Vaimo pakkasi kamansa, ja lähti.
Sossussa ne normaalit haukut, joille kyllä sielläkin hymisteltiin, kun olivat senverran älyttömiä.
Nyt hän ei jätä rauhaan, kun olenkin löytänyt uuden kumppanin.
Pahinta on, että hän tunkee lasten kanssa iäkkäiden vanhempieni kotiin vaikka he eivät siedä häntä silmissään. Pelkään todella heidän terveytensä puolesta, koska tuossa iässä ei saisi enää suuremmin järkyttyä.
Olen kieltänyt ex:ää menemästä sinne, mutta eipä tuo minua usko.
Syynä on kai se, etten pääsisi näkemään lapsiani liian paljon, ja siksi vie heitä itse, vaikka kyllä tietää olevansa siellä vihattu henkilö.
Vanhempani eivät sitä kyllä tietenkään ääneen sano, enkä itsekään haluaisi turhaa julmistella, mutta mitä teen, kun toinen ei tajua, tai ei halua tajuta?
Vai onko kysymys jostain kieroutuneesta kostosta?
Sossussa ne normaalit haukut, joille kyllä sielläkin hymisteltiin, kun olivat senverran älyttömiä.
Nyt hän ei jätä rauhaan, kun olenkin löytänyt uuden kumppanin.
Pahinta on, että hän tunkee lasten kanssa iäkkäiden vanhempieni kotiin vaikka he eivät siedä häntä silmissään. Pelkään todella heidän terveytensä puolesta, koska tuossa iässä ei saisi enää suuremmin järkyttyä.
Olen kieltänyt ex:ää menemästä sinne, mutta eipä tuo minua usko.
Syynä on kai se, etten pääsisi näkemään lapsiani liian paljon, ja siksi vie heitä itse, vaikka kyllä tietää olevansa siellä vihattu henkilö.
Vanhempani eivät sitä kyllä tietenkään ääneen sano, enkä itsekään haluaisi turhaa julmistella, mutta mitä teen, kun toinen ei tajua, tai ei halua tajuta?
Vai onko kysymys jostain kieroutuneesta kostosta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joillakin suhde ex-appivanhempiin toimii, vaikka liitto menikin kuralle. Onhan se hyvä, jos lapset näkevät isovanhempiaan, vai mitä? Joten ota rauhallisesti ja tue ex-vaimoasi tuossa.
En ole sekaantunut mihinkään ex:n suhteisiin, mutta pyynnöstä olen kertonut, että vanhempani eivät enää halua ex:ni tavata. Lapsenlapsiaan tietenkin, mutta minun tuomana.
Minusta ei ole tuo suhde ole tosiaankaan toimiva, jos lukuisia kertoja pyydetään pysymään poissa, ja silti tunkee kuin kotiinsa, vaikka vanhuksilla on verisuoni katketa päästä. Ikääkin on jo lähemmäs sata, kuin 50 vuotta, joten heillä on vielä tallella vanhat kunnon käytöstavat, eikä epämieluistakaan vierasta heitetä pihalle noin vain.
Ex:ni kuvittelee sitten, että hänestä pidetään siellä. Eihän hän minua usko, kun kerron, että ei pidetä.
Taidan kohta sanoa sen niin pahasti, että epäselvyyttä ei jää.
Estääkö tämä sitten lastani tapaamasta isovanhempiaan? Tuskin. Vieköön ex omille vanhemmilleen, ja minä omilleni.
Minä tuen tässä asiassa vanhempiani, ja uutta puolisoani. Kukaan heistä ei halua nähdä ex:ni, joten miksi ihmeessä hän tuppautuu seuraan, jossa häntä jo aletaan suorastaan vihata tuon takia?
Mieti sitä?
On turhaa energianhaastausta yrittää estää exää
olemasta yhteydessä entisiin yhteisiin tuttaviin, ystäviin.
Kyllä samanhenkiset ovat yhdessä, jos niin haluavat, ja mitä enemmän yrität kampittaa, niin
sitä enemmän käyvät vieraisilla.
Että silleen se tahtoopi mennä ...
Aikuisella (exälläsi) on ymmärryksessä vikaa jos ei tilannetta tajua. Ja jos ymmärtää ja siitä huolimatta toimii noin, silloin on kyse jo ilkeydestä. Onko sellainen vanhempi hyvä esimerkki lapsille.... selvinnee joskus tulevaisuudessa jotenkin. Viimeistään sitten kun lapset ovat riittävän vanhoja tajutakseen tilanteen ja kenties ollakseen riittävän rohkeita mainitakseen asiasta äidilleen.
