omia aivoja,NIIN.
TV1 maanantaina 13.3.2006 klo 21.00
* Suomalainen media ei tarjoa vaihtoehtoja, ei edistä demokratiaa, eikä halua muutosta tähän .
* Työnantajien keväthyökkäys: massairtisanomisia, tyhjentyviä kuntia, isommat voitot omistajille.
TUTKIMUS: SUOMALAINEN MEDIA MYÖTÄILEE VALLANPITÄJIÄ, EIKÄ EDISTÄ DEMOKRATIAA
Toimittaja: Markku Lehtola
Viestintätutkijoiden mielestä media alittaa demokratian kannalta riman myötäillessään yksiäänisesti eliittien sopuilua ja veisatessaan niiden konsensusvirttä.
Viestinnän professori Hannu Nieminen, Turun yliopisto: ”Suomalaisessa mediassa näyttäisi olevan tällainen aika vahva piirre, että keskusteluun tuodaan vain sellaisia asioita, joitten ikään kuin, jotka on jo auktorisoitu jollakin tavalla.
Tuoreesta esimerkistä käy kuntauudistus. Media on nielaissut vallan näkökulman ja kampanjoi liki yksituumaisesti suuren kuntakoon puolesta.
Nieminen: ”Moniarvoinen ja ristiriitoja sisältävä ja tällainen konfliktinen keskustelu jää näkymättömiin. Demokratian kannalta se ei oo kovin terveellinen terveellinen tilanne.”
Yhtenä esimerkkinä moniäänisyyden puuttumisesta Nieminen mainitsee paperiteollisuuden viime vuoden työkiistan.
Viestinnän professori Hannu Nieminen, Turun yliopisto: ”Opiskelijoiden gradutöissä, jotka ovat tutkineet sen julkista käsittelyä, on todettu aika selvästi kuinka median ikään kuin tää näkyvyys, kuinka paperiteollisuus saa tän medianäkyvyyden ja työntekijäpuoli esiintyy aina ikään kuin altavastaajan asemassa näissä keskusteluissa eli tällainen työnantajamyönteisyys tulee voimakkaasti esille.”
Eurovaaleissa tiedotusvälineet tulvivat asioiden sijasta henkilöitä ja poliittista peliä. Keiden etuja mepit vaalien välillä ajavat, sitä media ei seuraa.
Digi-tv-keskustelu taas on esimerkki siitä, miten kaupallistuva media kohtelee meitä vain kuluttajina. Osallistuvan kansalaisen oikeuksista näyttää kantaneen huolta lähinnä vain oikeuskansleri.
Toimittaja: ”Koetko, että katsojat ovat MTV3:lla kansalaisia enemmän vai kuluttajia enemmän?”
Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media: ”Kyllä he on kansalaisia enemmän. Meillehän ei tipu yhtään penniä tai senttiä rahaa katsojilta, se tulee kaikki mainostajilta.”
Voidakseen toimia kansalaisina ihmiset tarvitsevat tietoa. Sitä tarjoaa eri kanavista selvästi eniten Ylen TV1. Sen ohjelmistosta asiaohjelmia on lähes 70 %, MTV3:n kanavalla asiaohjelmien osuus on vajaat 30 %.
Esimerkillä perustellen Karhuvaara arvioi kuitenkin kaupallisen MTV3:n suoriutuvan demokratian kannalta hyvin. Sata vuotta täyttävän eduskunnan kanssa MTV:n uutiset järjestää ensi kesänä Porin jazzien aikaan Suomi-areena -nimisen 30-osaisen keskustelusarjan, jossa maan huiput ruotivat yhteiskunnallisia epäkohtia.
Karhuvaara: ”Tuo Suomi-areena ei todellakaan ole niin sanotusti kaupallisesti voittoa tekevä, vaan se on osa meidän profiiliamme, ja haluamme olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa vakavasti.”
Julkinen palvelu tarkoittaa lisäksi monipuolisia ja moniäänisiä asiaohjelmia ja erityisryhmien ohjelmia. Kaupalliset kanavat haluaisivat Yleisradion keskittyvän yleisöihin ja ohjelmiin, jotka eivät mainostajia kiinnosta, mutta Niemisen mielestä julkista palvelua ei pitäisi rajata vain Ylen tehtäväksi.
Viestinnän professori Hannu Nieminen, Turun yliopisto: ”Pelkona on se, että jos julkisen julkinen palvelu niin sanotusti nähdään vain Yleisradion tehtävänä, niin silloin se alkaa painottua yhä enemmän vain tällaisiin sanotaan yhdysvaltalaistyyppiseen julkiseen palveluun, joka on vain näitten marginaalien tai tai osayleisöjen palvelua.”
Onko MTV3 valmis toimintaan, jossa otetaan eri väestöryhmien viestintään liittyviä erityistarpeita huomioon?
Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media: ”No, sikäli kuin se on kaupallisesti mahdollista, mutta kaupalliselle televisiotoimijalle tämä valitettavan usein ei ole mahdollista. Esimerkiksi että meillä olisi laaja ruotsinkielinen ohjelma, se ei vaan kaupallisesti toimi.”
