kerran pettää..

Poikaystäväni petti vajaan puolen vuoden seurustelun jälkeen. Olen ennen ollut ehdottomasti sitä mieltä että jos pettää, niin se on kerrasta poikki...nyt kuitenkin kun olo on aivan järkyttävä, masentaa jne. mieli alkaa tehdä tepposia...Anteeksi se on pyydellyt ja sanoo vielä rakastavansa minua. Vaikka anteeksi antaisinkin ja suhdetta jatkettaisiin, häipyykö mielessä kytevä epäilys koskaan..? Pystyykö sitä enää koskaan luottamaan toiseen niin paljon?
Miks elmän pitää olla taas niin vaikeeta.
227315
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

itse pystyn helposti pettämään sellaisia joita kohtaan ei ole sen suurempia tunteita. ei ole ikään kuin paljon menetettävää. jos oon tosissaan rakastunu en edes pystyisi tekemään sellaista rakkaalle. toi kerran pettää,aina pettää ei mun mielestä siinä mielessä pidä paikkaansa että jos se sun miehes joskus oikeesti rakastuu johonki toiseen naiseen niin se ei petä sitä,mutta todennäkösesti pettää sua ku on siihen kerran aiemminki pystyny.

Äänestä

sanoisin sinulle vanhemman miehen tarinan.Minäkin olin joskus nuori.Rakastuin ihanaan tyttöön. Näin jopa unia.Mutta yhtenä kauniina päivänä näin tyttöni kävelemässä toisen pojan kanssa.Se oli järkytys.Opin siitä, että katsoin peiliin ja TOKAISIN SE SIITÄ.

Äänestä

katsoa sitä kokonaiskuvaa ja tilannetta jossa petti ja miksi petti. Usein pettäminen kertoo siitä ettei ole suhteessa onnellinen. Itse olen pettänyt silloin kun olen ollut ihan helvetin onneton suhteessa ja kaikki on tuntunut yhdentekevältä.

Jos siis jatkatte niin kannattaisi miettiä onko suhteenne muuten toimiva. Pelkkä anteeksipyytely ei minusta riitä. Eikä pelkkä rakkauskaan.

Äänestä
  • no minkä ihmeen takia mies ei halua missään nimessä erota vaikka nainen olisi jättämässä miehen hänen uskottomuuden takia, jos kerran on niin onneton suhteessa.kerron tarinen.on mies joka oli aina ollut pelimies.pettänyt muutamiaan kumppaneitaan nuorena pokana, elämään astui nainen joka on joka miehen unelma nainen.mies rakastui palavasti.kahden vuoden seurustelun jälkeen mies oli niin kännissä että hairahti toiseen naiseen, loppuun asti ei mennyt koska ei kuulemman pystynyt.mies ei kerro kumppanilleen vaikka tiesi että pienessä kylässä se tulee ilmi kuitenkin.(hän oli aina kertonut heti pettämisestä edellisille tyttöystävilleen) niin kävi, että nainen sai tietää.suhde oli hyvä...oikein unelma pari. niin että se siitä muka rakkaus

    Äänestä

...riippuu tilanteesta. Oma mieheni (nykyinen ex)petti minua kauan sitten suhteemme alku aikoina. Sain tietää asiasta kaveriltani. Rakastin häntä todella ja vihan ja muiden katkeruuden tunteiden jälkeen annoin hänelle anteeksi. Luottamuksen palautuminen vei kylläkin oman paljon pidemmän aikansa. Hän ei enää sen jälkeen pettänyt vaan rakasti vain minua. Muutimme yhteen. Suhteemme loppui kuitenkin 1 1/2 vuoden jälkeen siihen että minä itse petin. Rakastin häntä, mutta asiamme eivät olleet hyvin, enkä pystynyt sitä hänelle sanomaan. Joten sorruin pettämään.

Sinun täytyy puhua poikaystäväsi kanssa miksi hän petti. Mikä siihen oli syynä. Jos kuitenkin rakkautta löytyy ei kaikkea kannata heittää hukkaan yhden virheen takia. Jos kerran pettää, ei välttämättä aina petä. Itse päätin etten enää koskaan tee kenellekkään mitään sellaista, ja siinä päätöksessä aion pysyä.