Toinen asia ovat vanhempasi. Iäkkäiden ihmisten voi olla hankalaa puhua suoraan lastenlastensa äidille. Äitihän kääntää asian kuitenkin lapsille päin jotenkin niin että näyttää itse viattomalta ja muut kostonhimoisilta.
Ole itse paikalla uuden kumppanisi kanssa kun exäsi menee sinne. Jos ei hän osaa käyttäytyä niin vanhemmillasi on perusteltu syy pyytää häntä poistumaan. Muistakaa käyttäytyä asiallisesti. Käytöstapoja luulisi exälläkin olevan, mutta ilmeisesti ei ole kun ei kunnioita vanhempiesi kotirauhaa pysymällä poissa sieltä.
...mielenkiintoista kuulla exäsi ja vanhempiesi mielipide asiasta.
Minun exäni puuttui aina eron jälkeen asiaan jos olin yhteydessä appivanhempiin... idiootti kieksi yhteyden pidon, vaikka he sitä haluavat. Exäni on vallan haluinen edelleen...
En juurikaan välitä pitää yhteyttä heihin ,enkä kaipaa heitä, mutta onneksi lapset voivat heitä tavata halutessaan.
Etköhän ihan itse valinnut tuota hirviötä lastesi äidiksi. Nyt pitäisi kantaa vastuu myös väärästä valinnasta. Äitisi/isäsi sanovat aivan varmasti sen, mitä sinä haluat heidän sanovan (vihaavansa), niin vanhemmat tekevät. Oletko miettinyt tilannetta lastesi kannalta, he ehkä todella haluavat tavata isovanhempiaan. Sinun katkeruutesiko takia se pitää lopettaa. Mitä jos vanhempiesi tuntemukset tapaamisesta ovat kuitenkin positiivisia, kun ovat tavanneet lapsenlapsensa. Kyllä nyt on aikuisuus ja isyys pahasti kateissa. Oletko ajatellut sanoa vanhemmillesi, että sinusta tuntuu hyvältä, jos lapset saavat täällä käydä vaikka ex onkin järkyttävä.
Minä mitään hirviöksi ole haukkunut.
Valinta oli väärä, niinkuin täällä kaikilla.
Haluan todellakin lasteni tapaavan kaikkia isovanhempiaan.
Isovanhempani eivät vain halua ex:ää roikkumaan nurkkiinsa, koska uusi miniä on jo kuvioissa, ja hän on kutakuinkin eri planeetalta.
Ex haukkuu ja selittelee, ja uusi rakastaa. Toinen on liikaa.
En liioin ole tippaakaan katkera, vaan päinvastoin onnellisempi kuin koskaan.
En ole kertaakaan edes maininnut ex:ää puheissani, joten vanhempani 160 vuoden yhteisellä elämänkokemuksella ovat tehneet omat johtopäätöksensä.
Tuon ikäisiä ihmisiä ei minusta saisi mennä tahallaan ärsyttämään. Siinä voi pumppu tai verisuoni pettää. Muusta ei ole kysymys.
Mitä jos jättäisit johtopäätösten tekemisen vähemmälle, koska olet niin väärässä, kuin ylipäätään voi olla?
olet sitten mamman kultapoju jonka äiti hyväksyy kaikki temput, vaikka lastenlastensa äidin vaihdon. Mätäpäitä olette koko suku kun vedätte porot sieraimiinne siitä, että exäsi sinua vähän moittii. Sukunne motto taitaa olla: poissa silmistä, poissa mielestä. Itse en ole eronnut mutta tuskin haluaisin edes nähdä tuollaista perimärännyttä sukua. Juttusi vaan taas kerran sai ajattelemaan pullamössössä kasvatettuja miehiä. Äähh, vihaan sinunlaisia selkärangattomia vikisijöitä.
En vaihtanut äitiä. Hän vain otti ja läksi.
En jäänyt vuosiksi suremaan.
En ole pahemmin kysellyt, hyväksyvätkö he uuden ystäväni, mutta se on tullut selväksi, että ex ei ole enää toivottu vieras.
Minulla ei ole tarkkaa tietoa, mitä hän siellä juttelee, mutta tuskin mitään mukavaa, koska porttikiellon antaisivat.
Olet taas kerran niin väärässä, kuin vain voi olla.
En "vikise" muusta, kuin vanhempieni terveydestä, koska heille tunkee ei toivottu vieras tuntikausiksi.
Ehkä se on sitten selkärangan puutetta, kun en vedä turpaan tuota tunkeilijaa, vaan yritän selvitä puhumalla?