Tutkijoiden mielestä julkisen palvelun tulisi toimia nykyistä paremmin. Siksi he ehdottavat kaupallisten kanavien toimiluvan ehdoksi ainakin julkisen palvelun minimivelvoitteita.
Professori Nieminen: ”Enimmäkseen kysymys koskee varmaan tällaisia ohjelmatyyppejä ja ohjelmasisältöjä, jotka palvelee joitakin tiettyjä vähemmistöjä, erikoisryhmiä ja niin poispäin.”
Tällaiset tehtävät tuskin kelpaavat kaupallisille tv- ja radiokanaville, jotka mieluummin kokoavat suuria ja maksukykyisiä yleisöjä mainostajille. Karhuvaaran mukaan MTV3:n toimiluvan ehtona sitä paitsi jo on julkisen palvelun vähimmäisvelvoitteita.
Toimitusjohtaja Karhuvaara: ”Meidän pitää tukea suomalaista kulttuuria, meillä pitää olla koko maan kattava lähetysverkko, meidän pitää tukea suomalaista av-kulttuuria, meillä pitää olla laadukkaat uutis- ja ajankohtaisohjelmat toimilupaehtojen mukaan, ja meidän ohjelmiston tulee olla monipuolista.”
Nieminen tulkitsee kaupallisten kanavien toimilupaehdot lähinnä paperille piirretyiksi periaatteiksi, joista ei tiedetä, mitä niiden käytännössä edellytetään tarkoittavan.
Nieminen: ”Tää on ensimmäinen ensimmäinen lähtökohta oikeastaan, että pitäis tehdä selväksi mitä niiltä yhteiskunta odottaa näiltä kaupallisilta toimijoilta.”
Kaupallisten tv-kanavien pitää puolivuosittain raportoida liikenneministeriölle toimilupaehtojen täyttämisestä, mutta raportin mukaan on epäselvää, arvioidaanko ehtojen täyttymistä millään tavalla.
Nieminen: ”Miten tämä tapahtuu, miten niitä käsitellään niitä raportteja, käydäänkö niistä jotakin keskustelua, arvioidaanko niitä, ei ole mitään käsitystä.”
KUNTA PAIJAA YRITYSTÄ, YRITYS SAUVOO ULKOMAILLE
Toimittaja: Renny Jokelin
Tanja Poutiaisella oli Torinon hopealaskussa apunaan suomalainen keksintö, Exelin muoviset sauvat. Moni muukin maailman huippu luotti Exelin tuotteisiin, joilla kahmittiin kaikkiaan 56 olympiamitalia.
Pian tämä suomalaismenestys on menneen talven lumia. Mäntyharjussa kotipaikkaansa pitävän Exelin johto on päättänyt siirtää sauvojen tuotannon Kiinaan ja irtisanoa tehtaalta lähes puolet työntekijöistä, n. 70 henkeä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”Se on kaksi prosenttia meidän työvoimasta. Jos se suhteutetaan koko maahan esimerkiksi, se tietäisi noin 50.000 työpaikan lähtöä. Jos se tapahtuisi Kehä kolmosen sisäpuolella, meillä olisi jonkinlainen kriisiryhmä pystyssä.”
Näin ei pitänyt käydä. Vielä vuosi sitten yhtiön johto vakuutti Kiina-päätöstä tehdessään tuotannon jatkuvan Suomessa.
Toimitusjohtaja Ari Jokelainen, Exel (24.2.2005): ”No, meidän markkinat ovat kasvussa ja tämä investointi lisää meidän kapasiteettiamme ja Suomen tehtaat pyörivät jatkossakin ihan täysillä.”
Exelin menestys pohjaa aitosuomalaiseen kehittelyyn. Kaikki alkoi Helsingissä vuonna 1960 sähkönalleista ja kuulonsuojaimista, mutta vuonna 1973 yhtiö siirtyi Mäntyharjuun. Se kehitti ensimmäisenä maailmassa epoksimuovin ja lasikuidun sekoituksen, joka syrjäytti teräksiset ja ruokosauvat. Yhtiö valmisti itse myös koneet ja siitä tuli Mäntyharjun suurin yksityinen työnantaja.
Vuosikymmenten mittaan yhtiö kehitti uusia hiilikuituprofiileja, teleskooppi- ja purjelautojen mastoja, golf-mailojen varsia sekä yhä kiihtyvään tahtiin mailoja salibandyyn, jääkiekkoon ja vuodesta 1997 sauvakävelyyn, josta suomalaisten liikuntajärjestöjen avulla markkinoitiin koko kansan välineurheilu.
Menestyvä yritys ei jäänyt sijoittajilta huomaamatta ja Exel siirtyi sijoitusyhtiö Sponsorin kautta uusille omistajille ja listautui pörssiin vuonna 1998. Nyt sen suurimmat omistajat ovat vakuutusyhtiöitä kuten ruotsalainen Nordstjernan ja suomalaiset Ilmarinen, Varma ja Eläke-Fennia sekä suomalaiset sijoitusyhtiöt ja yksityishenkilöt.
