Kaksinkertainen verotus

Mites EU suhtatuu siihen jos auton hankintaverosta luovutaan ja korvataan se päästöihin perustuvalla verolla, jolloin nyt käytetyt autot tulevat kaksikertaisesti verotetuksi, jos niillä on sama päästövero kuin uuden verotuksen aikaan uutena ostetuille.
242690
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Minä olen sitä mieltä, että omistamista ei pidä verottaa missään muodossa. Verotus pitää tehdä joko ostamisen yhteydessä (alv) tai käytön yhteydessä (polttoainevero). Miksi siitä pitäisi maksaa veroa, että auto seisoo pihassa. Vero pitää kerätä silloin, kun sitä käytetään.

Jos vaihtoehtona on joko nykyinen autovero tai korkeat vuosimaksut, olen nykyisen autoveron kannalla. Sen sijaan, jos autoverosta voitaisiin luopua polttoaineveroa korottamalla, ottaisin muutoksen riemusta kiljuen vastaan.

Äänestä
  • Että tyhmää väsätä monimutkaisia verosysteemejä hiilidioksi päästöjä varten kun se voidaan toteuttaa polttoaineen hinnassa kaiken yksikertaisimmin. O2 päästöt = kulutus. siitä voidaan olla monta mieltä että jo nyt päästövero on bensanhinnassa melko korkea.

    Äänestä

  • Jaska:
    ”Jos vaihtoehtona on joko nykyinen autovero tai korkeat vuosimaksut, olen nykyisen autoveron kannalla.”

    vaihtoehto:
    Nykyinen autovero on EU-oikeudellisesti syrjivä ja siitä on luovuttava joka tapauksessa. Korkeilla tai matalilla vuosimaksuilla pääsisi ainakin tästä pulmasta. Jos vuosimaksua voisi vielä maksaa vain käytetyiltä päiviltä??? ja lisäksi sitä perittäisiin vain autoverottomista uusista autoista ja tuontikäytetyistä.

    Jaska:
    ”Sen sijaan, jos autoverosta voitaisiin luopua polttoaineveroa korottamalla, ottaisin muutoksen riemusta kiljuen vastaan.”

    vaihtoehto:
    Tämä olisi ilman muuta paras vaihtoehto!

    Äänestä

  • Ajan paljon, joten dieselin hinnan korotus ei kiinnosta.

    Äänestä

  • Citikka. kirjoitti:

    Että tyhmää väsätä monimutkaisia verosysteemejä hiilidioksi päästöjä varten kun se voidaan toteuttaa polttoaineen hinnassa kaiken yksikertaisimmin. O2 päästöt = kulutus. siitä voidaan olla monta mieltä että jo nyt päästövero on bensanhinnassa melko korkea.

    Nämä ovatkin niitä kirjoittajia, jotka eivät aja autollaan. Itsellä tulee reilut 100.000 per vuosi ( jokainen yrittäjänä tarpeellinen, ei humppa-ajoa) ja ajatukset selvästi erilaiset. Helpompi kertarutina kuin ainainen kitinä, eli hankintavero eläköön! Käyttömaksut ja polttoaineen hinta alas

    Äänestä

  • Ubeluc kirjoitti:

    Nämä ovatkin niitä kirjoittajia, jotka eivät aja autollaan. Itsellä tulee reilut 100.000 per vuosi ( jokainen yrittäjänä tarpeellinen, ei humppa-ajoa) ja ajatukset selvästi erilaiset. Helpompi kertarutina kuin ainainen kitinä, eli hankintavero eläköön! Käyttömaksut ja polttoaineen hinta alas

    vuodessa kuin 50tuhatta. Olen Jaskan kannalla. Verot polttoaineisiin ja alvi autoa ostettaessa riittää.

    Äänestä

  • Jaska:
    Minä olen sitä mieltä, että omistamista ei pidä verottaa missään muodossa. Verotus pitää tehdä joko ostamisen yhteydessä (alv) tai käytön yhteydessä (polttoainevero).

    kK:
    Autoilua voidaan verottaa ja tällä hetkellä suurimmassa osassa EU:n 25:stä jäsenmaasta verotetaan kolmella tavalla,
    1. Hankinta (rekisteröintivero, joka Suomessa autovero)
    2. Omistaminen (vuotuiset käyttöverot, Suomessa ajoneuvovero l. käyttömaksu)
    3. Polttoaine (valmistevero)

    Hankinnan yhteydessä ostaja maksaa lisäksi arvonlisäveroa, jonka alaraja on EU:ssa määritelty 15%:iin ja alarajan alvia perii ainoastaan Luxempburg. Korkeimmat alvit ovat Ruotsissa ja Tanskassa 25%. Arvonlisävero perustuu nimensä mukaan tavaran ostoarvoon ja tilitetään liiketoiminnan yhteydessä jokaisen arvon lisääntymistapahuman yhteudessä. Lopullinen maksaja on tavaran ostava kuluttaja. Arvonlisvero on direktiivillä säädelty, eli se on melko pitkälle harmonisoitu EU:ssa.

    Autovero on rekisteröintivero, joka ei eurooppaoikeudellisista syistä voi perustua kunkin yksittäisen auton kauppa-arvoon alvin tapaan. Vero perustuu y l e i s e e n vähittäismyyntiarvoon, eli veron peruste ei ole riippuvainen yksittäisistä kauppatapahtumista. Vero ei siis perustu auton yksilölliseen arvoon tai sen lisään, kuten alvi, vaan veron taustalla on auton rekisteröinti ja samanlaisten autojen rekisteröintitapahtuman olisi tarkoitus johtaa samansuuruiseen veroon. Käytettyjen autojen kohdalla näin ei kirjaimellisesti voi tapahtua, koska käytettyn arvoon ja historiallisiin prosentteihin liittyy tuntemattomia tekijöitä.
    Autoverosta ei ole EU:ssa harmonisoitu, eli se on täysin kansallisten käytäntöjen varassa ja veroperusteet ja -tasot vaihtelevat todella paljon. Kahta samanlaista järjestelmää ei ole ja 9:ssä jäsenmaassa ei rekisteröintiveroa peritä lainkaan (pääsääntöisesti suuret autoteollisuusmaat, Saksa, GB, Ranska ym.). Hankintavero aiheuttaa ongelmia niin kauan, kuin eri maissa peritään hankintaveroja toisistaan poiketen.

    Vuotuisia käyttöveroja peritään lähes kaikissa EU-maissa ja näin ympäristöpainotteisiin käyttömaksuihin tähdätään mm. parhaillaan Suomenkin eduskunnan "esikäsittelyssä" olevassa autoverotusta koskevassa direktiiviesityksessä. EU:n komission linja olisi siirtyminen hankintavaiheen verosta käyttömaksuihin. Myös tämänhetkisten käyttömaksujen taso vaihtelee ja niidenkin suhteen, autoveron tapaan, Tanska on korkeimmalla tasolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nimenomaan käyttömaksut tulevat olemaan pitkän päälle toinen pääasiallinen liikenteen verotustapa polttoaineen hinnan lisäksi. Tulevaisuudessa käyttömaksut on ajateltu voitavan kytkeä tarpeellisilta osin ajomäärään satelliittivalvontajärjestelmän avulla ja tämä ehkä poistaa myös sen ongelman, että millä valtiolla on kulloinkin verotusoikeus (missä maassa auto on rekisteröitävä).