Toivottavasti saat asiat selviksi poikaystäväsi kanssa.

Äänestä

Silloin jos jo ajattelee että pettämisen mahdollisuutta niin se kertoo jo siitä että suhteessa on jotain vialla. Se ei joko anna riittävästi tms.

Itse loppuaikoina suhteessani ajattelin poikaystäväni kavereita ja jopa hänen isoveljeään ja se pisti minut miettimään suhdetta ex:säni kanssa. En ollu tyytyväinen. Suhteemme ei antanu minulle riittävästi :( Silloin päätin että lopetan suhteemme mieluummin kuin petän ja siitä aion jatkossani pitää kiinni.

Yksi pahimmista loukkauksista on pettää jotakuta. Jos oikeasti jotain rakastaa niin sellaisen ei edes tule mieleenkään. Asia on vain näin :(

Voimia sulle, mieti tarkkaan!

Äänestä

riippuu se vähän ihmisestäkin että pettääkö toisen kerran.kaikkien kohdalla ei ole niin.
minäkin petin exääni.olisi kyllä pitäny pistää poikki ennemmin kuin tehdä jotain todella typerää.
(alkoholilla osuutta asiaan)
ei meillä mikään enää sujunut,ei rakkautta,ei luottamusta eikä arvostusta.kiitos poikakaverini,sai minut inhoamaan itseään teoillaan.
mutta sinun täytyy kysyä poikakaveriltasi miksi hän petti.toivottavasti hänellä on syy siihen.toivottavasti hän katuu..minä ainakin kadun koko ajan.

Äänestä

radioasema.Jos kerran petät,petit,miten katsot rakasta si ko silmiin,!? mä kadun SITÄ päivää,itselleni en anna anteeksi koskaan,vaimoni,joskus ,ok.Minä en antais anteeksi koskaan jos tyttöystävä/vaimo pettäis!nim.petturijoskus

Äänestä

erilaisia mutta yleisesti ottaen jos toinen pettää niin kyllä se on lopun alkua. Se pettäminen tulee helposti yhä uudelleen ja uudelleen puheeksi myöhemmin suhteessa.

Pettäminen sinänsä on tosi alhaista ja kertoo jo pettäjän luonteesta jotain. Jos suhde on siinä vaiheessa että tulee tarve pettää niin musta silloin vähintä mitä voi tehdä on pistää suhde poikki. Sen jälkeen voi pettää mielin määrin.

Kaikkein säälittävintä on käyttää humalatilaa tekosyynä pettämiselle. Sellanen osoittaa jo hieman heikkoja älynlahjoja.

Äänestä

omakohtaisen tarinan. Tapasin elämäni miehen ikävä kyllä ikäero sai minut ajattelemaan, että suhteesta ei voi tulla pitkäaikainen. Molemmilla oli omat menot, mutta pettäminen ei kuulunut kummankaan kuvioihin. Sitten yhtenä kauniina kevätpäivänä olimme yhdessä kaverin mökillä. Hän tapasi yhden tytön siellä. Suhteemme jatkui kuin ei mitään, mutta sitten kuulin, että hän on pitänyt yhteyttä tähän tyttöön ja heidän välillään on enemmän kuin ystävyys, heillä on suhde, mutta eikös me kuitenkin voitais silti tavata. Se koski minuun tosi lujaa ja näin tulin petetyksi...toivotin erittäin hyvää jatkoa ja sanoin kiitos ei tapailulle. Kului 3 kk:tta ja tämän jälkeen hän ilmoitti, että ei tullut mitään minä olisin hänen elämänsä nainen. Siitä alkoi jälleen viestien vaihtelu ja yhteyden pitäminen. Annoin tämän hänelle anteeksi ja uskoin että meillä olisi se yhteinen tulevaisuus edessä. Mutta sitten kuitenkin yhtenä päivänä sain kylmää vettä kasvoilleni, nyt olisi löytynyt jälleen uusi tyttö, joka kiinnostaa häntä, joten on parempi että ei tavata. No siinä sitten olin jälleen jätettynä. He muuttivat yhteen ja asuvat edelleenkin yhdessä, mutta jostain kumman syystä muutaman kuukauden jälkeen olen alkanut saamaan viestiä, että heillä menee huonosti ja hän rakastaa ja kaipaa minua, ja hän todennäköisesti on jälleen kohta "poikamies". Onneksi nyt itselläni on järkeä sanoa, että kiitos ei. Tunteet eivät ole kuolleet ja hänellä on aina paikka sydämmessäni, mutta silti enään en anna hänen satuttaa minua.
Opetukseksi, jos pettää kerran, niin luottamusta ei takaisin saa ja ainakin tämä kyseinen "herra" ei tunnu kasvavan ulos millään, vaan aina tuntuu houkuttelevan ajatus, että aidan takana on jotain parempaa.
Hänkin väitti että rakastaa mutta vaikka annoin toisen mahdollisuuden ja silloin olin itsekin 100 % mukana, että tämä onnistuu niin silti hän petti....joten kyllä se niin menee että jos pettää kerran, niin tilaisuuden tullen on valmis toiseenkin kertaan.

Äänestä

Pettäminen on merkki siitä että ei kunnioita toista ihmistä lainkaan. Tähän ei oo olemassa mitään lieventäviä asianhaaroja. Se on valintakysymys pettääkö vai ei, aivan kuin ajaako kännissä vai ei. Kyse on ihmisen arvoista siitä mitä hän pitää tärkeänä. Ilman kunnioitusta ei ole rakkautta ja ilman näitä ei ole oikeaa parisuhdetta jossa välitetään ja halutaan toiselle osapuolelle hyvää. Piste.

Äänestä
  • asiaa puhut. mutta miksi mies sanoo rakastavansa vaikkei kunnioita eikä arvosta minua yhtään?
    mitä teidän päässä liikkuu? miehiä ei vissiin voi vähempää kiinnostaa jos nainen antaa rakkautta,luottamusta ja arvostusta ja kunnioittaa miestään mutta mies ei anna mitään takaisin. sanoo asioita joita ei tarkoita. inhoan sellaisia miehiä.
    pilaavat vain kaikkien elämän tyhjillä sanoilla ja lupauksilla.

    Äänestä

  • Lapin neito87 kirjoitti:

    asiaa puhut. mutta miksi mies sanoo rakastavansa vaikkei kunnioita eikä arvosta minua yhtään?
    mitä teidän päässä liikkuu? miehiä ei vissiin voi vähempää kiinnostaa jos nainen antaa rakkautta,luottamusta ja arvostusta ja kunnioittaa miestään mutta mies ei anna mitään takaisin. sanoo asioita joita ei tarkoita. inhoan sellaisia miehiä.
    pilaavat vain kaikkien elämän tyhjillä sanoilla ja lupauksilla.

    Tommonen "puheilla pöksyihin" on ihan normaalia soidinmenoa jos haetaan yhtä yötä, sorrun siihen itekki. Sinänsä jos taas tutustun tyttöön joka on mun mielestä "tyttöystävä-ainesta" nii sillo ei paljo paskapuheilla oo käyttöö. Sillo tietty edetää "hitaasti". Tyhjät sanat parisuhteessa on syvältä, mut siihen kyllä käsittääkseni syyllistyy sekä osa miehistä että osa naisista. Ihanne tilannehan ois ku semmoset miehet ja naiset olis keskenää...