Yritys on ollut rahasampo omistajilleen, joille on jaettu miljoonaluokan osinkoja. 2000-luvulla yhtiö ryhtyi levittämään kävelysauvojen autuutta keskiseen Eurooppaan ja pohjoiseen Amerikkaan.
Mäntyharjun kunnan päättävissä elimissä yritetään löytää syitä tyrmistyttävälle päätökselle, jota yrityksen johto kieltäytyy perustelemasta:
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Leena Pekkanen (kesk), Mäntyharju: ”Yritys joutuu mukautumaan niihin markkinaolosuhteisiin mitkä kulloinkin on aina olemassa, mutta kyllä näitten työntekijöiden puolesta tietysti harmittaa, mutta sitä pitää tietysti kysyä Exelin johdolta sitten, että mitkä on perustelut tällaiselle ratkaisulle.”
Perusteluja ei johdolta saatu, koska toimitusjohtaja perui sovitun haastattelun ja uutta aikaa ei löytynyt 10 vuorokauteen. Myös tehtaan ovet sulkeutuivat kameran edestä.
Yritysten päätösten taustalla sanotaan usein olevan se, että duunarit tai tehdaspaikkakunta eivät ole osoittaneet ymmärrystä yrityksen vaatimuksille. Mäntyharju on kuitenkin tehnyt kaikkensa keppitehtaan eteen, toteavat rakennustyöläisenä toimiva kunnanhallituksen puheenjohtaja ja asiaa seurannut paikallisen median edustaja.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”Mäntyharjun kunta on osallistunut erilaisiin hallihankkeisiin, kunta on kehittänyt alueella ja osallistunut liikennejärjestelykustannuksiin, nyt tämä viimeisin laajennus 4500 neliön hallista, joka on lunastuspohjalla tehty, että kyllä minun käsittääkseni kunta ei ole voinut enempää tehdä.”
Toimittaja Henry Parta, Pitäjänuutiset: ””Mäntyharjun kunta on Exeliä tukenut käsittääkseni niin hyvin, kaikissa laajennushankkeissa ja muissa, että ei kunnan piikkiin voi pistää mitään tästä. Kyllä kunta on Exelin takana ollut aina erittäin vahvasti.”
Exelin johdon tapaan Mäntyharjun kunnanjohtajan kanssa sovittu haastattelu peruuntui viime hetkellä. Kunnantalolta saatiin kuitenkin kopiot kunnan ja Exelin välisistä sopimuksista. Ne osoittavat kunnasta ainakin löytyneen toiveikkuutta yrityksen pysymiseksi paikkakunnalla. Tehtaan alla olevat maat on vuokrattu yritykselle sadaksi vuodeksi. Vuokra on vaivaiset 300 euroa vuodessa. Tehtaan laajennukset on tehty kunnan rahoilla ja vuokrattu edelleen yritykselle. Yrityksen yllätyspäätös lamauttaa.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Leena Pekkanen (kesk), Mäntyharju: ”Kunnan keinot vaikuttaa yksittäisen yrityksen päätöksentekoon on aika vähäiset, että tokihan keskusteluja voidaan käydä, mutta valitettavan pienet ne vaikutusmahdollisuudet taitaa olla.”
Toimittaja Henry Parta, Pitäjänuutiset: ”Kun nää firmat selittää, että tää on pakko tehdä niin mitäs siinä pieni ihminen, ei täällä barrikadeille oikein voi nousta. Tietysti ois hyvä, jos jotain muutakin olisi kuin yhden päivän työnseisaus tuolla, mutta ne muodot mitä ne olisi, se on vaikea sanoa.”
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”Kun toisella puolella on pörssiyhtiö, aika isokin pörssiyhtiö ja toisella puolella kunta, niin kyllä siinä painoarvo on hieman epäsuhteessa.
Kyl se sitten tiettyä katkeruutta herättää sit, että tuolla kaukana tehdään vähän halvemmalla, mutta tämä osaaminen mikä täälläkin on, niin sitä ei haluta hyödyntää sen enempää …. että raha sanelee. ”
Mäntyharjussa ihmetellään onko yritysten menestymisen mittareissa mitään ylärajaa. Yritys on kasvanut nopeasti, tehnyt huomattavaa tulosta, jakanut omistajilleen luvattua paljon suurempia osinkoja ja saanut yhteiskunnan tuen. Kuinka kauan Exel ylipäätään pysyy Mäntyharjussa?
Exelin toimitusjohtaja Ari Jokelainen lohdutti Paikallislehdessä kuntalaisia ja totesi Exelin johdon tekevän koko ajan vakavaa harkintaa kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi myös Mäntyharjussa.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”He toimivat lain mukaan. Me olemme sen tavalla tai toisella hyväksyneet, meillä on eduskunnan säätämät lait. Pörssiyhtiössä on aika vaikea tuntea isänmaata.”
TYÖNANTAJAN KEVÄTHYÖKKÄYS ALKANUT: SUUREMMAT VOITOT OMISTAJILLE, TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET ALAS!