    Polttoaineveron kehitys ja yleensäkään tarve kytkeä vero polttoaineen hintaan riippuu käyttömaksujen järjestelmän (liikkumisen seuranta) kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttömaksut antavat jo lähivuosina parhaan mahdollisuuden painottaa auton verotusta joustavasti poliittisten, ympäristö- ym. tavoitteiden mukaisesti. Aikataulut riippuvat tekniikan käyttöönoton vauhdista. Polttoainevero saattaa jäädä historiaan samassa tahdissa autoveron kanssa.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Jaska:
    Minä olen sitä mieltä, että omistamista ei pidä verottaa missään muodossa. Verotus pitää tehdä joko ostamisen yhteydessä (alv) tai käytön yhteydessä (polttoainevero).

    kK:
    Autoilua voidaan verottaa ja tällä hetkellä suurimmassa osassa EU:n 25:stä jäsenmaasta verotetaan kolmella tavalla,
    1. Hankinta (rekisteröintivero, joka Suomessa autovero)
    2. Omistaminen (vuotuiset käyttöverot, Suomessa ajoneuvovero l. käyttömaksu)
    3. Polttoaine (valmistevero)

    Hankinnan yhteydessä ostaja maksaa lisäksi arvonlisäveroa, jonka alaraja on EU:ssa määritelty 15%:iin ja alarajan alvia perii ainoastaan Luxempburg. Korkeimmat alvit ovat Ruotsissa ja Tanskassa 25%. Arvonlisävero perustuu nimensä mukaan tavaran ostoarvoon ja tilitetään liiketoiminnan yhteydessä jokaisen arvon lisääntymistapahuman yhteudessä. Lopullinen maksaja on tavaran ostava kuluttaja. Arvonlisvero on direktiivillä säädelty, eli se on melko pitkälle harmonisoitu EU:ssa.

    Autovero on rekisteröintivero, joka ei eurooppaoikeudellisista syistä voi perustua kunkin yksittäisen auton kauppa-arvoon alvin tapaan. Vero perustuu y l e i s e e n vähittäismyyntiarvoon, eli veron peruste ei ole riippuvainen yksittäisistä kauppatapahtumista. Vero ei siis perustu auton yksilölliseen arvoon tai sen lisään, kuten alvi, vaan veron taustalla on auton rekisteröinti ja samanlaisten autojen rekisteröintitapahtuman olisi tarkoitus johtaa samansuuruiseen veroon. Käytettyjen autojen kohdalla näin ei kirjaimellisesti voi tapahtua, koska käytettyn arvoon ja historiallisiin prosentteihin liittyy tuntemattomia tekijöitä.
    Autoverosta ei ole EU:ssa harmonisoitu, eli se on täysin kansallisten käytäntöjen varassa ja veroperusteet ja -tasot vaihtelevat todella paljon. Kahta samanlaista järjestelmää ei ole ja 9:ssä jäsenmaassa ei rekisteröintiveroa peritä lainkaan (pääsääntöisesti suuret autoteollisuusmaat, Saksa, GB, Ranska ym.). Hankintavero aiheuttaa ongelmia niin kauan, kuin eri maissa peritään hankintaveroja toisistaan poiketen.

    Vuotuisia käyttöveroja peritään lähes kaikissa EU-maissa ja näin ympäristöpainotteisiin käyttömaksuihin tähdätään mm. parhaillaan Suomenkin eduskunnan "esikäsittelyssä" olevassa autoverotusta koskevassa direktiiviesityksessä. EU:n komission linja olisi siirtyminen hankintavaiheen verosta käyttömaksuihin. Myös tämänhetkisten käyttömaksujen taso vaihtelee ja niidenkin suhteen, autoveron tapaan, Tanska on korkeimmalla tasolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nimenomaan käyttömaksut tulevat olemaan pitkän päälle toinen pääasiallinen liikenteen verotustapa polttoaineen hinnan lisäksi. Tulevaisuudessa käyttömaksut on ajateltu voitavan kytkeä tarpeellisilta osin ajomäärään satelliittivalvontajärjestelmän avulla ja tämä ehkä poistaa myös sen ongelman, että millä valtiolla on kulloinkin verotusoikeus (missä maassa auto on rekisteröitävä).

    Polttoaineveron kehitys ja yleensäkään tarve kytkeä vero polttoaineen hintaan riippuu käyttömaksujen järjestelmän (liikkumisen seuranta) kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttömaksut antavat jo lähivuosina parhaan mahdollisuuden painottaa auton verotusta joustavasti poliittisten, ympäristö- ym. tavoitteiden mukaisesti. Aikataulut riippuvat tekniikan käyttöönoton vauhdista. Polttoainevero saattaa jäädä historiaan samassa tahdissa autoveron kanssa.

    kylmäKalle:

    "Autovero on rekisteröintivero, joka ei eurooppaoikeudellisista syistä voi perustua kunkin yksittäisen auton kauppa-arvoon alvin tapaan."

    Mitkä ovat ne väitetyt eurooppaoikeudelliset syyt, joiden mukaan vero ei voi perustua kauppahintaan? Mitä pitempi ja perustellumpi vastaus, sen parempi.

    Äänestä

  • Pena kirjoitti:

    kylmäKalle:

    "Autovero on rekisteröintivero, joka ei eurooppaoikeudellisista syistä voi perustua kunkin yksittäisen auton kauppa-arvoon alvin tapaan."

    Mitkä ovat ne väitetyt eurooppaoikeudelliset syyt, joiden mukaan vero ei voi perustua kauppahintaan? Mitä pitempi ja perustellumpi vastaus, sen parempi.

    Autoveron lähtökohta on aina uusi auto. Mikäli kaikissa EU-maissa autoveroa perittäisiin samalla systeemillä ja saman tasoisena, merkitsisi se sitä, että vero perittäisiin vain yhden kerran silloin kun auto rekisteröidään uutena. Vero olisi silloin lopullisesti maksettu, ja veron laskennallinen, auton hintaa korottava suhteellinen osuus kulkisi auton arvossa siten, että auton vaihtaessa omistajaa, saisi myyjä verososuuden ikäänkuin palautuksena ostajalta. Näinhän homma pelaa esim. Suomen sisäisillä markkinoilla. Myyjä saa täällä käytetystä autostaan korkeamman hinnan, kuin Saksalainen myyjä samanlaisesta autosta ja se hintojen erotus on pääosin autoveron jäljellä olevaa osuutta.