    Äänestä

  • MinäMies kirjoitti:

    Tommonen "puheilla pöksyihin" on ihan normaalia soidinmenoa jos haetaan yhtä yötä, sorrun siihen itekki. Sinänsä jos taas tutustun tyttöön joka on mun mielestä "tyttöystävä-ainesta" nii sillo ei paljo paskapuheilla oo käyttöö. Sillo tietty edetää "hitaasti". Tyhjät sanat parisuhteessa on syvältä, mut siihen kyllä käsittääkseni syyllistyy sekä osa miehistä että osa naisista. Ihanne tilannehan ois ku semmoset miehet ja naiset olis keskenää...

    peräti vuoden kesti se juttu mutta aina vaan samaa jauhaa.eikä mitään tarkoita.miksi edes alkoi seurustella kanssani.omituisia jotkut miehet.

    Äänestä

  • Lapin neito87 kirjoitti:

    peräti vuoden kesti se juttu mutta aina vaan samaa jauhaa.eikä mitään tarkoita.miksi edes alkoi seurustella kanssani.omituisia jotkut miehet.

    Näin joskus. Vaikee mitää toho sanoo, ei aina voi voittaa. Nyt tietty joku vois viel sanoo et "oot viel nuori, elä vähä, ajallaan sitte". Tsemppii kuitenki. Ja ei saa yleistää.

    Äänestä

Kiitos kaikille jotka ovat jakaneet mielipiteitänsä! Tosiaan tässä olen joutunut miettimään kovasti asioita ja niinhän se on, että jos joku rakastaisi(tosissaan) niin miksi mennä pettämään ja loukkaamaan toista..Pari kertaa olemme nyt jutelleet ja kyllähän tämä kovasti sanoi katuvansa, ettei voi tekojaan puolustaa ja kertoi myös rakastavansa ja odottavansa minua aina..hän jopa itkikin vilpittömästi...(?) En kuitenkaan vain pysty enää luottamaan tähän tyyppiin, vaikka häntä vielä rakastankin. Hän loukkasi minua pahimmalla mahdollisella tavalla...kestää aikansa ennenkuin pääsen asiasta yli, ja toivon että jonain päivänä pystyn taas luottamaan ja kenties rakastumaan johonkuhun.

Äänestä
  • ero on aina vaikeaa, tapahtui se sitten missä merkeissä tahansa. Taatusti sulle löytyy kosolti miehiä jotka ovat luottamuksesi arvoisia. Sure aikasi ja jatka sitten matkaa uusiin seikkailuihin.

    Älä sulje sydäntäsi uusilta rakkauksilta. Älä ala liian varovaiseksi. Kukaanhan ei tiedä mitä suhteissa ajan mittaan tapahtuu joten etukäteen ei kannata alkaa panikoimaan. Kuulostaa kliseeltä, mutta parempi rakastaa ja menettää kuin olla koskaan rakastamatta. Suuret tunteet tarkoittavat, että ainakin elämme täysillä. Ja parempi niin kuin kituuttaa säästöliekillä seuraavat 50 vuotta.

    Äänestä

oon naimisissa ja 3-vuotiaan pojan äiti. 4kk sitten mun mies ilmotti että on rakastunu työkaveriinsa johon oli tutustunu pari viikkoo aikasemmin.no mies jätti ja vei kamansa tän toisen naisen luokse. pari päivää myöhemmin soitti mulle ja pyyteli anteeks ja halus takas kotiin. ei kuulemma välittänytkään siitä naisesta. otin takasin ja olin onnellinen siitä. luotin että kaikki sujuu.

taas kulu muutama päivä ja mies oli lähdössä työpaikan pippaloihin. sanoin ennen kun se lähti että ollaan vaan ystäviä.ei meidän suhteesta enää mitään tule. pyysin vielä ettei heti lähde toisen naisen matkaan. selvisi että oli sitten viettänyt illan sen saman naisen kanssa jonka takii mut jätti. no oltiinhan me toki erottu yhteisellä päätöksellä mutta silti sattui.

olin jo ettinyt omaa asuntoa mulle ja lapselle ja eropaperit oli haettu kun mies ilmoitti haluavansa vielä yhden mahdollisuuden. ja minä hölmö otin takasin mutta vaan koeajalle. käytiin parisuhdeterapiassakin ja puhuttiin paljon. kaikki näytti siltä kuin asiat vihdoinkin olis järjestymässä. viimeisen kuukauden ajan mies on vaatinut omaa aikaa paljon. käy kavereitten kanssa kahvilla ja baareissa. kotona ei miestä paljon näy. silloinkin kun olisi kahdenkeskeistä aikaa ukko kattelee telkkaria tai istuu tietokoneella. aina kun yritän puhua tulee riita. epäilen koko ajan että sillä on toinen ja kun mainitsen asiasta taas tulee mieletön riita ja kaikki on mun syytä sen mielestä.
en enää jaksa tätä! en voi luottaa eikä mies anna aihettakaan luottaa. ootan koko ajan sitä hetkee kun se ilmottaa löytäneensä uuden. en haluu jättää mut en pysty elämään hänen kanssaan. alan olee henkisesti lopussa. onneksi on lapsi jonka vuoksi kestän tän kaiken.
onhan tää vielä aika tuore juttu mutta miehen mielestä siitä ei saa mainita enää sanallakaan. eikä mun pitäs enää ajatella koko asiaa. aika vaikeeta olla ajattelematta!
tuntuu etten enää tunne koko miestä. enkä oikeestaan tiedä haluunko ees tuntea. ollaan oltu 6 vuotta yhdessä 4 naimisissa ja koskaan ei ole ollut isompia riitoja tai ongelmia ennen tätä. uusi työpaikka ja kaupunki muutti mieheni täysin. pahinta on etten tunne tästä kaupungista juuri ketään muita kun työkaverit.eikä heillekkään pysty puhumaan. tuntuu että olen ihan yksin tässä maailmassa.
no nyt tää tarina levähti aika lailla. vaikeita asioita kaikki pettämisjutut. etenkin kun on lapsia mukana.

Äänestä
  • samaa ihmistä tulee pettämään uudestaan, mutta uutta kumppnia ei välttämättä ollenkaan =)

    Äänestä

  • Naisen *80* tarina tuntuu tutulta, voisi osittain olla itseni kirjoittama. Miehellä työpaikkajuttu takana, mies tuntuu vieraalta, haluaa jatkuvasti "omaa aikaa", eikä tapahtuneesta saa puhua. Minun on vaikea päästä siitä yli, kun mies edelleen samassa työpaikassa ja nainen myös.

    Ihan kuin pettämiskuviot olisivat samanlaisia aina. Jotenkin masentavaa.

    Toivottavasti tilanteesi on nyt parempi, kun tapahtumista on kulunut jo useampi vuosi. Itselläni ratkaisu on vielä edessä, valmis en ole suuntaan enkä toiseen. On kuitenkin mennyt usko parisuhteeseen. Jos tämä loppuu, toista olisi vaikea aloittaa, mutta tässäkin on paha olla.