Toimittaja: Mia Paju
Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Suomalaiset työnantajat kuitenkin väittävät että, kilpailukyvyn tiellä on esteitä: Massa-irtisanomisista on tullut toistuva tapa, ja investoinnit tehdään ulkomaille, vaikka hallitus on alentanut yritysverotusta ja tukenut teollisuutta, ja vaikka maltillinen tulopolitiikka vaan jatkuu. Potkujen Suomen ennätyksen aikoo tehdä UPM.
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, tv-uutisissa: ”Tällä ohjelmalla me tulemme parantamaan UPM:n tehokkuutta, toimintaa, kilpailukykyä markkinoilla selkeesti”.
Yhtiön hyvästä tuloksesta kertoo se, että UPM aikoo jakaa osinkoja lähes 400:n miljoonan euron verran, ja että se haluaaostaa omia osakkeitaan. Omien osakkeiden osto on tapa jakaa lisää voittoa omistajille.
Toimittaja Paju: ”Tämä UPM.n tuore tilinpäätös kertoo myös, että yhtiökokous valtuutti hallituksen antamaan optio-oikeuksia konsernin avainhenkilöille. Eli optiomiljoonia on luvassa UPM-Kymmenen johdolle samaan aikaan kun 3000 duunaria uhataan irtisanoa.”
Sama tyyli löytyy myös muilta pörssiyhtiöiltä. Outokumpu, joka on uhannut irtisanoa yli 300 ihmistä, on päättänyt jatkaa optio-ohjelmaa. Myös Elisa on ilmoittanut uudesta johdon palkitsemis-järjestelmästä, samaan aikaan kun se uhkaa irtisanoa yli 200 ihmistä.
Yritysjohtajien tulotaso on nyt hurjassa nousussa. Viimeisen verotuksen mukaan esimerkiksi UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen tulot lähes kaksinkertaistuivat 860 000 euroon. Metson Jorma Elorannan ansiotulot olivat vuodessa 1,48 milj. €. Stora Enso maksoi toimitusjohtaja Jukka Härmälälle palkkaa ja etuisuuksia 1,26 milj.€
Suomen tehdasteollisuudessa pääoman tuotto on kasvanut voimakkaasti 90-luvun alusta lähtien. Mutta Suomessa syntyneitä tuloja on viety ulkomailla. Suomalaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden henkilökunta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yksi suurimpia sijoituksia ulkomaille on UPM:n Saksasta ostamat 4 paperitehdasta, hinnalla 2,7 miljardia euroa. Mutta UPM:n yritysostot ulkomailla ovat menneet huonosti. Viime vuonna UPM hävisi noin 250 miljoonaa euroa tytäryhtiöiden arvonalennuksiin. Irtisanomisilla ja uudella säästöohjelmallaan UPM noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, tv-uutisissa: ”Yhtiöllä on vastuu…kertomalla avoimesti, vastuullinen toiminta on että me ollaan kilpailukykyisiä, myös tulevaisuudessa.”
Voittojaan kasvattavat työnantajat hyökkäävät myös lakko-oikeuden kimppuun, vaikka lakkojen määrä on pudonnut merkittävästi. 70- ja 80-luvulla lakkoja järjestettiin vuodessa tuhannesta kolmeen tuhanteen. Nyt lakkoja, lähinnä ulosmarsseja, on alle sata vuodessa. Tästä huolimatta työnantajapuoli vaatii laittomien lakkojen rajoittamista ja rangaistusten koventamista.
Johtaja Seppo Riski, EK: ”Seuraamuksilla pyritään siihen sankitolla, et noudatetaan lakia tehtyjä sopimuksia. sehän tarkoitus, sen takia vaikea ymmärtää et tää on tullut niin vaikeeksi kysymykseksi. polittikoille ja ay-liikeelle, ei tahdo ymmärrystä noin julkisesti annettavan. Se on eri juttu et pienen piirin puheissa tätä ymmärtämystä kyllä annetaan. ”
Vaikka AY-liikkeeltä löytyy tukea EK:lle pienissä piireissä, tätä ymmärrystä emme koskaan näe julkisuudessa. Tilanne on ainutlaatuinen myös siksi, että vaikka lakkoja ei juuri ole, uusia syitä lakkoilla kyllä löytyy.
Tuoreimmassa lakossa, AKT kiisteli osa-aikatyön käytöstä. Naisvaltaisella vähittäiskaupan alalla osa-aikaisuus on viety läpi aikaa sitten, ja niin jopa perusteellisesti, että nyt joka toinen vähittäiskaupan työntekijästä on osa-aikainen. Myöskään nuorilla naisille kertyneet määräaikaiset työsuhteet eivät vielä ole saaneet aikaan lakkoja, vaikka esimerkiksi valtio ja kunnat tarjoavat hyvin yleisesti vain määräaikaisia työsuhteita.
Lakkorajoitusten lisäksi EK vaatii solidaarisen palkkapolitiikan poistamista, yrityskohtaista palkkausta, työaikojen -ja lakien muuttamista ja asioiden paikallista sopimista. Viimeisin vaatimus kuultiin Suomen yrittäjiltä, jotka haluavat helpottaa irtisanomisia.
Sivun yläreunaan
TV1 maanantaina 13.3.2006 klo 21.00
* Suomalainen media ei tarjoa vaihtoehtoja, ei edistä demokratiaa, eikä halua muutosta tähän .
