naisiin?
Miehet, ihastutteko
vain kauniisiin
272386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
vain kauniisiin tyttöihin, joihin heillä ei oikeasti ole minkäänlaista saumaa. Aikuiset miehet kiinnittävät huomionsa syvällisempiin asioihin. Mikään ei muuten ole niin epäviehättävää kuin huono itsetunto.
omasta mielestä kaunis...
En ihastu ns.klassisesti kauniisiin naisiin. Ihailen kyllä mutta en ihastu. Ihailu ja ihastuminen on kaksi eri asiaa.
Itse pidän enemmän tavis-söpöistä, ns.naapurintytöistä. Ne itse asiassa ovat mun silmiini kauniita.
Totuushan on että kauneus on katsojan silmissä.
Kyllähän kauniita naisia katselee sujuvasti,
ja toivoisi että hänellä olisi muitakin positiivisia ominaisuuksia kuin vain ulkonäkö.
Jotkut ulkoisesti kauniit ovat myös viehättäviä,
mutta liian usein asia on kääntäen verrannollinen.
Ne, jotka on liian ulkonäkökeskeisiä, ovat usein aika rasittavia. Ei sellasten kanssa jaksa olla edes ystävä, saati muuta.
Ainakaan en ole koskaan ihastunut mielestäni rumaan tyttöön. En kyllä myöskään koskaan ole ihastunut tyttöön siksi, että hän on kaunis. Ihastuttavuus muodostuu kuitenkin muistakin asioista kuin ulkonäöstä
nainen on saanut luonnostaan näyttävän olemuksen, nätit kasvot... Onko miehen silloin helppo ihastua...Liian helppo?
...Koen nimittäin usein tutustuessani mieheen, että hän ihastuu ulkoiseen olemukseeni, vaikka sanovatkin että olen ihana nainen(siis muutenkin)... Miten voisin tutustua syvällisemmin mieheen, ilman että ulkonäkö olisi rasitteena?
Minulle ei ole tärkeää olla kaunis, enkä aina edes laita meikkiä...silloin kun laitan, niin tosi vähän...
Ulkonäön perusteella syntyvät suhteet kun eivät tahdo kestää....
Niin, kaunis voi olla meikattuna ja laitettuna niinkuin miesten ihailemat naiset ovat. Itse olen oikea syöjätär jos laitan kaikki ykköset päälle, tosin ne ykköset on minulle ehkä yhtiätoista muiden asukokonaisuuksien rinnalla. Hauska vaan huomata kun ukot kyttää jos laitan jotain räväkämpää ja sitten ne samat muijat on mustiksia ja kateellisia jotka eilen katto muo kun jotai peikkoa, ja oli olevinaan NIIN kauniita mun ukon edessä meikattuna. heh, itsetunto se on mikä kauniiksi tekee.
Kuvailemassasi tapauksessa... On liian helppo jos tavoitteesi on päästä syvällisemmin tutustumaan miehen ajatusmaailmaan. Tätä on kyllä hankala välttää kun siihen ulkonäköön kiinnitetään puolin ja toisin niin paljon huomiota.
Eipä tule muuta mieleen kuin kuvaton nettiprofiili, mutta jos tätä kautta tutustuu niin ulkonäkö voi olla kyllä sitten aivan jotain muuta kuin on mielessään maalaillut. Todella paljon kuulee juttuja, ettei ollut sinnepäinkään sen näköinen tai edes sellainen ihminen kuin oli kuvaillut.
Itsellä ollut vähän samoja juttuja, sanoisin että kaikenlainen kiireettömyys ja hätäilemättömys kyllä edistää toisen ajatusmaailman tuntemista. Vaikeatahan se on, täytyy myöntää. Kursseilla, harrastuksissa tms. pidemmissä jutuissa pääsee kyllä jo aika hyvin selville missä mennään.
netti profiili... ja sitten kun olen joitain tavannut,niin yllätys on ollut positiivinen, koska ainahan sitä jonkinlaisen mielikuvan luo pelkistä tiedoista.... no siinäpä se onkin...miks ei miehet voi ensin tutustua, eikä ihastua päätäpahkaa????
Itse en ole kyllä niin paljon uskonut tuohon netti deittailuun, että mitään ilmoa olisin värkänny. Naispuolisten suusta kuullut niin paljon negatiivistä.
Kysymyksesi on vaikea, niin vaikea...
Ajattelen tämän vähän lounnon luomaksi oikuksi, ihmisenhän täytyy lisääntyä! Se on geenessä, se ihastuminen ja suvun jatkaminen, ei sille liene paljon tehtävissä. Itsellekkin on käynyt näin, nyt tosin virhevalintijen jälkeen olen mennyt aivan päinvastaiseen suuntaan! Yritän tosissani etsiä sitä ihmistä sieltä kauniiden kasvojen takaa.