    Äänestä

moi vaan kaikkille!itse olen 20.v tavallinen parisuhteessa oleva pojan nassikka jolla on huonoja muistoja siitä miten edellinen tyttö ystävästä joka petti ja siitä jäänyt elinikäinen trauma.Nyt sitä epäilee tämän hetkisestä tyttöystävästäkin että tämä ei enää rakastaisi. Kun seksiä ei ole juurikaan ja epäilen syyksi vielä kaikenlisäksi että seksi minun kanssani on huonoa koska laukean aivan liian nopeasti ja vehkeeni koon takia.Kun hän ei liiallisesta läheisyydestä tai siis koskettelusta tykkää ymmärrän myös häntä kun hän ei ole semmoinen persoona joka sitä jatkuvaan haluaisi.Olen siitä lähtien kun hän on sanonut että sitä koskettelua on likaa niin olen epäiilyt itseäni hirviöksi.Pitäisi sitä minunkin häntä ymmärtää siinä että ei sitä rakastelua aina pidä olla ja olen sanonut että rakasteellaan sitten kun sinulle käy koska en ole semmoinen persoona joka vain naiselta haluaa seksiä.Minullla on ollut kuvia irc-galleriassa ja kuvakkeessa ja olen laitellut jo ennen ja tämän hetkisen tyttöystäväni aikana muille työille viestejä että olet nätti saadakseni tietää olenko semmoinen ällötys että omakin tämän hetkinen tyttöystävä välttelee.Ja hän kun sai selville että käyn katsomassa muitten tyttöjen kuvia näistä paikoista niin hän suuttui pahasti no toisaalta en ihmettele suuttumusta yhtään hänen sijalta mutta ihminen tekee kaikensa tietääkseen että oleeko edes muitten mielestä haluttava kun oma tyttöystävä ei halua. Aina kun sai yhdenkin viestin että kiitos joltakin tytöltä niin osa ihmisyydetäni palasi takaisin.Ja tämä ei tarkoita sitä että olisin niistä naisista kiinnostunut koska minulla on tosi kaunis nainen jota rakastan tosi paljon jolla varmasti olisi miehiä jumalaton jono odottamassa.Ja hän luulee nyt että minä olen muista naisista kiinnostunut kun kävin katsomassa heidän kuviaan irc-galleriasta.Olen yrittänyt omalla tavalla selittää asiaa vaan kuka nyt tommosta juttua ymmärtäisi.Rakastan tämän hetkistä tyttöystävääni erittäin paljon ja haluaisin uskoa että hänkin rakastaa minua ja ymmärtäisin häntä että ei kaikki naiset halua koskettelua ja seksiä jatkuvasti .Minulla tuli tämä kammo siitä lähtien kun edellinen tyttöystäväni nauroi ja kaikenlisäksi hakkui vehkeeni aivan liian pieneksi.Nykyinen tyttöystäväni sanoi että iso sinulla on ja kerroin asiasta kun oltiin oltu yhdessä jo jonkin aikaa siitäasiasta millainen edellinen tyttöystävä oli.Tottakai hänen sanansa nostatti mielialaa mutta ajattelin sitten vaan että jospa hän vain kehuu minua että minulle tulisi parempi mieli.tämä minun tekstini on aika sekava varmaankin mutta toivoisin että joku ymmärtäisi tämän. Välillä itselläni on käynyt ja olen yrittänytkin päästää itsensä päiviltä mutta teko epäonnistui ja nyt on järkeä hitusen että se ei ole mikään ratkaisu tähän asiaan. Varmaan teidän mielestä olen jonkin sortin tyhmä tai outo kun tämmöisiä kirjoittelen tänne.. voi olla että kukaan ei ymmärrä minua mutta kirjoitinpa nyt tänne jokatapauksessa.toivosin että joku lukisi tämän ja sanoisi millä saan itseni normaaliksi tältä osalta.

Äänestä
  • en pidä sinua outona.Tuo kuulostaa todella normaalilta.
    Kirjoittaisin enemmän sinulle, mutta (kuulostaa ikävältä) on hieman kiirus. toivottavasti joku tsemppaa!
    mutta iha ntiedoksi, olen myös tyttö joka ei aina halua, ei välttämättä joka viikko, se on kausiluonteista. Mutta rakastan miestäni silti. Enkä halua muita. Mutta se voi kertoo siitäkin (niinkuin minulla), että juuri kyselet sitä liikaa ja hän oelttaa ettet muuta halua. Auta häntä siivoilussa, ilahduta pienillä asioilla ja olkaa vain vierekkäin, ilman mitään seksuaalisempaa:) sitä minäkin kaipaisin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


..aina pettää..? kirjoitti:

Poikaystäväni petti vajaan puolen vuoden seurustelun jälkeen. Olen ennen ollut ehdottomasti sitä mieltä että jos pettää, niin se on kerrasta poikki...nyt kuitenkin kun olo on aivan järkyttävä, masentaa jne. mieli alkaa tehdä tepposia...Anteeksi se on pyydellyt ja sanoo vielä rakastavansa minua. Vaikka anteeksi antaisinkin ja suhdetta jatkettaisiin, häipyykö mielessä kytevä epäilys koskaan..? Pystyykö sitä enää koskaan luottamaan toiseen niin paljon?
Miks elmän pitää olla taas niin vaikeeta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu