ollaan erottu ihan äskettäin.asutaan samassa osoitteessa ja lapset myös.ositusta ei ole tehty vielä.no se siitä.olin viikonlopun poissa kotoa eri paikkakunnalla.vaimo on löytänyt uuden muutama viikko sitten.hän oli kylmän rauhallisesti tuonut miehen tähän taloon ja esitellyt uuden miehen lapsilleni.sen päälle ollut 2 yötä.olin vähän niinkuin kauhuissani lasten puolesta.kuitenkin asun vielä tässä taloudessa.kysyin ex-vaimoltani että etkö ajattele lapsia.no kun hän niin halusi tuoda näytille.mieskin olisi voinut ajatella asiaa, kun hänellä itselläkin on lapsia.mitä mieltä olette tämmöisestä käytöksestä?
mitä mieltä
olette?
101398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja molemmat omiin huusholleihinsa.
siis ollaan käyty neuvottelemassa osituksesta, mutta ex haluaa miettiä.eikä saada lainaa ennen ositusta niin en voi muuttaa vielä.
että jääköön sanomatta, koska teksti olisi painokelvotonta.
Tuollaista naista ei kannata katsella enää yhtään, vauhtia asioihin ja ositus ym selväksi heti. Miettiköön sitten mitä miettii. Ole MIES.
Jokainen tietysti taaplaa tyylillään, mutta tuntuu aika kypsymättömältä käytökseltä.
Ei kannattaisi esitellä uutta ihastusta noin nopeasti, tilanteennekin on eron osalta alkutekijöissään.
Jos vaimollasi ei ole kunnioitusta Sinua kohtaan, niin toivottavasti hän ajattelisi edes yhteisiä lapsianne. Tilanne voi hämmentää.
Et maininnut minkä ikäisiä lapsenne ovat, mutta olivat he sitten minkä ikäisiä tahansa, niin vaimosi menettely on todella itsekästä!
minulla on kaikki valmiina asunto ja lainakin alkaa olla pulkassa.laitoin exän uudelle viestin että onko hän ylpeä kun hän kävi tapaamassa lapsiani ja "nukkumassa" minun sängyssäni kun olin poissa.kysyin että tekikö exä hänelle saman.sanoin että pientä rajaa.ajattelisi omalle kohdalle.että lapset tässä kärsii en minä.tiedäthän mitä tarkoitan.jos tuo ei mennyt kaaliin niin pitää olla jo tunnevammainen.eipä ainakaan vastannut.
Juuri näin . olen erittäin ylpeä että löysin uuden ja komeamman kuin sinä. Ihmisen joka arvostaa minua muutakin kuin luuturättinä. Emme ole tunnevammaisia vaan olemme rakstavasia.. sinusta se varmaan on tunnevamma...
Erosin joitakin vuosia sitten.Asuimme välillä toinen ja välillä toinen pois yhteisestä kodistamme, siksi kunnes saimme eron selväksi ja huoltajuudet. No sillä välin, kun minä asuin pois, oli mieheni tuonut niin'ikään uuden naisensa asuntoomme ja paljon oli uuden naisen myötä tullut muutoksia huusholliimme. Olipas se kiva sitten tulla vuorostaan nukkumaan omaan sänkyyn, kun tiesi, että siinä oli vieras muhinoinut ja kaapeissa oli keksejä lapsille yms. Voi herran jestas mikä yksinkertaisuus. Armoa kait silti kaikille pyydän, vaikka välitykset olisivat hukassa.
niin kauan kuin ositus on tekemättä, on koti teidän yhteinen. Vähän niinkuin kimppakämppä. Silloin pitää kyllä neuvotella säännöt.
Meidän säännöt niinä muutamina karmeina kuukausina eropäätöksen jälkeen kun vielä jouduttiin talousjärjestelyjen vuoksi asumaan saman katon alla olivat sellaiset että kun koti on kummankin oma ei vieraita kutsuta muuta kuin yhteisiä ja yhteisellä päätöksellä.
Tämä ei kauaa kestänyt, onneksi, mies sai lainan ja minä löysin kodin ja lähdin pois. Halusin vielä tavaranikin mukaan ennenkuin mielestäni aika oli sovelias uudelle emännälle - kirveli vielä sittenkin. Tietysti. Mutta olin selkeästi muuttanut pois ja koti ei enää ollut minun. (Mitä nyt on minun suunnittelemani jne... ja iso osa kodintekstiileistä tekemiäni yms. Mutta itse olin ne jättänyt sinne.)
Itselläni melkein sama kokemus 12 vuotta sitten...Olin jo etsinyt itselleni toisen asunnon, siellä jo asuen, kun jo kokelas ja seuraavakin kokelas tuli osingoille. Minä kuitenkin maksoin omakotitalostamme kaikki asumiskulut, mukaanlukien kokelaiden saunassakäymiskoivuhalot, vehkeidenhuuhtomisvedet jne...Kävin myöskin leikkaamassa nurmikon, kun kokelaiden kädessä ei työkalut pysyneet. Onneksi se helvetti loppui jo ositussopimuksen ehtojen vaatimana kolmen kuukauden kuluttua. Lapsetkin (nyt jo aikoja sitten aikuiset, miniätkin on!) katselivat touhua vähän ihmeissään. Todeta täytyy, että eroon ei ollut yhtään syytöntä osapuolta, vaikka loppujen lopuksi "ystävinä" rottiin.