On todella vaikeaa löytää sellainen ihminen joka viehättäisi sekä silmää että korvaa...
Nyt täytyy lähteä ulos tuli tunnit täyteen koneen ääressä:D
Totta kai minä ihastun pelkästään kauniisiin naisiin. Kauneus on kuitenkin niin suhteellinen käsitys, mitä on todellinen kauneus. En ihastu kyllä mihinkään missi tyyppisiin pakkelinaamoihin vaan ihan perinteiseen suomalaiseen naiseen joka on omaan itseensä tyytyväinen ja näyttää sen myöskin ulospäin.
Kuules nyt, missityyppinen naama voi olla ilman suuria pakkeleitakin.
kaunista ihmistä tarvitsekkaan kauhealla mömmö määrällä peitelläkkään. En itse vaan tykkää naisista jotka tunkevat naamaansa kaikenlaista tököttiä ollakseen muka kauniita kun sitä voi olla ilman mitään ehostustakaan. Useammalla "ulkoisesti kauniilla" naisella on vaan taipumus ehostaa itseään lisää kaikenlaisilla tuotteilla ja mielestäni se korostaa kyseisen henkilön itsetunnon heikkoutta koska omasta mielestään ulkonäkö ei riitä ilman tököttiä :o)
Jotkut miehet ovat minua sanoneet kauniiksi - toiset ovat eri mieltä. En kuitenkaan käytä pakkelia kuin aniharvoin. Enkä sitäkään itseni takia vaan siksi että tilanne on vaatinut.
Minulla ei ole mitään meikkaamista vastaan - se ei vain ole minun juttuni. Olen tämän näköinen kuin olen ja sitä paitsi se toinen ihminen todennäköisesti minut kuitenkin aamulla ilman pakkelia näkee niin onko pakko yrittää esittää jotain muuta kuin on? Sitä paitsi se ulkonäkö ei kenelläkään pysy kymmentä saati viittä kymmentä vuotta samana jotenka jos ei tällaisena kelpaa niin sitten on kelpaamatta. Se on sen toisen menetys :)
Miksi sitä naisen pitäisi itseään ehostaa hirveällä meikki määrällä ? Tuollainen nainen on ainakin minun makuuni :o)
Nainen on kauneimmillaan silloin kun on itseensä tyytyväinen ja sinut oman ulkonäkönsä kanssa ilman mitään hirveetä ehostusta. Juuri tuollainen nainen on kaunis ja seksikäs nainen.
Mielestäni hirveesti meikkaava nainen osoittaa huonoa itsetuntoa koska ei ole omiin kasvoihinsa tyytyväinen sellaisenaan kuin ne on. Tottahan toki naisen on jotain ehostusta hyvä käyttää mut ihan vaan sellainen kevyt meikki millä hivenen korostetaan kasvojen piirteitä riittää.
Kyllä aamulla vierestä heräävä itseensä tyytyväinen nainen on yksi kauneimmista asioista ainakin minulle :o) Sellaisen kun joskus vereensä löytää ni olisi sille mukava aamupusu antaa ja sanoa huomenta rakas :o)
Vaikka olen nuori nainen - hyväksyn vanhenemisen sillä se on luonnon mukaista. On jos jonkinlaista antiwrinkle-voidetta myynnissä mutta yksikään niistä ei täydellisesti ryppyjä poista tai niiden muodostumista estä.
En myöskään ole niin pinnallinen että suhteen [oli se sitten ystävyys- tai parisuhde] päättäisin sairauteen tms vedoten. Kammoksun niitä miehiä jotka jättävät paremman puoliskonsa esimerkiksi rinnan poiston takia. Ei sitä voi koskaan tietää koska kumppanilta amputoidaan vaikka jalka. Ei se muuta kuin ulkonäköä ja korkeintaan kasvattaa sitä henkistä puolta mutta sama ihminen se toinen on siitäkin huolimatta! Jos en tällaisena kelpaa kuin mitä tällä hetkellä olen niin se on voi voi. Ja kuten sanoin niin se on se toinen ihminen joka jää minusta paitsi. En väitä olevani todellakaan mikään maailman paras ihminen mutta tiedän omaavani puolia joita ei läheskään kaikissa naisissa ole. En niitä "mainosta" vaan luotan siihen että jos joku haluaa tutustua millainen MINÄ olen, niin hän myös sitten tutustuu. Vaikka olen vitsinä heittänyt ilmoitusta Sunnuntaipäivän Helsinginsanomien etusivulle "Miehen paikka auki" tai "Elämänkumppani kadoksissa" niin en sentäs siihen ole vielä turvautunut. Elän sitten vaikka mieluummin elämäni yksin. Mutta olen tällainen kuin olen - se mitä olen huomenna onkin sitten eri asia... sitä ei kukaan tiedä!
sitä pitää mennä eteenpäin. Olla omaan itseensä tyytyväinen ryppyineen ja muutoksineen se kaunistaa ihmistä. Ei sitä ihminen kuitenkaan "rumene" vanhetessaan vaan pikemminkin päin vastoin, riippuen tietysti ihmisestä itsestään. Pienikin henkinen muutos sisimmässään näkyy kyllä päällepäin välittömästi ?