    Nyt kun jokaisessa EU-maassa on erilainen hankintaverosysteemi tai sitä ei ole jossakin maassa (Saksa,Ruotsi ym.)lainkaan, tapahtuu autoverotus myös käytettyjen osalta kussakin maassa omien järjestelmien mukaan. EU:n perustamissopimuksen syrjintäkiellosta johtuen saadaan tällöin saadaan ainoastaan Suomen markkinoilla käytetyn hinnassa jäljellöoleva veromäärä.

    Koska Suomen markkinoilla olevista autoista maksetaan autovero ainoastaan uutena, on käytetynkin veron lähtökohta uuden vero, eli sekä uuden, että käytetyn vero on laskettava samalla tavalla. Veron laskennassahan on vain kaksi tekijää: Verotusarvo ja verokanta (veroprosentti).

    Verotusarvona käytetään eri EU-maissa erilaisia auton ominaisuuksia, kuten painoa, moottoritilavuutta, polttoaineenkulutusta sekä kaupallista arvoa (hintaa). Käytettyjen kohdalla edes auta, vaikka veroperuste olisikin uutena jokin em. tekninen ominaisuus, koska uuden verosta saadaan periä vain rahalliseen arvoon suhteutettu jäljelläoleva määrä. Käytettyjen kohdalla ollaan aina tekemisissä rahallisen arvon tuottaman ongelman kanssa.

    Kuten edellä kirjoitin, autoveroa ei voida verrata esim. arvonlisäveroon, koska nämä kaksi verojärjestelmää rakentuvat aivan eri tavalla. Autoveron tarkoitus rekisteröintiverona on periä kahdesta samanlaisesta autosta sama määrä veroa. Sen vuoksi on päädytty käyttämään verotusarvona yleistä vähittäismyyntiarvoa, joka on etenkin uusista autoista kaikkien saatavissa (läpinäkyvyys). Koska käytetyn vero on aina auton jäljelläolevaan arvoon suhteutettu osuus uuden autoverosta, on sekä uuden, että käytetyn auton verotusarvo perustuttava samalla tavalla laskettasvaan arvoon.

    Uusia autoja hankitaan Suomessa rekisteröitäväksi pääasiassa kahta kautta. Lähes kaikki tulevat kaupallisen maahantuonnin kautta, jolloin autot ostetaan suoraan tehtaalta ilman mitään välikäsiä. Toinen vaihtoehto on, että yksityinen henkilö ostaa auton ulkomaiselta vähittäismyyjältä hintaan, joka sisältää vähittäismyyjän katteen, eli yksityisen hankintahinta on verotusvaiheessa korkeampi kuin maahantuojan tukkuhinta. Näinollen hankinthinnan perusteella verotettaessa yksityinen hankintakanava on eri asemassa, kuin kaupallinen tuonti.

    Sama tilanne on tietenkin myös käytettyjen osotossa. suomaiset autoliikkeet ovat usein tukkuostajan asemassa suhteessa johonkin sakasalaiseen myyjään. Eriarvoisuus tulee esiin tässäkin. Tästä syystä sen tavoitteen saavuttamiseksi, että samanlaisia autoja rekisteröitäessä perittäisiin samansuuruinen vero verotusarvosta, joka on kaikkien saatavissa, on käytettävä yleisiä, yhtenäisiä ja julkisia hintoja. Yksittäiset kauppahinnat eivät tule kysymykseen, koska verotuksen taustalla ei ole kauppatapahtuma vaan auton rekisteröinti.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Jaska:
    Minä olen sitä mieltä, että omistamista ei pidä verottaa missään muodossa. Verotus pitää tehdä joko ostamisen yhteydessä (alv) tai käytön yhteydessä (polttoainevero).

    kK:
    Autoilua voidaan verottaa ja tällä hetkellä suurimmassa osassa EU:n 25:stä jäsenmaasta verotetaan kolmella tavalla,
    1. Hankinta (rekisteröintivero, joka Suomessa autovero)
    2. Omistaminen (vuotuiset käyttöverot, Suomessa ajoneuvovero l. käyttömaksu)
    3. Polttoaine (valmistevero)

    Hankinnan yhteydessä ostaja maksaa lisäksi arvonlisäveroa, jonka alaraja on EU:ssa määritelty 15%:iin ja alarajan alvia perii ainoastaan Luxempburg. Korkeimmat alvit ovat Ruotsissa ja Tanskassa 25%. Arvonlisävero perustuu nimensä mukaan tavaran ostoarvoon ja tilitetään liiketoiminnan yhteydessä jokaisen arvon lisääntymistapahuman yhteudessä. Lopullinen maksaja on tavaran ostava kuluttaja. Arvonlisvero on direktiivillä säädelty, eli se on melko pitkälle harmonisoitu EU:ssa.

    Autovero on rekisteröintivero, joka ei eurooppaoikeudellisista syistä voi perustua kunkin yksittäisen auton kauppa-arvoon alvin tapaan. Vero perustuu y l e i s e e n vähittäismyyntiarvoon, eli veron peruste ei ole riippuvainen yksittäisistä kauppatapahtumista. Vero ei siis perustu auton yksilölliseen arvoon tai sen lisään, kuten alvi, vaan veron taustalla on auton rekisteröinti ja samanlaisten autojen rekisteröintitapahtuman olisi tarkoitus johtaa samansuuruiseen veroon. Käytettyjen autojen kohdalla näin ei kirjaimellisesti voi tapahtua, koska käytettyn arvoon ja historiallisiin prosentteihin liittyy tuntemattomia tekijöitä.
    Autoverosta ei ole EU:ssa harmonisoitu, eli se on täysin kansallisten käytäntöjen varassa ja veroperusteet ja -tasot vaihtelevat todella paljon. Kahta samanlaista järjestelmää ei ole ja 9:ssä jäsenmaassa ei rekisteröintiveroa peritä lainkaan (pääsääntöisesti suuret autoteollisuusmaat, Saksa, GB, Ranska ym.). Hankintavero aiheuttaa ongelmia niin kauan, kuin eri maissa peritään hankintaveroja toisistaan poiketen.

    Vuotuisia käyttöveroja peritään lähes kaikissa EU-maissa ja näin ympäristöpainotteisiin käyttömaksuihin tähdätään mm. parhaillaan Suomenkin eduskunnan "esikäsittelyssä" olevassa autoverotusta koskevassa direktiiviesityksessä. EU:n komission linja olisi siirtyminen hankintavaiheen verosta käyttömaksuihin. Myös tämänhetkisten käyttömaksujen taso vaihtelee ja niidenkin suhteen, autoveron tapaan, Tanska on korkeimmalla tasolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nimenomaan käyttömaksut tulevat olemaan pitkän päälle toinen pääasiallinen liikenteen verotustapa polttoaineen hinnan lisäksi. Tulevaisuudessa käyttömaksut on ajateltu voitavan kytkeä tarpeellisilta osin ajomäärään satelliittivalvontajärjestelmän avulla ja tämä ehkä poistaa myös sen ongelman, että millä valtiolla on kulloinkin verotusoikeus (missä maassa auto on rekisteröitävä).