* Työnantajien keväthyökkäys: massairtisanomisia, tyhjentyviä kuntia, isommat voitot omistajille.
TUTKIMUS: SUOMALAINEN MEDIA MYÖTÄILEE VALLANPITÄJIÄ, EIKÄ EDISTÄ DEMOKRATIAA
Toimittaja: Markku Lehtola
Viestintätutkijoiden mielestä media alittaa demokratian kannalta riman myötäillessään yksiäänisesti eliittien sopuilua ja veisatessaan niiden konsensusvirttä.
Viestinnän professori Hannu Nieminen, Turun yliopisto: ”Suomalaisessa mediassa näyttäisi olevan tällainen aika vahva piirre, että keskusteluun tuodaan vain sellaisia asioita, joitten ikään kuin, jotka on jo auktorisoitu jollakin tavalla.
Tuoreesta esimerkistä käy kuntauudistus. Media on nielaissut vallan näkökulman ja kampanjoi liki yksituumaisesti suuren kuntakoon puolesta.
Nieminen: ”Moniarvoinen ja ristiriitoja sisältävä ja tällainen konfliktinen keskustelu jää näkymättömiin. Demokratian kannalta se ei oo kovin terveellinen terveellinen tilanne.”
Yhtenä esimerkkinä moniäänisyyden puuttumisesta Nieminen mainitsee paperiteollisuuden viime vuoden työkiistan.
Viestinnän professori Hannu Nieminen, Turun yliopisto: ”Opiskelijoiden gradutöissä, jotka ovat tutkineet sen julkista käsittelyä, on todettu aika selvästi kuinka median ikään kuin tää näkyvyys, kuinka paperiteollisuus saa tän medianäkyvyyden ja työntekijäpuoli esiintyy aina ikään kuin altavastaajan asemassa näissä keskusteluissa eli tällainen työnantajamyönteisyys tulee voimakkaasti esille.”
Eurovaaleissa tiedotusvälineet tulvivat asioiden sijasta henkilöitä ja poliittista peliä. Keiden etuja mepit vaalien välillä ajavat, sitä media ei seuraa.
Digi-tv-keskustelu taas on esimerkki siitä, miten kaupallistuva media kohtelee meitä vain kuluttajina. Osallistuvan kansalaisen oikeuksista näyttää kantaneen huolta lähinnä vain oikeuskansleri.
Toimittaja: ”Koetko, että katsojat ovat MTV3:lla kansalaisia enemmän vai kuluttajia enemmän?”
Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media: ”Kyllä he on kansalaisia enemmän. Meillehän ei tipu yhtään penniä tai senttiä rahaa katsojilta, se tulee kaikki mainostajilta.”
Voidakseen toimia kansalaisina ihmiset tarvitsevat tietoa. Sitä tarjoaa eri kanavista selvästi eniten Ylen TV1. Sen ohjelmistosta asiaohjelmia on lähes 70 %, MTV3:n kanavalla asiaohjelmien osuus on vajaat 30 %.
Esimerkillä perustellen Karhuvaara arvioi kuitenkin kaupallisen MTV3:n suoriutuvan demokratian kannalta hyvin. Sata vuotta täyttävän eduskunnan kanssa MTV:n uutiset järjestää ensi kesänä Porin jazzien aikaan Suomi-areena -nimisen 30-osaisen keskustelusarjan, jossa maan huiput ruotivat yhteiskunnallisia epäkohtia.
Karhuvaara: ”Tuo Suomi-areena ei todellakaan ole niin sanotusti kaupallisesti voittoa tekevä, vaan se on osa meidän profiiliamme, ja haluamme olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa vakavasti.”
Julkinen palvelu tarkoittaa lisäksi monipuolisia ja moniäänisiä asiaohjelmia ja erityisryhmien ohjelmia. Kaupalliset kanavat haluaisivat Yleisradion keskittyvän yleisöihin ja ohjelmiin, jotka eivät mainostajia kiinnosta, mutta Niemisen mielestä julkista palvelua ei pitäisi rajata vain Ylen tehtäväksi.
Viestinnän professori Hannu Nieminen, Turun yliopisto: ”Pelkona on se, että jos julkisen julkinen palvelu niin sanotusti nähdään vain Yleisradion tehtävänä, niin silloin se alkaa painottua yhä enemmän vain tällaisiin sanotaan yhdysvaltalaistyyppiseen julkiseen palveluun, joka on vain näitten marginaalien tai tai osayleisöjen palvelua.”
Onko MTV3 valmis toimintaan, jossa otetaan eri väestöryhmien viestintään liittyviä erityistarpeita huomioon?
Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media: ”No, sikäli kuin se on kaupallisesti mahdollista, mutta kaupalliselle televisiotoimijalle tämä valitettavan usein ei ole mahdollista. Esimerkiksi että meillä olisi laaja ruotsinkielinen ohjelma, se ei vaan kaupallisesti toimi.”
Tutkijoiden mielestä julkisen palvelun tulisi toimia nykyistä paremmin. Siksi he ehdottavat kaupallisten kanavien toimiluvan ehdoksi ainakin julkisen palvelun minimivelvoitteita.
