Auttakee

Te avioituneet ihmiset:

Jos olette jossain vaiheessa, ennen avioliittoanne, joutuneet toden teolla punnitsemaan sitä, haluatteko elää nykyisen puolisonne kanssa vai hakeako vielä kokemusta lisää, miten pääsitte eroon noista tunteista? Kauanko ne kestivät? Oliko oikea päätös?
8920
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

vielä alttarillakin, jos on tyhmä. Jos ei ole niin elää vaan, eikä turhia mieti.

Äänestä

Vihille menin kuitenkin. Liki 20 vuotta myrkyistä liittoa kesti. Sitten ex haki eroa. Minun kanssani kun ei voinut elää.

Nyt olen onnellisesti naimisissa. Vaimonikin on tyyväinen tasapainoiseen liittoomme.

Äänestä

kokemuksia pitää, valitettavasti, kerätä sitten naimisiin menon jälkeen, jos ei ennen sitä ole hankkinut. Näin yleensä!

Äänestä
  • Avioliitto on myös sopimus ja tahdon asia. Jokaiselle tulee ihastuksia ja pettämis ajatuksia, mutta jos on päättänyt elää puolisonsa kanssa ja luvannut olla uskollinen, ei kokemuksia tarvitse, eikä saa lähteä kokemaan.
    Voi olla, että olen ajatuksiltani vanhanaikainen, mutta tiedän, ettei sellaista prinssi uljasta voi tulla vastaan, joka saisi minut pettämään miestäni.Jos kaipaan vaihtelua ja oma puoliso tuntuu tylsältä, ajattelen aina, että kenen muun kanssa voin tehdä mitä haluan ja kuka on valmis täyttämään toiveeni, kehen voin luottaa? Vastaus on:Vain omaan puolisooni.

    Monet luulevat, että vieraissa käynti piristää parisuhdetta.En usko, koska en tunne yhtäkään paria, jotka olisivat jatkaneet liittoaan onnellisena pettämisen jälkeen.
    Jos jo ennen naimisiin menoa miettii haluavansa ehkä kokea jotain jonkun toisen kanssa, ei kannata mennä naimisiin. Tulee vaan surua.

    Äänestä

  • on myös sopimus kirjoitti:

    Avioliitto on myös sopimus ja tahdon asia. Jokaiselle tulee ihastuksia ja pettämis ajatuksia, mutta jos on päättänyt elää puolisonsa kanssa ja luvannut olla uskollinen, ei kokemuksia tarvitse, eikä saa lähteä kokemaan.
    Voi olla, että olen ajatuksiltani vanhanaikainen, mutta tiedän, ettei sellaista prinssi uljasta voi tulla vastaan, joka saisi minut pettämään miestäni.Jos kaipaan vaihtelua ja oma puoliso tuntuu tylsältä, ajattelen aina, että kenen muun kanssa voin tehdä mitä haluan ja kuka on valmis täyttämään toiveeni, kehen voin luottaa? Vastaus on:Vain omaan puolisooni.

    Monet luulevat, että vieraissa käynti piristää parisuhdetta.En usko, koska en tunne yhtäkään paria, jotka olisivat jatkaneet liittoaan onnellisena pettämisen jälkeen.
    Jos jo ennen naimisiin menoa miettii haluavansa ehkä kokea jotain jonkun toisen kanssa, ei kannata mennä naimisiin. Tulee vaan surua.

    tai edes kihloja. Mietin lähinnä omaa kokemattomuuttani (tiedän, määrä ei korvaa laatua)joka saa minut epäilemään itseäni nykyisessä suhteessani.

    Äänestä

  • on myös sopimus kirjoitti:

    Avioliitto on myös sopimus ja tahdon asia. Jokaiselle tulee ihastuksia ja pettämis ajatuksia, mutta jos on päättänyt elää puolisonsa kanssa ja luvannut olla uskollinen, ei kokemuksia tarvitse, eikä saa lähteä kokemaan.
    Voi olla, että olen ajatuksiltani vanhanaikainen, mutta tiedän, ettei sellaista prinssi uljasta voi tulla vastaan, joka saisi minut pettämään miestäni.Jos kaipaan vaihtelua ja oma puoliso tuntuu tylsältä, ajattelen aina, että kenen muun kanssa voin tehdä mitä haluan ja kuka on valmis täyttämään toiveeni, kehen voin luottaa? Vastaus on:Vain omaan puolisooni.

    Monet luulevat, että vieraissa käynti piristää parisuhdetta.En usko, koska en tunne yhtäkään paria, jotka olisivat jatkaneet liittoaan onnellisena pettämisen jälkeen.
    Jos jo ennen naimisiin menoa miettii haluavansa ehkä kokea jotain jonkun toisen kanssa, ei kannata mennä naimisiin. Tulee vaan surua.

    ne pettämisajatukset vasta tulevatkin voimalla, mikäli sitä ennen ei ole ollut.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    tai edes kihloja. Mietin lähinnä omaa kokemattomuuttani (tiedän, määrä ei korvaa laatua)joka saa minut epäilemään itseäni nykyisessä suhteessani.

    Vaikeaa sanoa, kokemuksia haluaa hankkia, ja ehkä on parempi, että niitä hankkii ennen lopullista sitoutumista, kuin pettää kumppaniaan.

    Äänestä

Mietin pitkään ennen naimisiinmenoa, olimme olleet yhdessä jo useita vuosia eikä hirmuista tunteiden paloa tuntunut enää olevan. Näin jälkikäteen tiedän että olisi pitänyt päättää toisin, mutta silloin vielä uskoin että rakkaus kantaa meitä yhdessä, vaikka mitä tulisi. Jos epäröit etkä sydämessäsi tunne että teet oikean valinnan, älä tee sitä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


minua kirjoitti:

Te avioituneet ihmiset:

Jos olette jossain vaiheessa, ennen avioliittoanne, joutuneet toden teolla punnitsemaan sitä, haluatteko elää nykyisen puolisonne kanssa vai hakeako vielä kokemusta lisää, miten pääsitte eroon noista tunteista? Kauanko ne kestivät? Oliko oikea päätös?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu