Olenko taas tyhmä nainen joka ei ymmärrä milloin riittää?Seurustelin aikoinani miehen kanssa joka oli minua päätä isompi ja erittäin vahva.Hän painosti ja ohjaili minua elämään paremmin.Hän käski mitä puen päälleni,mitä puhun,ketkä ovat ystävieni eli hän yritti elää eläämäni.Olin tuolloin herkässä elämänvaiheessa.Läheinen ystäväni oli kuollut ja halusin jonkun tuekseni,Henkilön joka kerrankin hoitaisi asioita puolestani,niin ettei tarvinnut aina olla niin "itsenäinen nainen".Suuri virhe oli tutustua häneen tai ylipäätänsä alkaa seurustella.Kun yritin irrattautua hänestä hän uhkaili ja löi.
Karkasin kirjaimellisesti hänen luotaan.
Nyt olen seurustellut kohta kaksi vuotta uuden poikaystäväni kanssa,hän on tosi rakastava ja inhimillinen minua kohtaan,kuitenkin hänen luonteeseensa kuuluu pieni hallitseminen.Kuten monella miehellä on halu käskeä naista olemaan hänen naisensa...Vaikea selittää olla loukkaamatta liikaa toista sukupuolta,siis älkää ymmärtäkö väärin
Painajaiset kummittelevat nykyisessä suhteessani,olemme puhuneet asiasta hieman.
En tiedä onko vika minussa vai mitä?
Rakastan häntä todella paljon ja haluan jatkossa olla ajattelematta exääni,mutta näen exääni tasaisin välein esimerkiksi kaupungilla.
Auttakaa minua,olen menneiden vanki!
Karkasin kirjaimellisesti hänen luotaan.
Nyt olen seurustellut kohta kaksi vuotta uuden poikaystäväni kanssa,hän on tosi rakastava ja inhimillinen minua kohtaan,kuitenkin hänen luonteeseensa kuuluu pieni hallitseminen.Kuten monella miehellä on halu käskeä naista olemaan hänen naisensa...Vaikea selittää olla loukkaamatta liikaa toista sukupuolta,siis älkää ymmärtäkö väärin
Painajaiset kummittelevat nykyisessä suhteessani,olemme puhuneet asiasta hieman.
En tiedä onko vika minussa vai mitä?
Rakastan häntä todella paljon ja haluan jatkossa olla ajattelematta exääni,mutta näen exääni tasaisin välein esimerkiksi kaupungilla.
Auttakaa minua,olen menneiden vanki!
Vastaukset 6
Vanhimmat
ehkä tämän nykyisen kanssa olisi hyvä puhua entisestä suhteestasi vähän tarkemmin. Ehkä hän ymmärtäisi sitten miten kammoat "hallitsemista". Ehkä hän voisi muuttaa tapojaan, tai sinä voisit oppia, ettei hän ole samanlainen kuin entisesi.
Ei se auta kuin kelata asiat kunnolla päässään (tai kirjottaa paperille), entiset ja nykyiset, siten pääsee eroon joistain "kysymyksistä".
kiitos kuitenkin vastauksestasi
apusi auttoi enemmän kuin arvaatkaan.
Välillä vain tuntuu että on yksin koko maailmassa
joten lähetän sinulle lämpimiä terveisiä!
niin se vaan on, et ole yksin. Itse en ole samassa tilanteessa, mutta kuitenkin, hyvä jos voi jollain tavoin vähän auttaa. Kiitos terveisistäsi, ne ehkä auttoivat minua enemmän kuin arvaatkaan - ehkä tämä lauantai tästä vielä suttaantuu... =)
Tuo mies "rooli" mikä on nykyisellä miehelläsi on mielestäni normaali (tekstisi perusteella). Sinun naisroolissasi saattaa olla vikaa juuri huonon itsetunnon takia, mieti sitä.
Mies ja nainen pystyvät kyllä elämään yhdessä onnellisina jos heidän miehuuttaan ja naiseuttaan ei yritetä tukahduttaa. Miehen primitiivisiin vaistoihin kuuluu perheen päänä oleminen. Parisuhde on joskus myös periksiantamista toisen takia, ei tietenkään liikaa vaan tasapuolisesti.
Jos saisit itsetuntosi uudelle tasolle, luulen että pystyisit elämään onnellisena nykyisessä parisuhteessa. Miehelle voi laittaa myös kampoihin, ei se siitä rikki mene ;-)
Voisistko selittää minulle mitenkä itsetuntoni
voi olla ongelmana tässä asiassa
koska sitä mietittyäni en päässyt ymmärrykseen
että miten voisi huono itsetunto olla vastaus
kysymyksiini?
Eli jos oikein ymmärsin että jos olen kokenut
henkisesti erittäin raskaan suhteen miehen
käytöksestä johtuen niin nykyisessä suhteessani
ns pelkoni johtuu vain huonosta itsetunnosta.
Minusta nämä asiat eivät liity toisiinsa millään
tavalla.
Ymmärrän toki sen perheen pää jutun mutta
onko se ajattelu tapa todellakin oikeaa suuntaa antava
Sanon sen nyt että minä haluan kumppaniltani
sellaista arvostusta että hän pitää minua täysin
samanarvoisena,eikä hän ole niinkään se perheenpää
koska jos kysymyksessä on esimerkiksi aviopari
on tarkoituksena kahden ihmisen miehen ja naisen
liitto jonka pitäisi olla täysin tasa-arvoinen
Nämä jutut ovat kuitenkin melkein niitä ikuisia
sukupuolten välisiä tasa-arvokysymyksiä...
pyytäisin sinulta kuitenkin vastausta tähän
itsetunto asiaan jos mielikseni haluasit vastata
Itsetuntosi- ja luottamuksesi varmasti laski edellisessä suhteessasi, ihme olisi jos ei olisi laskenut.
Nykyisessä suhteessasi näet juuri huonon itsetunnon takia vääristyneenä kuvan miehesi taipumuksista "hallita".
Eli jos luottaisit enemmän itseesi niin et ota kaikkea niin vakavasti. Et näkisi mörköjä seinillä.
Tuo loppu tekstistäsi, esim. kohta "Sanon sen nyt että minä haluan kumppaniltani
sellaista arvostusta että hän pitää minua täysin
samanarvoisena," vahvistaa mielipidettäni. Huonon itseluottamuksen takia mietit kokoajan omaa tasa-arvoasi vaikka siinä ei pakosta ole mitään vikaa.
Nämä minun juttuni siis pätevät vain siinä tapauksessa, että sinulla on nyt hyvä mies eikä oikeasti mikään diktaattori.