Professori Nieminen: ”Enimmäkseen kysymys koskee varmaan tällaisia ohjelmatyyppejä ja ohjelmasisältöjä, jotka palvelee joitakin tiettyjä vähemmistöjä, erikoisryhmiä ja niin poispäin.”
Tällaiset tehtävät tuskin kelpaavat kaupallisille tv- ja radiokanaville, jotka mieluummin kokoavat suuria ja maksukykyisiä yleisöjä mainostajille. Karhuvaaran mukaan MTV3:n toimiluvan ehtona sitä paitsi jo on julkisen palvelun vähimmäisvelvoitteita.
Toimitusjohtaja Karhuvaara: ”Meidän pitää tukea suomalaista kulttuuria, meillä pitää olla koko maan kattava lähetysverkko, meidän pitää tukea suomalaista av-kulttuuria, meillä pitää olla laadukkaat uutis- ja ajankohtaisohjelmat toimilupaehtojen mukaan, ja meidän ohjelmiston tulee olla monipuolista.”
Nieminen tulkitsee kaupallisten kanavien toimilupaehdot lähinnä paperille piirretyiksi periaatteiksi, joista ei tiedetä, mitä niiden käytännössä edellytetään tarkoittavan.
Nieminen: ”Tää on ensimmäinen ensimmäinen lähtökohta oikeastaan, että pitäis tehdä selväksi mitä niiltä yhteiskunta odottaa näiltä kaupallisilta toimijoilta.”
Kaupallisten tv-kanavien pitää puolivuosittain raportoida liikenneministeriölle toimilupaehtojen täyttämisestä, mutta raportin mukaan on epäselvää, arvioidaanko ehtojen täyttymistä millään tavalla.
Nieminen: ”Miten tämä tapahtuu, miten niitä käsitellään niitä raportteja, käydäänkö niistä jotakin keskustelua, arvioidaanko niitä, ei ole mitään käsitystä.”
KUNTA PAIJAA YRITYSTÄ, YRITYS SAUVOO ULKOMAILLE
Toimittaja: Renny Jokelin
Tanja Poutiaisella oli Torinon hopealaskussa apunaan suomalainen keksintö, Exelin muoviset sauvat. Moni muukin maailman huippu luotti Exelin tuotteisiin, joilla kahmittiin kaikkiaan 56 olympiamitalia.
Pian tämä suomalaismenestys on menneen talven lumia. Mäntyharjussa kotipaikkaansa pitävän Exelin johto on päättänyt siirtää sauvojen tuotannon Kiinaan ja irtisanoa tehtaalta lähes puolet työntekijöistä, n. 70 henkeä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”Se on kaksi prosenttia meidän työvoimasta. Jos se suhteutetaan koko maahan esimerkiksi, se tietäisi noin 50.000 työpaikan lähtöä. Jos se tapahtuisi Kehä kolmosen sisäpuolella, meillä olisi jonkinlainen kriisiryhmä pystyssä.”
Näin ei pitänyt käydä. Vielä vuosi sitten yhtiön johto vakuutti Kiina-päätöstä tehdessään tuotannon jatkuvan Suomessa.
Toimitusjohtaja Ari Jokelainen, Exel (24.2.2005): ”No, meidän markkinat ovat kasvussa ja tämä investointi lisää meidän kapasiteettiamme ja Suomen tehtaat pyörivät jatkossakin ihan täysillä.”
Exelin menestys pohjaa aitosuomalaiseen kehittelyyn. Kaikki alkoi Helsingissä vuonna 1960 sähkönalleista ja kuulonsuojaimista, mutta vuonna 1973 yhtiö siirtyi Mäntyharjuun. Se kehitti ensimmäisenä maailmassa epoksimuovin ja lasikuidun sekoituksen, joka syrjäytti teräksiset ja ruokosauvat. Yhtiö valmisti itse myös koneet ja siitä tuli Mäntyharjun suurin yksityinen työnantaja.
Vuosikymmenten mittaan yhtiö kehitti uusia hiilikuituprofiileja, teleskooppi- ja purjelautojen mastoja, golf-mailojen varsia sekä yhä kiihtyvään tahtiin mailoja salibandyyn, jääkiekkoon ja vuodesta 1997 sauvakävelyyn, josta suomalaisten liikuntajärjestöjen avulla markkinoitiin koko kansan välineurheilu.
Menestyvä yritys ei jäänyt sijoittajilta huomaamatta ja Exel siirtyi sijoitusyhtiö Sponsorin kautta uusille omistajille ja listautui pörssiin vuonna 1998. Nyt sen suurimmat omistajat ovat vakuutusyhtiöitä kuten ruotsalainen Nordstjernan ja suomalaiset Ilmarinen, Varma ja Eläke-Fennia sekä suomalaiset sijoitusyhtiöt ja yksityishenkilöt.
Yritys on ollut rahasampo omistajilleen, joille on jaettu miljoonaluokan osinkoja. 2000-luvulla yhtiö ryhtyi levittämään kävelysauvojen autuutta keskiseen Eurooppaan ja pohjoiseen Amerikkaan.