    Polttoaineveron kehitys ja yleensäkään tarve kytkeä vero polttoaineen hintaan riippuu käyttömaksujen järjestelmän (liikkumisen seuranta) kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttömaksut antavat jo lähivuosina parhaan mahdollisuuden painottaa auton verotusta joustavasti poliittisten, ympäristö- ym. tavoitteiden mukaisesti. Aikataulut riippuvat tekniikan käyttöönoton vauhdista. Polttoainevero saattaa jäädä historiaan samassa tahdissa autoveron kanssa.

    noissa kaikissa kolmessa kohtaa!!!! = hankinta-omistaminen-polttoaine.

    Niin ja vakuutusverot ym ym....

    Heinäluoman sanoin: lompakko levällään. Mutta ei valtio vaan autoilija!

    Äänestä

  • Suomi kunnostautuu kirjoitti:

    noissa kaikissa kolmessa kohtaa!!!! = hankinta-omistaminen-polttoaine.

    Niin ja vakuutusverot ym ym....

    Heinäluoman sanoin: lompakko levällään. Mutta ei valtio vaan autoilija!

    >>Suomi kunnostautuu noissa kaikissa kolmessa kohtaa!!!! = hankinta-omistaminen-polttoaine.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Jaska:
    Minä olen sitä mieltä, että omistamista ei pidä verottaa missään muodossa. Verotus pitää tehdä joko ostamisen yhteydessä (alv) tai käytön yhteydessä (polttoainevero).

    kK:
    Autoilua voidaan verottaa ja tällä hetkellä suurimmassa osassa EU:n 25:stä jäsenmaasta verotetaan kolmella tavalla,
    1. Hankinta (rekisteröintivero, joka Suomessa autovero)
    2. Omistaminen (vuotuiset käyttöverot, Suomessa ajoneuvovero l. käyttömaksu)
    3. Polttoaine (valmistevero)

    Hankinnan yhteydessä ostaja maksaa lisäksi arvonlisäveroa, jonka alaraja on EU:ssa määritelty 15%:iin ja alarajan alvia perii ainoastaan Luxempburg. Korkeimmat alvit ovat Ruotsissa ja Tanskassa 25%. Arvonlisävero perustuu nimensä mukaan tavaran ostoarvoon ja tilitetään liiketoiminnan yhteydessä jokaisen arvon lisääntymistapahuman yhteudessä. Lopullinen maksaja on tavaran ostava kuluttaja. Arvonlisvero on direktiivillä säädelty, eli se on melko pitkälle harmonisoitu EU:ssa.

    Autovero on rekisteröintivero, joka ei eurooppaoikeudellisista syistä voi perustua kunkin yksittäisen auton kauppa-arvoon alvin tapaan. Vero perustuu y l e i s e e n vähittäismyyntiarvoon, eli veron peruste ei ole riippuvainen yksittäisistä kauppatapahtumista. Vero ei siis perustu auton yksilölliseen arvoon tai sen lisään, kuten alvi, vaan veron taustalla on auton rekisteröinti ja samanlaisten autojen rekisteröintitapahtuman olisi tarkoitus johtaa samansuuruiseen veroon. Käytettyjen autojen kohdalla näin ei kirjaimellisesti voi tapahtua, koska käytettyn arvoon ja historiallisiin prosentteihin liittyy tuntemattomia tekijöitä.
    Autoverosta ei ole EU:ssa harmonisoitu, eli se on täysin kansallisten käytäntöjen varassa ja veroperusteet ja -tasot vaihtelevat todella paljon. Kahta samanlaista järjestelmää ei ole ja 9:ssä jäsenmaassa ei rekisteröintiveroa peritä lainkaan (pääsääntöisesti suuret autoteollisuusmaat, Saksa, GB, Ranska ym.). Hankintavero aiheuttaa ongelmia niin kauan, kuin eri maissa peritään hankintaveroja toisistaan poiketen.

    Vuotuisia käyttöveroja peritään lähes kaikissa EU-maissa ja näin ympäristöpainotteisiin käyttömaksuihin tähdätään mm. parhaillaan Suomenkin eduskunnan "esikäsittelyssä" olevassa autoverotusta koskevassa direktiiviesityksessä. EU:n komission linja olisi siirtyminen hankintavaiheen verosta käyttömaksuihin. Myös tämänhetkisten käyttömaksujen taso vaihtelee ja niidenkin suhteen, autoveron tapaan, Tanska on korkeimmalla tasolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nimenomaan käyttömaksut tulevat olemaan pitkän päälle toinen pääasiallinen liikenteen verotustapa polttoaineen hinnan lisäksi. Tulevaisuudessa käyttömaksut on ajateltu voitavan kytkeä tarpeellisilta osin ajomäärään satelliittivalvontajärjestelmän avulla ja tämä ehkä poistaa myös sen ongelman, että millä valtiolla on kulloinkin verotusoikeus (missä maassa auto on rekisteröitävä).

    Polttoaineveron kehitys ja yleensäkään tarve kytkeä vero polttoaineen hintaan riippuu käyttömaksujen järjestelmän (liikkumisen seuranta) kehityksestä. Näyttää kuitenkin siltä, että käyttömaksut antavat jo lähivuosina parhaan mahdollisuuden painottaa auton verotusta joustavasti poliittisten, ympäristö- ym. tavoitteiden mukaisesti. Aikataulut riippuvat tekniikan käyttöönoton vauhdista. Polttoainevero saattaa jäädä historiaan samassa tahdissa autoveron kanssa.

    jäämässä vanhanaikaiseksi. Suomea ei voi edes verrata samaan porukkaan. Pikemminkin Lukasenkon porukaan.

    Nyt on jo myynnissä sähköautoja. Nollapäästöt.

    Mitenkäs v. 2016? Eu direktiivi voimassa. Vieläkö ollaan ajantasalla, jos ei bensa-autoja ollenkaan?

    Mihin niitä "Isoveli seuraa satelliitilla" laitteita sitten enää tarvitaan.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Autoveron lähtökohta on aina uusi auto. Mikäli kaikissa EU-maissa autoveroa perittäisiin samalla systeemillä ja saman tasoisena, merkitsisi se sitä, että vero perittäisiin vain yhden kerran silloin kun auto rekisteröidään uutena. Vero olisi silloin lopullisesti maksettu, ja veron laskennallinen, auton hintaa korottava suhteellinen osuus kulkisi auton arvossa siten, että auton vaihtaessa omistajaa, saisi myyjä verososuuden ikäänkuin palautuksena ostajalta. Näinhän homma pelaa esim. Suomen sisäisillä markkinoilla. Myyjä saa täällä käytetystä autostaan korkeamman hinnan, kuin Saksalainen myyjä samanlaisesta autosta ja se hintojen erotus on pääosin autoveron jäljellä olevaa osuutta.

    Nyt kun jokaisessa EU-maassa on erilainen hankintaverosysteemi tai sitä ei ole jossakin maassa (Saksa,Ruotsi ym.)lainkaan, tapahtuu autoverotus myös käytettyjen osalta kussakin maassa omien järjestelmien mukaan. EU:n perustamissopimuksen syrjintäkiellosta johtuen saadaan tällöin saadaan ainoastaan Suomen markkinoilla käytetyn hinnassa jäljellöoleva veromäärä.

    Koska Suomen markkinoilla olevista autoista maksetaan autovero ainoastaan uutena, on käytetynkin veron lähtökohta uuden vero, eli sekä uuden, että käytetyn vero on laskettava samalla tavalla. Veron laskennassahan on vain kaksi tekijää: Verotusarvo ja verokanta (veroprosentti).

    Verotusarvona käytetään eri EU-maissa erilaisia auton ominaisuuksia, kuten painoa, moottoritilavuutta, polttoaineenkulutusta sekä kaupallista arvoa (hintaa). Käytettyjen kohdalla edes auta, vaikka veroperuste olisikin uutena jokin em. tekninen ominaisuus, koska uuden verosta saadaan periä vain rahalliseen arvoon suhteutettu jäljelläoleva määrä. Käytettyjen kohdalla ollaan aina tekemisissä rahallisen arvon tuottaman ongelman kanssa.

    Kuten edellä kirjoitin, autoveroa ei voida verrata esim. arvonlisäveroon, koska nämä kaksi verojärjestelmää rakentuvat aivan eri tavalla. Autoveron tarkoitus rekisteröintiverona on periä kahdesta samanlaisesta autosta sama määrä veroa. Sen vuoksi on päädytty käyttämään verotusarvona yleistä vähittäismyyntiarvoa, joka on etenkin uusista autoista kaikkien saatavissa (läpinäkyvyys). Koska käytetyn vero on aina auton jäljelläolevaan arvoon suhteutettu osuus uuden autoverosta, on sekä uuden, että käytetyn auton verotusarvo perustuttava samalla tavalla laskettasvaan arvoon.

    Uusia autoja hankitaan Suomessa rekisteröitäväksi pääasiassa kahta kautta. Lähes kaikki tulevat kaupallisen maahantuonnin kautta, jolloin autot ostetaan suoraan tehtaalta ilman mitään välikäsiä. Toinen vaihtoehto on, että yksityinen henkilö ostaa auton ulkomaiselta vähittäismyyjältä hintaan, joka sisältää vähittäismyyjän katteen, eli yksityisen hankintahinta on verotusvaiheessa korkeampi kuin maahantuojan tukkuhinta. Näinollen hankinthinnan perusteella verotettaessa yksityinen hankintakanava on eri asemassa, kuin kaupallinen tuonti.

    Sama tilanne on tietenkin myös käytettyjen osotossa. suomaiset autoliikkeet ovat usein tukkuostajan asemassa suhteessa johonkin sakasalaiseen myyjään. Eriarvoisuus tulee esiin tässäkin. Tästä syystä sen tavoitteen saavuttamiseksi, että samanlaisia autoja rekisteröitäessä perittäisiin samansuuruinen vero verotusarvosta, joka on kaikkien saatavissa, on käytettävä yleisiä, yhtenäisiä ja julkisia hintoja. Yksittäiset kauppahinnat eivät tule kysymykseen, koska verotuksen taustalla ei ole kauppatapahtuma vaan auton rekisteröinti.

    Kiitos kylmäKalle vastauksesta. Tosin jäin kaipaamaan viittauksia eurooppaoikeuteen, kuten direktiivejä, EY-tuomioistuimen päätöksiä yms.

    Näyttää siltä, että sekä Suomen valtio että kylmäKalle ovat ymmärtäneet tai olleet ymmärtävinään, että käytettynä tuodun auton vero pitää selvittää mahdollisimman suurella tarkkuudella huomioiden alkuperäinen autovero, verotushetkellä vallinnut arvonlisäverokanta, ajetut kilometrit, auton yksilöllinen kunto, auton mahdolliset kolarivauriot jne. jne.

    Tätä ei eurooppaoikeus missään tapauksessa vaadi. Ainoa eurooppaoikeudellinen vaatimus on se, että käytetyn auton vero ei saa yhdessäkään tapauksessa ylittää samanlaisen maassa jo olevan auton jäljellä olevaa veron määrää.

    Käytetyiltä autoilta ei siis tarvitsisi periä veroa lainkaan, tai veron voisi niin sanotusti vetäistä stetsonista, kunhan se vain ei ole liian korkea. Siinä kaikki.

    Ei eurooppaoikeus muuta vaadi.

    Äänestä

  • Pena kirjoitti:

    Kiitos kylmäKalle vastauksesta. Tosin jäin kaipaamaan viittauksia eurooppaoikeuteen, kuten direktiivejä, EY-tuomioistuimen päätöksiä yms.

    Näyttää siltä, että sekä Suomen valtio että kylmäKalle ovat ymmärtäneet tai olleet ymmärtävinään, että käytettynä tuodun auton vero pitää selvittää mahdollisimman suurella tarkkuudella huomioiden alkuperäinen autovero, verotushetkellä vallinnut arvonlisäverokanta, ajetut kilometrit, auton yksilöllinen kunto, auton mahdolliset kolarivauriot jne. jne.

    Tätä ei eurooppaoikeus missään tapauksessa vaadi. Ainoa eurooppaoikeudellinen vaatimus on se, että käytetyn auton vero ei saa yhdessäkään tapauksessa ylittää samanlaisen maassa jo olevan auton jäljellä olevaa veron määrää.

    Käytetyiltä autoilta ei siis tarvitsisi periä veroa lainkaan, tai veron voisi niin sanotusti vetäistä stetsonista, kunhan se vain ei ole liian korkea. Siinä kaikki.

    Ei eurooppaoikeus muuta vaadi.

    Ei kai kukaan liene luullutkaan, että EY 90 artikla, josta tässä puhutaan, vaatisi perimään autoveroa. Säännös ei vaadi perimään mitään veroa, vaan se yksinomaan kieltää perimästä EU-alueelta tulevasta tavarasta suurempia veroja tai maksuja, kuin kotimaisista vastaavista peritään.

    Se, että Suomessa peritään autoveroa, perustuu aivan muihin päämääriin, kuin eurooppaoikeuteen. Se miksi käytetystä autosta pyritään perimään sama määrä veroa, kuin suomi-autosta, perustuu taas verotuksen yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Se periaate estää perimästä käytetystä tuontiautosta vähemmän veroa kuin suomi-käytetystä on aikoinaan peritty.

    Nämä yleiset oikeusperiaatteet joudutaan tässä sovittamaan yhteen syrjimättömyysvaatimuksen kanssa. Syrjimättömyysvaatimus, jonka tarkoitus on edistää EU:n sisämarkkinoita, on vain yksi palanen pelissä. Näistä lähtökohdista voidaan käyttää vain yleistä vähittäismyyntiarvoa verotusarvona, eikä ostohintaa.

