hyvinkin monesta asiasta. Ensimmäinen seikka on opiskelija itse - soveltuvuus, arvosanat, työkokemus, osaaminen, (muuttovalmius) jne.
Mikäli itsestä vain löytyy halua pärjätä ja saada töitä, niin varmasti saa töitä! Ts. töitä on, millaisia? - riippuu paljolti itsestä...
Työelämään mentäessä ei kannata heti alkuun mennä johtajan elkein, vaan ennemminkin nöyränä ja oppimishalukkaana, kyllä työnantaja näkee yrittämisen ja halun oppia uutta. Uusien asioiden kokeilemista kannattaa ehdottaa itse ja keskustella työntekijöiden kanssa ym. (nöyristely ei ole hyvä asia...).
Juoksupojaksi joutuminen on mahdollista, mutta edelleen se on yllättävänkin paljon itsestä kiinni, mikäli osoitat olevasi osaava ja haluat oppia uusia, vastuullisempia hommia - se on hyvinkin mahdollista, että valmistuttuasi pääset koulutusta vastaaviin tehtäviin - esim. esimieheksi tvs.
Vinkki: Hae kesätöihin sellaiseen työpaikkaan, johon voisit mahdollisesti tehdä ohjatun harjoittelun ja opinnäytetyön. Työpaikan tulisi olla koulutusta vastaava.
Työelämä kun on menossa vahvasti automaation suuntaan, melkeinpä itse lähtisin opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa, tuotantoautomaatiota tvs.
Kuitenkin asia riippuu paljolti siitä, mikä itseä kiinnostaa eniten. (ei ole välttämättä hyvä asia että oltuasi työelämässä huomaat ettei tämä olekaan mun juttu...)
Ja onhan Suomessa näitä vahvoja perinteisiä aloja (esim. puu-, raksa, auto- ja kuljetus jne), joista osaava löytää aina varmasti hommansa.
Lukiopohjalta käyneille ovat varmaankin enemmän laskentaa tai kielitaitoa vaativat alat helpompia. Itse olen lukiopohjalta ja opiskelen puutekniikkaa.
Eniten pohjustaisin hakua sellaiselle alalle, joka tuntuu sopivimmalta ja sellaiselta, että motivaatio riittää alusta loppuun.
Opiskelupaikkakunnan merkitys korostuu koulun ulkopuolisessa elämässä. Mikäli on joku kaveri, joka on menossa samaan paikkaan, niin melkeinpä kannattaa ryhtyä kämppikseksi niin kulut puolittuu ja onpahan juttuseuraa.
Bileitä tulee ja menee, enemmänkin kuin tarpeeksi. Kaikkiin ei kannata lähteä mukaan vaan mieluummin valikoivasti bilettää. Koulu kannattaa asettaa etusijalle! Bilettäminen vaikuttaa yllättävankin helposti arvosanoihin ja sitä myötä tulevaisuuden työllistymistilanteeseen. Tässäkin kaikki on itsestä kiinni...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi624282Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1541812Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141513Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !351278Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1681063- 56914
- 78904
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.167829Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54811- 39781