Olen 170 cm pitkä nainen ja painan 59,5 kg. Kuutisen viikkoa sitten painoin vielä 5 ½ kiloa enemmän. Tarkoituksena oli tiputtaa painosta juuri tuo 5 kiloa, mutta nyt olen huomannut ajattelevani, että "vielä muutama kilo" niin sitten on hyvä. Onko muilla kokemuksia siitä, kun laihduttamista ei osaakaan lopettaa "tavoitepainon" saavuttamisen jälkeen? Miten onnistuitte siirtymään laihduttamisesta painon hallintaan? Itse olen jo niin tottunut nykyiseen kevyeen ruokavalioon, ettei tee mieli syödä yhtään enempää. Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!
Hoikka, hoikempi...
Tytskä
7993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ettei ole mitään järkeä asettaa tavoitepainoa, vaan sitten kun peilissä näyttää sopivalta niin voi lopettaa. Itse painoin vuosi sitten 110 ja kuvittelin että jos jonnekin 95 tienoille pääsis niin homma olis hyvä. No sitten kun tuolle tasolle pääsin, niin enpä ollut tyytyväinen, vaan olen siitä jatkanut. Tietty oma ihannepainokin on vielä edessä eli pitäisi 89:n päästä. Nyt olen lakannut miettimästä painoa, ainoastaan seuraan sitä sen takia että tietää laihtuuko. Lopetan "dietin" sitten kun tuo olemus peilissä viehättää.
painonhallintavaihe paljon laihduttamisesta eroakaan, jos dieetti on toteutettu terveellisellä tavalla eli syömällä lautasmallin mukaan säännöllisesti.
Painonhallintavaiheessa saa syödä enemmän hiilihydraatteja. Sinun painoluokassa n. 500 kaloria/päivä laihdutusaikaa enemmän. Se tulee helposti, jos esim. vaihtaa osankin syömistään ruisleivänpaloista vaaleaan leipään tai lisäämällä hieman annoskokoja tai ylipäätään lisäämällä nopeiden hiilihydraattien määrää.
Jos dieetti on perustunut "kitudieettiin" tai pillereihin ja palaa takaisin entisiin elintapoihin, kilot tulevat aivan varmasti takaisin.
Samanpituinen kuin sinä, olen saanut 12kg pois ja siinä painossa mihin alunperin ajattelin jäädä (63kg), mutta jotenkin vielä sellainen olo että muutama kilo voisi lähteä:) Tai muutama sentti, kumpi nyt lähteekin:)
Olen miettinyt ihan samaa että miten painonhallinta onnistuu, että miten paljon pitää sitten syödä enemmän ettei laihtuminen jatku, mutta ettei kuitenkaan syö liikaa.. Kai se on aluksi ainakin sellaista tasapainoilua. Itse olen ajatellut niin että jatkan samalla rytmillä ja ruokavaliolla, mutta syön hivenen enemmän. Herkkupäivä edelleen sunnuntaina. Ja liikuntaa koitan lisätä nyt kun kevätkin tulee ja aurinko paistaa niin ihanasti:)
Mitä enemmän olen laihtunut, sitä lihavammaksi itseni tunnen. Johtuu tietysti siitä, että paikat löystyy, kun nahka ei pysy mukana. En ole edes laihduttanut liian nopeasti, vaan puoli kiloa/viikko.
Ajattelin 10 kiloa sitten, että siinä vaiheessa olen tyytyväinen. Nyt kun olen tavoitteessa, ajattelen, että 10 kiloa vielä. En tiedä missä tulee se raja vastaan, että peili näyttää oikeasti sopusuhtaisen ihmisen. Ei ehkä koskaan.
niin, mulla sama juttu:D välillä jo pelottaa kaikenmaailman anoreksiat, kun tuntuu ettei oikein mikään riitä. mutta kai se johtuu siitä että kun huomaa pystyvänsä laihduttamaan niin miksei vetäisi sitä kerralla loppuun asti. sillai ettei tartte vähään aikaan murehtia ulkomuotoaan.ja no mäkin kun olen pitkä (176/54) niin eipä mussa tuo 4 kilon pudotus näy missään,tai no, niin, ainakaan peilissä. (liekö vartalokuvan vääristyminen vai mitä mutta kun ei nää eroa niin kyllä sitä sitten haluaa laihtua sillee että muutkin huomaa saaneensa jotain aikaan)...
Juu..mä olen 160 cm pitkä, ja alussa painoin 58 kiloa. Muutama kilo oli tavotteena pois, ja nyt painan 54. Nyt haluan viiteenkymppiin, koska sainkin nuo paris kuukaudessa pois, vaikken koskaan ennen ole onnistunut. Mutta, tunnen itteni silti lihavammaksi kun ennen, ja liikun ihan hulluna, tälläkin viikolla viitenä päivänä pumppia/salia, ja joka päivä 1-2 reipasta n. tunnin kävelylenkkiä. Syön kyllä tosi paljon terveellisemmin kun ennen, mikä on hyvä, mutta nyt tunnen joka ikisen suupalan jälkeen syyllisyyttä, vaikka jankutankin itselleni, että lihakset tarttee energiaa. Miksei sitä ihminen voi koskaan olla tyytyväinen..Kai mulla ainakin on jotenki tyhjä elämä, kun tämmöseen jaksan keskittyä. :(
..ihan multa!. ihan suoraa mun sanoja. ikinä en oo näin läskiks itteeni tuntenu ku nyt ja syöminen aiheuttaa todellista päänvaivaa, niin j no life, siitähän tää kyttääminen nimenomaa mun mielest kertoo....:((((