    Toki mm. Siilin-tuomiossa nimenomaan pidettiin kaupanporrasvaikutusta eurooppaoikeuden vastaisena, eli ostohinnan käyttö on sitäkin kautta kielletty.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Autoveron lähtökohta on aina uusi auto. Mikäli kaikissa EU-maissa autoveroa perittäisiin samalla systeemillä ja saman tasoisena, merkitsisi se sitä, että vero perittäisiin vain yhden kerran silloin kun auto rekisteröidään uutena. Vero olisi silloin lopullisesti maksettu, ja veron laskennallinen, auton hintaa korottava suhteellinen osuus kulkisi auton arvossa siten, että auton vaihtaessa omistajaa, saisi myyjä verososuuden ikäänkuin palautuksena ostajalta. Näinhän homma pelaa esim. Suomen sisäisillä markkinoilla. Myyjä saa täällä käytetystä autostaan korkeamman hinnan, kuin Saksalainen myyjä samanlaisesta autosta ja se hintojen erotus on pääosin autoveron jäljellä olevaa osuutta.

    Nyt kun jokaisessa EU-maassa on erilainen hankintaverosysteemi tai sitä ei ole jossakin maassa (Saksa,Ruotsi ym.)lainkaan, tapahtuu autoverotus myös käytettyjen osalta kussakin maassa omien järjestelmien mukaan. EU:n perustamissopimuksen syrjintäkiellosta johtuen saadaan tällöin saadaan ainoastaan Suomen markkinoilla käytetyn hinnassa jäljellöoleva veromäärä.

    Koska Suomen markkinoilla olevista autoista maksetaan autovero ainoastaan uutena, on käytetynkin veron lähtökohta uuden vero, eli sekä uuden, että käytetyn vero on laskettava samalla tavalla. Veron laskennassahan on vain kaksi tekijää: Verotusarvo ja verokanta (veroprosentti).

    Verotusarvona käytetään eri EU-maissa erilaisia auton ominaisuuksia, kuten painoa, moottoritilavuutta, polttoaineenkulutusta sekä kaupallista arvoa (hintaa). Käytettyjen kohdalla edes auta, vaikka veroperuste olisikin uutena jokin em. tekninen ominaisuus, koska uuden verosta saadaan periä vain rahalliseen arvoon suhteutettu jäljelläoleva määrä. Käytettyjen kohdalla ollaan aina tekemisissä rahallisen arvon tuottaman ongelman kanssa.

    Kuten edellä kirjoitin, autoveroa ei voida verrata esim. arvonlisäveroon, koska nämä kaksi verojärjestelmää rakentuvat aivan eri tavalla. Autoveron tarkoitus rekisteröintiverona on periä kahdesta samanlaisesta autosta sama määrä veroa. Sen vuoksi on päädytty käyttämään verotusarvona yleistä vähittäismyyntiarvoa, joka on etenkin uusista autoista kaikkien saatavissa (läpinäkyvyys). Koska käytetyn vero on aina auton jäljelläolevaan arvoon suhteutettu osuus uuden autoverosta, on sekä uuden, että käytetyn auton verotusarvo perustuttava samalla tavalla laskettasvaan arvoon.

    Uusia autoja hankitaan Suomessa rekisteröitäväksi pääasiassa kahta kautta. Lähes kaikki tulevat kaupallisen maahantuonnin kautta, jolloin autot ostetaan suoraan tehtaalta ilman mitään välikäsiä. Toinen vaihtoehto on, että yksityinen henkilö ostaa auton ulkomaiselta vähittäismyyjältä hintaan, joka sisältää vähittäismyyjän katteen, eli yksityisen hankintahinta on verotusvaiheessa korkeampi kuin maahantuojan tukkuhinta. Näinollen hankinthinnan perusteella verotettaessa yksityinen hankintakanava on eri asemassa, kuin kaupallinen tuonti.

    Sama tilanne on tietenkin myös käytettyjen osotossa. suomaiset autoliikkeet ovat usein tukkuostajan asemassa suhteessa johonkin sakasalaiseen myyjään. Eriarvoisuus tulee esiin tässäkin. Tästä syystä sen tavoitteen saavuttamiseksi, että samanlaisia autoja rekisteröitäessä perittäisiin samansuuruinen vero verotusarvosta, joka on kaikkien saatavissa, on käytettävä yleisiä, yhtenäisiä ja julkisia hintoja. Yksittäiset kauppahinnat eivät tule kysymykseen, koska verotuksen taustalla ei ole kauppatapahtuma vaan auton rekisteröinti.

    TAAS metsään; yleisesti myönnetty totuus on, että tuontiautoa pidetään 30% halvempana kuin suomiautoa. Siten mrkkinahintana olisi käytettävä jo tuotujen todellista hintaa ! Muuten EI tasa-arvo toteudu.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Autoveron lähtökohta on aina uusi auto. Mikäli kaikissa EU-maissa autoveroa perittäisiin samalla systeemillä ja saman tasoisena, merkitsisi se sitä, että vero perittäisiin vain yhden kerran silloin kun auto rekisteröidään uutena. Vero olisi silloin lopullisesti maksettu, ja veron laskennallinen, auton hintaa korottava suhteellinen osuus kulkisi auton arvossa siten, että auton vaihtaessa omistajaa, saisi myyjä verososuuden ikäänkuin palautuksena ostajalta. Näinhän homma pelaa esim. Suomen sisäisillä markkinoilla. Myyjä saa täällä käytetystä autostaan korkeamman hinnan, kuin Saksalainen myyjä samanlaisesta autosta ja se hintojen erotus on pääosin autoveron jäljellä olevaa osuutta.

    Nyt kun jokaisessa EU-maassa on erilainen hankintaverosysteemi tai sitä ei ole jossakin maassa (Saksa,Ruotsi ym.)lainkaan, tapahtuu autoverotus myös käytettyjen osalta kussakin maassa omien järjestelmien mukaan. EU:n perustamissopimuksen syrjintäkiellosta johtuen saadaan tällöin saadaan ainoastaan Suomen markkinoilla käytetyn hinnassa jäljellöoleva veromäärä.

    Koska Suomen markkinoilla olevista autoista maksetaan autovero ainoastaan uutena, on käytetynkin veron lähtökohta uuden vero, eli sekä uuden, että käytetyn vero on laskettava samalla tavalla. Veron laskennassahan on vain kaksi tekijää: Verotusarvo ja verokanta (veroprosentti).

    Verotusarvona käytetään eri EU-maissa erilaisia auton ominaisuuksia, kuten painoa, moottoritilavuutta, polttoaineenkulutusta sekä kaupallista arvoa (hintaa). Käytettyjen kohdalla edes auta, vaikka veroperuste olisikin uutena jokin em. tekninen ominaisuus, koska uuden verosta saadaan periä vain rahalliseen arvoon suhteutettu jäljelläoleva määrä. Käytettyjen kohdalla ollaan aina tekemisissä rahallisen arvon tuottaman ongelman kanssa.