Henkisellä puolella on uskomattoman suuri vaikutus sille mitä ihminen näyttää ulospäin. Moni ei sitä tajuakkaan kuinka paljon se muuttaa ihmistä.
Kukapas tässä olisi maailman paras ihminen ? Kyllä kaikilla niitä vikoja löytyy ja pitääkin löytyä. Minäkin toivon joskus löytäväni sen ihmisen joka minut tälläisenä haluaa, vikoineen päivineen. Olen kuitenkin niin hyvä ihminen että voisin tehdä useamman ihmisen onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Olenko sitten vaan liian itsevarma ja hieman ylimielinen omasta itsestäni, ehkä siksi tuntuu kumppanin löytyminen olevan hankalaa. No mitä sitten nämä pelimerkit on jaettu ja näillä mennään. Elämä tuntuu joskus vaikealta mutta onneksi se on kuitenkin rehellistä.
Ei sitä kyllä väkisin etsimällä löydykkään, siinä pian sortuu johonkin mahdollisesti sopivaan pakettiin ja haluaa vaan halusta yrittää. Miksei samalla yritä sit etsiä sitä täydellistä pakettia itselleen. Etsiminen voi kyllä viedä lopunelämää mutta ei sitä ainakaan löydä jos ei hivenen katsele ympärilleen.
Jonkinlaista riskinottoo se vaatii sit yksinolon kustannuksella. Saattaa todellakin kestää useampia vuosia ennenkö sopivan löytää tai sit ei löydä ikuna. Ei sitä todellakaan koskaan tiedä, mielenkiinnolla sitä odottaa aina mitä huominen tuo tullessaan :o)
Itse olen kauniskasvoinen ja meikkaan. Minun itsetuntoni ei ole meikeistä kiinni, vaan tiedän olevani kaunis naturellinakin. Jokaisella on oma tyylinsä, minä ainakin tykkään laittautua, kun menen ihmisten ilmoille, esim. shoppailemaan. Ruokakaupassa voin käydä hyvin ilman meikkiä, samoin kirjastossa. Itse asiassa olen meikittä useinkin. Vaikka olisi kuinka luonnonkaunis, ripsiväri ei tee pahaa kenellekään.
turpa kiinni paksu rumilus!
Kaikkee hyvää sinullekin toivottaa tämä "paksu" rumilus :o)
Sinun sanalliset lahjat kun näyttävät olevan ihan huippuluokkaa, tässähän menee ihan hämilleen tuollaisten nilviäisten epätoivoisista huomautuksista ?
en mä sulle sanonut vaan tolle pizzalollero läskille.
Ihan rakentavasti kommentoitu hänellekkin ?
se on sitä sinun yleistiedon heikkoutta sekä elämän kokemattomuuttasi.
Ja jos lukutaitosikin olisi hieman parempi niin ehkä Sinäkin huomaisit jotta kyse ei ole pizzasta edelleenkään. Manterekin on ihan väärä!
Mutta kaikille sallittakoot mielipide edelleenkin.
Kyllä se sitten omaan nilkkaasi kolahtaa vielä joskus. Sitten sinä kadut! Mutta jälkikäteen on turha katua.
Aurinkoista kevättä sinulle ja pizzoillesi kuitenkin!
Ihastua voi ulkonäköön tai sisimpään. Tässä siis ei puhuta rakkaudesta mitään, se tulee myöhemmin.
Ulkonäköön ihastun helpoimmin, jotkut naiset miellyttävät silmääni, ja hänen seurassaan sydän alkaa tykyttämään, jännittää, punastun jne... eli siis ihastun. Menee yleensä ohi nopeasti.
Sisimpään voi ihastua, kun juttelee jonkun kanssa paljon, ja on muutenkin hauskaa hänen kanssaan. Käy siis samalla tavalla, sydän alkaa tykyttää, jännittää, punastun...
Sitten jos ihastumisen haluaa muuttaa rakkaudeksi, niin se vaatii aina ihastumista sisimpään, ulkonäkö on sivuseikka.
Kaikki joihin ihastuu ovat kauniita.
ylipäänsä ihastuu vain ainakin omasta mielestään hyvännäköisiin ihmisiin.
muihin asioihin kuin kauneuteen: älyyn, huumorintajuun, nopeaan asioiden ymmärtämiseen, keskustelutaitoon jne. Ulkonäöllä ei sinällään ole merkitystä, mutta jos saavutan jonkun naisen kanssa "yhteenkuuluvuuden", olen yleensä myös viehättynyt hänen ulkomuodostaan.