Saatan isäni tällä viikolla hautaan. Yllätyksekseni en saa hautajaisiin RintamaVeteraanijärjestön lippua. Isäni oli aikoinaan hyvin aktiivinen jäsen, mutta jostain syystä myöhemmin eronnut järjestöstä.
Mielestäni kaikkien sotiemme veteraanien tulisi saada pieni kunnianosoitus hautajaisiinsa automaattisesti.
Heitä ei enää ole kovin paljon.
Heille itselleen se olisi tärkeää. Samoin omaisille, jotka ovat vuosikymmeniä kuunnelleet sotajuttuja.
Mielestäni kaikkien sotiemme veteraanien tulisi saada pieni kunnianosoitus hautajaisiinsa automaattisesti.
Heitä ei enää ole kovin paljon.
Heille itselleen se olisi tärkeää. Samoin omaisille, jotka ovat vuosikymmeniä kuunnelleet sotajuttuja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Veteraani niin veteraanijärjestö osallistuu automaattisesti hautajaisiin. Vaikkakin olisi eronnut ko. järjestöst. Kannattaa soittaa paikalliseen sotaveteraani yhdistykseen niin lähettävät edustajat paikalle.
Veteraaneja ptää kunnioittaa vaikka olisi eronnut jostain järjestöstä. Ei se silti pyyhi pois niita nuorena tehtyjä urotekoja!!!
Pidä pintasi!
Kun keskustelin paikallisen osaston kanssa, niin vastaus oli Ei. Enkä viitsi enää soitella ja kerjätä.
Sain kuitenkin luvan käyttää muistotilaisuudessa viiriä ja merkit esillä.
Olin siitä pettynyt. Nimittäin täällä on ollut tapana, että jokaiselle veteraanin haudalle lasketaan havuseppele. Minunkaan isäni ei halunnut olla riitelevissä järjestöissä mukana eroten joskus aikoinaan. Siihen aikaan oli Sotaveteraanien, Rintamamiesveteraanien ja Sotainvalidien järjestöt. Näistä kaksi ensimmäistä riiteli siitä, kumpi se on se sodassa ((vapaussota), talvisota ja jatkosota) olleiden etujärjestö. Molemmat olivat puolueettomia eivätkä sidoksissa puolueisiin. Isäni soti kokonaan talvi- ja jatkosodan ihmekumma haavoittumatta, mutta kuulovamma tuli kuitenkin siellä Ihantalassa. Myöhemmin haki siitä Tapaturmatoimistolta elinkorkoa lääkärinlausunnon perusteella, muutta ei sitä saanut. Kun ei ollut "järjetöissä", niin kerran viimeisinä vuosina sai kuntoutusta lääkärin määräyksestä. Järjestöissä olevat suosittelivat toisiaan kuntoutuksiin. Ihan samalla tavalla kuin nyt puolueissa jaetaaan työpaikoja "hyväveli"-systeemillä.
Isäni hautajaisiin tuli arvaamattamme kaksi aseveljeä laskemaan havuseppeleen. Isä taisteli Lapissa, mutta nämä veljet asuivat nyt Etelä-Suomessa. Armeija oli järjestänyt kuljetuksen vanhuksille omalla autollaan. Kanttoria oli SA:n puolesta informoitu, ja "oi Suomi synnyinmaa" soi seppeltä laskettaessa.
Justiisa näin pitäisi menetellä kaikkien veteraanien kohdalla. Yleensä se sana aseveljen kuolemasta jotenkin leviää veteraanien keskuudessa, että voitaisiin saada vaikka nuorempien sotilaiden toimesta seppele laskettua arkulle. Ja mieluusti sopivan sävelmän soidessa.
Outoa, että veteraanijärjestöt monopolisoivat tällaiset seremoniat. Minunkin isäni oli sotaveteraani ja sotainvalidi, muttei halunnut kuulua järjestöihin. Äitini oli lotta rintamalla ja sama juttu. Ei kiinnosta veteraanijärjestöjä. Sukulaiset kuitenkin tietävät vainajan sotaan osallistumisesta. Sen pitäisi riittää.