Mäntyharjun kunnan päättävissä elimissä yritetään löytää syitä tyrmistyttävälle päätökselle, jota yrityksen johto kieltäytyy perustelemasta:
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Leena Pekkanen (kesk), Mäntyharju: ”Yritys joutuu mukautumaan niihin markkinaolosuhteisiin mitkä kulloinkin on aina olemassa, mutta kyllä näitten työntekijöiden puolesta tietysti harmittaa, mutta sitä pitää tietysti kysyä Exelin johdolta sitten, että mitkä on perustelut tällaiselle ratkaisulle.”
Perusteluja ei johdolta saatu, koska toimitusjohtaja perui sovitun haastattelun ja uutta aikaa ei löytynyt 10 vuorokauteen. Myös tehtaan ovet sulkeutuivat kameran edestä.
Yritysten päätösten taustalla sanotaan usein olevan se, että duunarit tai tehdaspaikkakunta eivät ole osoittaneet ymmärrystä yrityksen vaatimuksille. Mäntyharju on kuitenkin tehnyt kaikkensa keppitehtaan eteen, toteavat rakennustyöläisenä toimiva kunnanhallituksen puheenjohtaja ja asiaa seurannut paikallisen median edustaja.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”Mäntyharjun kunta on osallistunut erilaisiin hallihankkeisiin, kunta on kehittänyt alueella ja osallistunut liikennejärjestelykustannuksiin, nyt tämä viimeisin laajennus 4500 neliön hallista, joka on lunastuspohjalla tehty, että kyllä minun käsittääkseni kunta ei ole voinut enempää tehdä.”
Toimittaja Henry Parta, Pitäjänuutiset: ””Mäntyharjun kunta on Exeliä tukenut käsittääkseni niin hyvin, kaikissa laajennushankkeissa ja muissa, että ei kunnan piikkiin voi pistää mitään tästä. Kyllä kunta on Exelin takana ollut aina erittäin vahvasti.”
Exelin johdon tapaan Mäntyharjun kunnanjohtajan kanssa sovittu haastattelu peruuntui viime hetkellä. Kunnantalolta saatiin kuitenkin kopiot kunnan ja Exelin välisistä sopimuksista. Ne osoittavat kunnasta ainakin löytyneen toiveikkuutta yrityksen pysymiseksi paikkakunnalla. Tehtaan alla olevat maat on vuokrattu yritykselle sadaksi vuodeksi. Vuokra on vaivaiset 300 euroa vuodessa. Tehtaan laajennukset on tehty kunnan rahoilla ja vuokrattu edelleen yritykselle. Yrityksen yllätyspäätös lamauttaa.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Leena Pekkanen (kesk), Mäntyharju: ”Kunnan keinot vaikuttaa yksittäisen yrityksen päätöksentekoon on aika vähäiset, että tokihan keskusteluja voidaan käydä, mutta valitettavan pienet ne vaikutusmahdollisuudet taitaa olla.”
Toimittaja Henry Parta, Pitäjänuutiset: ”Kun nää firmat selittää, että tää on pakko tehdä niin mitäs siinä pieni ihminen, ei täällä barrikadeille oikein voi nousta. Tietysti ois hyvä, jos jotain muutakin olisi kuin yhden päivän työnseisaus tuolla, mutta ne muodot mitä ne olisi, se on vaikea sanoa.”
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”Kun toisella puolella on pörssiyhtiö, aika isokin pörssiyhtiö ja toisella puolella kunta, niin kyllä siinä painoarvo on hieman epäsuhteessa.
Kyl se sitten tiettyä katkeruutta herättää sit, että tuolla kaukana tehdään vähän halvemmalla, mutta tämä osaaminen mikä täälläkin on, niin sitä ei haluta hyödyntää sen enempää …. että raha sanelee. ”
Mäntyharjussa ihmetellään onko yritysten menestymisen mittareissa mitään ylärajaa. Yritys on kasvanut nopeasti, tehnyt huomattavaa tulosta, jakanut omistajilleen luvattua paljon suurempia osinkoja ja saanut yhteiskunnan tuen. Kuinka kauan Exel ylipäätään pysyy Mäntyharjussa?
Exelin toimitusjohtaja Ari Jokelainen lohdutti Paikallislehdessä kuntalaisia ja totesi Exelin johdon tekevän koko ajan vakavaa harkintaa kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi myös Mäntyharjussa.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelainen (sd), Mäntyharju: ”He toimivat lain mukaan. Me olemme sen tavalla tai toisella hyväksyneet, meillä on eduskunnan säätämät lait. Pörssiyhtiössä on aika vaikea tuntea isänmaata.”
TYÖNANTAJAN KEVÄTHYÖKKÄYS ALKANUT: SUUREMMAT VOITOT OMISTAJILLE, TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUDET ALAS!
Toimittaja: Mia Paju
Suomi on maailman kilpailukykyisin maa. Suomalaiset työnantajat kuitenkin väittävät että, kilpailukyvyn tiellä on esteitä: Massa-irtisanomisista on tullut toistuva tapa, ja investoinnit tehdään ulkomaille, vaikka hallitus on alentanut yritysverotusta ja tukenut teollisuutta, ja vaikka maltillinen tulopolitiikka vaan jatkuu. Potkujen Suomen ennätyksen aikoo tehdä UPM.
