Päätin kääntyä tänne teidän puoleenne. Toivoisin että joku osaisi auttaa, mutta jo pelkästään tästä asiasta kirjoittaminen auttaa selkeyttämään omiakin ajatuksia.
Elikkä-tilanne on tämä:
Minulla on ystävä,ollut noin kaksi vuotta. Olimme kauan kuin paita ja perse,koska emme tunteneet paljoa muita uudella paikkakunnalla. Nykyään olen kuitenkin saanut paljon muitakin ystäviä ja kavereita ja aivan automaattisesti tulehtuneiden väliemme takia vietän aikaa näiden uusien ystävieni kanssa.
Yritän tiivistää ongelman lyhyesti:
Ystäväni on kuin jännitetty jousi-60% ajasta kaikki menee hyvin,on kivaa ja hauskaa.MUTTA loput 40%on ikävän tuntuista tiuskimista ja mökötystä. En ole sellainen persoona,joka sanoo suoraan ja tiuskii. Saan aina olla varuillani mitä ystävälleni sanon, etten jotuisi kuuntelemaan tiuskimista. Hän on välillä kuin nalkuttava akka, kun teen jotain väärin hän mutisee jotain ja tiuskaisee..Emme ikinä tappele-en ole riidan haastaja-olen säälittävä mukautuja.
Suurin ongelma on kuitenkin, että olen hullun ihastunut yhteen tämän ystäväni kämppiksistä (tämä mies on vain kämppis kaverilleni!!),joten ystäväni on ainoa linkki tähän mieheen.. Tämän vuoksi olen yrittänyt kestää ystävääni (ja onhan hän useimmiten hyvä ystäväni)..Naurettavaa-tiedän! Ei yksi ihastus ole huonon ystävän arvoinen!Haluaisin puhua tästä ystävälleni-tai siis en haluaisi,mutta tämä painaa mieltä kovasti...En tiedä miten hän reagoi!
Olen yllättynyt hänen sietämisestäni, sillä olen loppujen lopuksi todella hermostuva ja äkkipikainen luonne. En vain ole sellainen koskaan ystävilleni-kiukuttelen vanhemmilleni ja poikaystävilleni (exille) kyllä kovasti!Mistä tällainen johtuu-miksi en voi sanoa suoraan mitä ajattelen!?
äsh-tulipa sekavaa tekstiä-pahoittelen
Elikkä-tilanne on tämä:
Minulla on ystävä,ollut noin kaksi vuotta. Olimme kauan kuin paita ja perse,koska emme tunteneet paljoa muita uudella paikkakunnalla. Nykyään olen kuitenkin saanut paljon muitakin ystäviä ja kavereita ja aivan automaattisesti tulehtuneiden väliemme takia vietän aikaa näiden uusien ystävieni kanssa.
Yritän tiivistää ongelman lyhyesti:
Ystäväni on kuin jännitetty jousi-60% ajasta kaikki menee hyvin,on kivaa ja hauskaa.MUTTA loput 40%on ikävän tuntuista tiuskimista ja mökötystä. En ole sellainen persoona,joka sanoo suoraan ja tiuskii. Saan aina olla varuillani mitä ystävälleni sanon, etten jotuisi kuuntelemaan tiuskimista. Hän on välillä kuin nalkuttava akka, kun teen jotain väärin hän mutisee jotain ja tiuskaisee..Emme ikinä tappele-en ole riidan haastaja-olen säälittävä mukautuja.
Suurin ongelma on kuitenkin, että olen hullun ihastunut yhteen tämän ystäväni kämppiksistä (tämä mies on vain kämppis kaverilleni!!),joten ystäväni on ainoa linkki tähän mieheen.. Tämän vuoksi olen yrittänyt kestää ystävääni (ja onhan hän useimmiten hyvä ystäväni)..Naurettavaa-tiedän! Ei yksi ihastus ole huonon ystävän arvoinen!Haluaisin puhua tästä ystävälleni-tai siis en haluaisi,mutta tämä painaa mieltä kovasti...En tiedä miten hän reagoi!
Olen yllättynyt hänen sietämisestäni, sillä olen loppujen lopuksi todella hermostuva ja äkkipikainen luonne. En vain ole sellainen koskaan ystävilleni-kiukuttelen vanhemmilleni ja poikaystävilleni (exille) kyllä kovasti!Mistä tällainen johtuu-miksi en voi sanoa suoraan mitä ajattelen!?
äsh-tulipa sekavaa tekstiä-pahoittelen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei muuta ku nostatta kissan pöydälle ja puhutta asiat selviksi, en minä tuohon muuta neuvoa keksi. Kerrot sille ihastuksestasi hänen kämppikseen(jos ei vielä tiedä) ja kaikkia muuta ystävyynne liittyen, mitkä asiat on huonosti ja miksi ne on huonosti. Ja sano sille ystävällesi että jos joskus sanot jotain harkitsematonta niin ei tarvi heti suuttua siitä kun et sillä mitään pahaa tarkoita.
Saattaa käydä niinkin että välinne menee huonompaan suuntaan, mutta kannattaa kuitenkin yrittää. Ei ole mukavaa olla huonoissa väleissä pitkäaikaisen ystävän kanssa.
Puhumalla asiat selviää :)