Olemme suhteen alkuvaiheessa, molemmat iältään kahdenkymmenen molemmin puolin.
Minua on alkanut häiritä se, ettei meillä ole tähän mennessä ollut kovinkaan paljon fyysistä läheisyyttä toistemme kanssa. Meillä on oikein mukavaa toistemme kanssa ja pidämme toisistamme aivan selvästi - miksi muuten olisimme yhdessä.
Halauksia vaihdetaan ja tuollaista pientä, muttemme ole ollenkaan esimerkiksi suudelleet tai mitään muutakaan. Olemme molemmat aloittamassa ensimmäistä vakavaa seurustelusuhdetta. Ehkä olemme molemmat vähän ujojakin kaiken lisäksi.
Minä pidän läheisyydestä ja hellyydestä, mutten ota selvää mitä kumppanini tahtoo. Olemme sopineet etenevämme hiljalleen, joten minua vähän pelottaa jos kiirehdin tämän läheisyys -asian kanssa. Tiedän, että minun pitäisi puhua tästä hänelle avoimesti, mutta olisikohan syytä silti vähän aikaa vielä katsella?..
Tästä on nyt muodostunut jonkinlainen ongelma minulle, vaikkei kyse ole kovin ihmeellisestä asiasta. Onko muilla kokemuksia samasta, hitaasti lämpenevästä fyysisestä suhteesta?
Minua on alkanut häiritä se, ettei meillä ole tähän mennessä ollut kovinkaan paljon fyysistä läheisyyttä toistemme kanssa. Meillä on oikein mukavaa toistemme kanssa ja pidämme toisistamme aivan selvästi - miksi muuten olisimme yhdessä.
Halauksia vaihdetaan ja tuollaista pientä, muttemme ole ollenkaan esimerkiksi suudelleet tai mitään muutakaan. Olemme molemmat aloittamassa ensimmäistä vakavaa seurustelusuhdetta. Ehkä olemme molemmat vähän ujojakin kaiken lisäksi.
Minä pidän läheisyydestä ja hellyydestä, mutten ota selvää mitä kumppanini tahtoo. Olemme sopineet etenevämme hiljalleen, joten minua vähän pelottaa jos kiirehdin tämän läheisyys -asian kanssa. Tiedän, että minun pitäisi puhua tästä hänelle avoimesti, mutta olisikohan syytä silti vähän aikaa vielä katsella?..
Tästä on nyt muodostunut jonkinlainen ongelma minulle, vaikkei kyse ole kovin ihmeellisestä asiasta. Onko muilla kokemuksia samasta, hitaasti lämpenevästä fyysisestä suhteesta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hmm... Musta jotenkin tuntuu, että ei se edes kokemuksesta niin paljoa riipu, onko läheisyyttä vai ei.
Ensimmäisen kerran kun seurustelin lukioikäisenä, myös poikakaverilleni olin ensimmäinen tyttöystävä. Halailtiin ja pussailtiin ym. hellittiin toisiamme ihan alusta asti =) Se oli ihan luonnollista ja mutkatonta, kaikki sujui mukavasti, vaikka kummallakaan ei mitään erityisempää kokemusta ollut.
No sitten kun aikanaan erottiin ja siitä vuoden päästä koitin seurustella erään toisen hepun kanssa, opiskelujen alkuvaiheessa. Meidän fyysinen läheisyys oli tosi hankalaa. Just ehkä halaaminen oli helpompaa... Mutta sitten suutelu...ei. Jotain joskus yritettiin, suudeltiinkin.. Mutta kehitystä ei tapahtanut. Ja sitten taas fyysinen läheisyys "jäätyi" ja sitä piti taas myöhemmin yrittää lämmittää ja pohjustaa alusta asti. Ehkä tuosta tunnetasollakin puuttui jotain, kun esim. suutelu ei tuntunut kovin luonnolliselta. Suhde loppuikin pari kuukauden päästä, eli aika nopeasti.
Eka suhteeni kesti kuitenkin 1½ vuotta, seksuaalisestikin se oli mutkaton.. Tosin siinä tuli kokemuksen puute vastaan, mutta ei se kumpaakaan haitannut vaikka kaikkea ei osannut tehdä oikein =) Toisessa, lyhyemmässä suhteessa seksuaalisuuskin oli niin outoa... Minä sain joskus kokea ihania juttuja, jätkä ei halunnut (?) , osannut pyytää, näyttänyt yhtään vastaanottavalta, vaikka olisinha minä nyt voinut hänellekin tehdä hyvää.. Kummallista oli se.
Ja eka suhde oli ehdottomasti rakkaussuhde, toinen jotain kaverillista säätöä vaan...
Sen halusin sanoa, että asia riippuu aika paljon henkilökemioista :) Kyllä se suutelukin luonnistuu kun molemmilla on aitoa halua toisiansa kohtaan. Yhdessä voi sitten opetella =)
Toiset miehet on sen verran äitinpoikia (itsekkin olin) että kaipaavat vähän rohkaisua tuohon fyysisyyteen, kun kunnioittavat ehkä vähän liikaakin tuota naisen "koskemattomuutta" ja sitten joskus vasta tajuavat kun eka (ja toka) nainen jättää, että ahaa naiset siis kaipaavat myös sitä sellaistakin säpinää eivätkä pelkästään vain ei eroottista hyvänäpitoa..
Onneksi itse sitten törmäsin maailman ihanimpaan naiseen joka ei arkaillut vaan näytti että tällaista ja tuollaista kaivataan..ja sen jälkeen minäkin vapauduin estoistani ja nyt on mukavata.. :)