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, tv-uutisissa: ”Tällä ohjelmalla me tulemme parantamaan UPM:n tehokkuutta, toimintaa, kilpailukykyä markkinoilla selkeesti”.
Yhtiön hyvästä tuloksesta kertoo se, että UPM aikoo jakaa osinkoja lähes 400:n miljoonan euron verran, ja että se haluaaostaa omia osakkeitaan. Omien osakkeiden osto on tapa jakaa lisää voittoa omistajille.
Toimittaja Paju: ”Tämä UPM.n tuore tilinpäätös kertoo myös, että yhtiökokous valtuutti hallituksen antamaan optio-oikeuksia konsernin avainhenkilöille. Eli optiomiljoonia on luvassa UPM-Kymmenen johdolle samaan aikaan kun 3000 duunaria uhataan irtisanoa.”
Sama tyyli löytyy myös muilta pörssiyhtiöiltä. Outokumpu, joka on uhannut irtisanoa yli 300 ihmistä, on päättänyt jatkaa optio-ohjelmaa. Myös Elisa on ilmoittanut uudesta johdon palkitsemis-järjestelmästä, samaan aikaan kun se uhkaa irtisanoa yli 200 ihmistä.
Yritysjohtajien tulotaso on nyt hurjassa nousussa. Viimeisen verotuksen mukaan esimerkiksi UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen tulot lähes kaksinkertaistuivat 860 000 euroon. Metson Jorma Elorannan ansiotulot olivat vuodessa 1,48 milj. €. Stora Enso maksoi toimitusjohtaja Jukka Härmälälle palkkaa ja etuisuuksia 1,26 milj.€
Suomen tehdasteollisuudessa pääoman tuotto on kasvanut voimakkaasti 90-luvun alusta lähtien. Mutta Suomessa syntyneitä tuloja on viety ulkomailla. Suomalaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden henkilökunta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yksi suurimpia sijoituksia ulkomaille on UPM:n Saksasta ostamat 4 paperitehdasta, hinnalla 2,7 miljardia euroa. Mutta UPM:n yritysostot ulkomailla ovat menneet huonosti. Viime vuonna UPM hävisi noin 250 miljoonaa euroa tytäryhtiöiden arvonalennuksiin. Irtisanomisilla ja uudella säästöohjelmallaan UPM noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM-Kymmene, tv-uutisissa: ”Yhtiöllä on vastuu…kertomalla avoimesti, vastuullinen toiminta on että me ollaan kilpailukykyisiä, myös tulevaisuudessa.”
Voittojaan kasvattavat työnantajat hyökkäävät myös lakko-oikeuden kimppuun, vaikka lakkojen määrä on pudonnut merkittävästi. 70- ja 80-luvulla lakkoja järjestettiin vuodessa tuhannesta kolmeen tuhanteen. Nyt lakkoja, lähinnä ulosmarsseja, on alle sata vuodessa. Tästä huolimatta työnantajapuoli vaatii laittomien lakkojen rajoittamista ja rangaistusten koventamista.
Johtaja Seppo Riski, EK: ”Seuraamuksilla pyritään siihen sankitolla, et noudatetaan lakia tehtyjä sopimuksia. sehän tarkoitus, sen takia vaikea ymmärtää et tää on tullut niin vaikeeksi kysymykseksi. polittikoille ja ay-liikeelle, ei tahdo ymmärrystä noin julkisesti annettavan. Se on eri juttu et pienen piirin puheissa tätä ymmärtämystä kyllä annetaan. ”
Vaikka AY-liikkeeltä löytyy tukea EK:lle pienissä piireissä, tätä ymmärrystä emme koskaan näe julkisuudessa. Tilanne on ainutlaatuinen myös siksi, että vaikka lakkoja ei juuri ole, uusia syitä lakkoilla kyllä löytyy.
Tuoreimmassa lakossa, AKT kiisteli osa-aikatyön käytöstä. Naisvaltaisella vähittäiskaupan alalla osa-aikaisuus on viety läpi aikaa sitten, ja niin jopa perusteellisesti, että nyt joka toinen vähittäiskaupan työntekijästä on osa-aikainen. Myöskään nuorilla naisille kertyneet määräaikaiset työsuhteet eivät vielä ole saaneet aikaan lakkoja, vaikka esimerkiksi valtio ja kunnat tarjoavat hyvin yleisesti vain määräaikaisia työsuhteita.
Lakkorajoitusten lisäksi EK vaatii solidaarisen palkkapolitiikan poistamista, yrityskohtaista palkkausta, työaikojen -ja lakien muuttamista ja asioiden paikallista sopimista. Viimeisin vaatimus kuultiin Suomen yrittäjiltä, jotka haluavat helpottaa irtisanomisia.
Sivun yläreunaan
Vastaukset 1
Vanhimmat
ei varmaan kykene lukemaan näin pitkää juttua tai sit se huiskasee niitten hilseen yli aika wahvasti.Tällasta linjaa lisää niin menewätten hiljaaseks.HYWÄHYWÄ