    Kuten edellä kirjoitin, autoveroa ei voida verrata esim. arvonlisäveroon, koska nämä kaksi verojärjestelmää rakentuvat aivan eri tavalla. Autoveron tarkoitus rekisteröintiverona on periä kahdesta samanlaisesta autosta sama määrä veroa. Sen vuoksi on päädytty käyttämään verotusarvona yleistä vähittäismyyntiarvoa, joka on etenkin uusista autoista kaikkien saatavissa (läpinäkyvyys). Koska käytetyn vero on aina auton jäljelläolevaan arvoon suhteutettu osuus uuden autoverosta, on sekä uuden, että käytetyn auton verotusarvo perustuttava samalla tavalla laskettasvaan arvoon.

    Uusia autoja hankitaan Suomessa rekisteröitäväksi pääasiassa kahta kautta. Lähes kaikki tulevat kaupallisen maahantuonnin kautta, jolloin autot ostetaan suoraan tehtaalta ilman mitään välikäsiä. Toinen vaihtoehto on, että yksityinen henkilö ostaa auton ulkomaiselta vähittäismyyjältä hintaan, joka sisältää vähittäismyyjän katteen, eli yksityisen hankintahinta on verotusvaiheessa korkeampi kuin maahantuojan tukkuhinta. Näinollen hankinthinnan perusteella verotettaessa yksityinen hankintakanava on eri asemassa, kuin kaupallinen tuonti.

    Sama tilanne on tietenkin myös käytettyjen osotossa. suomaiset autoliikkeet ovat usein tukkuostajan asemassa suhteessa johonkin sakasalaiseen myyjään. Eriarvoisuus tulee esiin tässäkin. Tästä syystä sen tavoitteen saavuttamiseksi, että samanlaisia autoja rekisteröitäessä perittäisiin samansuuruinen vero verotusarvosta, joka on kaikkien saatavissa, on käytettävä yleisiä, yhtenäisiä ja julkisia hintoja. Yksittäiset kauppahinnat eivät tule kysymykseen, koska verotuksen taustalla ei ole kauppatapahtuma vaan auton rekisteröinti.

    Lainaus:
    "Autoveron tarkoitus rekisteröintiverona on periä kahdesta samanlaisesta autosta sama määrä veroa"

    Tuo sana "tarkoitus" on toki vain kirjoittajan oma näkemys asiasta.

    Tunnetustihan mitään tuollaista periaatetta "kahdesta samanlaisesta autosta sama määrä veroa" ei ole koskaan ennenkään Suomen autoverotuksessa ollut. Eikä se ole ketään ennenkään tuntunut kiinnostavan.

    Tämä asia käy kaikille ilmi, kun katsoo tullin julkaisemia prosenttitaulkoita, joissa saman auton autovero voi vaihdella kuukausittain suuriakin määriä täysin sattumanvaraisesti.

    Äänestä

  • mennään kirjoitti:

    TAAS metsään; yleisesti myönnetty totuus on, että tuontiautoa pidetään 30% halvempana kuin suomiautoa. Siten mrkkinahintana olisi käytettävä jo tuotujen todellista hintaa ! Muuten EI tasa-arvo toteudu.

    >>yleisesti myönnetty totuus on, että tuontiautoa pidetään 30% halvempana kuin suomiautoa.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    >>yleisesti myönnetty totuus on, että tuontiautoa pidetään 30% halvempana kuin suomiautoa.

    jallittaa. Vastahan tv:ssä autokauppiaat tuon myönsivät. Myös itse Pörhö myönsi tuon pari viikoa sitten. No eihän ne kaverisi autokauppiaat MYYDESSÄÄN tietysti eroa tee, eivät edes ostajalle kerro vapaaehtoisesti kun ovat myymässä itse tuomiaan käytettyjä. Ajattelisit kerrankin IHMISEN kannalta asioita etkä kartellikauppiaiden.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Ei kai kukaan liene luullutkaan, että EY 90 artikla, josta tässä puhutaan, vaatisi perimään autoveroa. Säännös ei vaadi perimään mitään veroa, vaan se yksinomaan kieltää perimästä EU-alueelta tulevasta tavarasta suurempia veroja tai maksuja, kuin kotimaisista vastaavista peritään.

    Se, että Suomessa peritään autoveroa, perustuu aivan muihin päämääriin, kuin eurooppaoikeuteen. Se miksi käytetystä autosta pyritään perimään sama määrä veroa, kuin suomi-autosta, perustuu taas verotuksen yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Se periaate estää perimästä käytetystä tuontiautosta vähemmän veroa kuin suomi-käytetystä on aikoinaan peritty.

    Nämä yleiset oikeusperiaatteet joudutaan tässä sovittamaan yhteen syrjimättömyysvaatimuksen kanssa. Syrjimättömyysvaatimus, jonka tarkoitus on edistää EU:n sisämarkkinoita, on vain yksi palanen pelissä. Näistä lähtökohdista voidaan käyttää vain yleistä vähittäismyyntiarvoa verotusarvona, eikä ostohintaa.

    Toki mm. Siilin-tuomiossa nimenomaan pidettiin kaupanporrasvaikutusta eurooppaoikeuden vastaisena, eli ostohinnan käyttö on sitäkin kautta kielletty.

    H*vetin monisanaisesti tuli taas todistettua että ei voida muuta kuin verottaa kotimaassa keksittyjen viritelmien mukaan! Vaikka sitten tiukassa paikassa onkin myönnettävä ettei EU edellytä mitään verotusta käytetyistä.
    On ihan kK:n omaa "oikeudenmukaisuutta" ja "tasa-arvoa" että väkisellä pyritään laittamaan prikulleen samalle veroviivalle jopa 10 vuoden aikavälillä tehtyjä kauppoja!
    On kyllä sellaista ajatuksenjuoksua että rupeaa pahaa tekemään kun noita "hengentuotteita" oikein ajatuksella tavailee.
    Olet varsinainen suomen autoverotuksen "isä aurinkoinen"!

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Ei kai kukaan liene luullutkaan, että EY 90 artikla, josta tässä puhutaan, vaatisi perimään autoveroa. Säännös ei vaadi perimään mitään veroa, vaan se yksinomaan kieltää perimästä EU-alueelta tulevasta tavarasta suurempia veroja tai maksuja, kuin kotimaisista vastaavista peritään.

    Se, että Suomessa peritään autoveroa, perustuu aivan muihin päämääriin, kuin eurooppaoikeuteen. Se miksi käytetystä autosta pyritään perimään sama määrä veroa, kuin suomi-autosta, perustuu taas verotuksen yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Se periaate estää perimästä käytetystä tuontiautosta vähemmän veroa kuin suomi-käytetystä on aikoinaan peritty.

    Nämä yleiset oikeusperiaatteet joudutaan tässä sovittamaan yhteen syrjimättömyysvaatimuksen kanssa. Syrjimättömyysvaatimus, jonka tarkoitus on edistää EU:n sisämarkkinoita, on vain yksi palanen pelissä. Näistä lähtökohdista voidaan käyttää vain yleistä vähittäismyyntiarvoa verotusarvona, eikä ostohintaa.

    Toki mm. Siilin-tuomiossa nimenomaan pidettiin kaupanporrasvaikutusta eurooppaoikeuden vastaisena, eli ostohinnan käyttö on sitäkin kautta kielletty.

    KK
    " Se miksi käytetystä autosta pyritään perimään sama määrä veroa, kuin suomi-autosta, perustuu taas verotuksen yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Se periaate estää perimästä käytetystä tuontiautosta vähemmän veroa kuin suomi-käytetystä on aikoinaan peritty."

    Wifferi:
    Eli toisin sanoen KK:n ja Suomen Valtion kanta on, että "yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi ulkomailta tuodusta käytetystä autosta on perittävä SUUREMPAA veroa kuin vastaavasta suomalaisesta autosta." Toisin sanoen suomesta autonsa ostajaa ei saa syrjiä, vaan on parempi syrjiä autonsa ulkomailta tuojaa. Tämä käy kyllä järkeen, sillä näinhän tulli juuri toimii.

    Eurooppaoikeudella taas on toinen näkökanta asiaan. Siellä ajatellaan, että ollaan yhteisessä Euroopassa, ja siksi sisämarkkinoiden edistämisen vuoksi ei saa syrjiä ulkomailta autonsa tuovaa henkilöä. Ideaalitapauksessa ei tietenkään syrjittäisi ketään, mutta eurooppaoikeuden mielestä on parempi että syrjitään valtion sisältä ostavia ennen kuin ulkomailta ostavia.

    Olisi mukavaa saada tuo "yhdenvertaisuusperiaate" joltain viranomaiselta ihan kirjallisena. Ihme kun eivät itse asiassa vastanneet komissiolle juuri tuolla argumentilla. Se kun kuulostaa niin hyvältä...

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Ei kai kukaan liene luullutkaan, että EY 90 artikla, josta tässä puhutaan, vaatisi perimään autoveroa. Säännös ei vaadi perimään mitään veroa, vaan se yksinomaan kieltää perimästä EU-alueelta tulevasta tavarasta suurempia veroja tai maksuja, kuin kotimaisista vastaavista peritään.

    Se, että Suomessa peritään autoveroa, perustuu aivan muihin päämääriin, kuin eurooppaoikeuteen. Se miksi käytetystä autosta pyritään perimään sama määrä veroa, kuin suomi-autosta, perustuu taas verotuksen yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Se periaate estää perimästä käytetystä tuontiautosta vähemmän veroa kuin suomi-käytetystä on aikoinaan peritty.

    Nämä yleiset oikeusperiaatteet joudutaan tässä sovittamaan yhteen syrjimättömyysvaatimuksen kanssa. Syrjimättömyysvaatimus, jonka tarkoitus on edistää EU:n sisämarkkinoita, on vain yksi palanen pelissä. Näistä lähtökohdista voidaan käyttää vain yleistä vähittäismyyntiarvoa verotusarvona, eikä ostohintaa.

    Toki mm. Siilin-tuomiossa nimenomaan pidettiin kaupanporrasvaikutusta eurooppaoikeuden vastaisena, eli ostohinnan käyttö on sitäkin kautta kielletty.

    Sitähän minäkin arvelin, että kyseessä eivät sittenkään ole eurooppaoikeudelliset vaatimukset.

    Kuten itsekin toteat, autovero sittenkin "perustuu aivan muihin päämääriin kuin eurooppaoikeuteen".

    Mitä taas tulee mainitsemaasi syrjimättömyysvaatimukseen, joka on "vain yksi palanen pelissä", niin on syytä muistaa, että tämä palanen ajaa kaiken kansallisen lainsäädännön yli ja ohi, takautuvastikin. Siitä voisi puhua vähän kunnioittavampaan sävyyn.

    Äänestä

  • Pena kirjoitti:

    Sitähän minäkin arvelin, että kyseessä eivät sittenkään ole eurooppaoikeudelliset vaatimukset.

    Kuten itsekin toteat, autovero sittenkin "perustuu aivan muihin päämääriin kuin eurooppaoikeuteen".

    Mitä taas tulee mainitsemaasi syrjimättömyysvaatimukseen, joka on "vain yksi palanen pelissä", niin on syytä muistaa, että tämä palanen ajaa kaiken kansallisen lainsäädännön yli ja ohi, takautuvastikin. Siitä voisi puhua vähän kunnioittavampaan sävyyn.

    Pena:
    Mitkä ovat ne väitetyt eurooppaoikeudelliset syyt, joiden mukaan vero ei voi perustua kauppahintaan?

    EYT C-101/00 Siilin:
    Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

    34. Ensimmäisellä kysymyksellään korkein hallinto-oikeus tiedustelee, onko perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäinen kohta esteenä sille, että jäsenvaltio soveltaa toisesta jäsenvaltiosta tuotuihin käytettyihin ajoneuvoihin verojärjestelmää, jossa tullikoodeksissa ja sen soveltamisasetuksessa määritellyn tullausarvon pohjalta määritettävä verotusarvo muodostuu erisuuruiseksi siitä riippuen, missä kaupan vaiheessa ajoneuvon maahantuoja toimii.

    Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

    52. Perustamissopimuksen 90 artiklalla on tarkoitus taata valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalius, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahan tuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta.

    53. Erittäin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäistä kohtaa rikotaan, jos maahan tuodusta tuotteesta kannettava vero ja samanlaisesta kotimaisesta tuotteesta kannettava vero lasketaan eri tavalla ja erilaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti niin, että maahan tuotuun tuotteeseen, vaikka vain joissakin tapauksissa, kohdistuu suurempi vero.

    54. Perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäisen kohdan vastaista on erityisesti se, että maahan tuoduista käytetyistä autoista kannetaan vero sellaisen arvon pohjalta, joka on suurempi kuin tämän auton todellinen arvo, mistä seuraa, että maahan tuotuja käytettyjä autoja verotetaan raskaammin kuin samanlaisia kotimarkkinoilta hankittavissa olevia käytettyjä autoja

    57. Pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaiselle ajoneuvojen verojärjestelmälle on ominaista eri kaupan vaiheiden huomioon ottaminen, koska jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon osalta autovero voi olla maksettu jo silloin, kun ajoneuvo oli uusi, virallisen maahantuojan maksaman ajoneuvon ostohinnan perusteella eli ottamatta huomioon virallisen maahantuojan ja mahdollisten tukku- ja vähittäismyyjien myyntikatetta, kun taas yksityishenkilöiden maahan tuomista käytetyistä ajoneuvoista maksettavaksi tuleva autovero lasketaan sen ostohinnan pohjalta, jonka kuluttaja maksaisi vastaavasta uudesta ajoneuvosta ja joka on yleensä korkeampi kuin virallisen maahantuojan maksama hinta.

    58. Kun tutkitaan sitä, onko tällainen verojärjestelmä yhteensopiva perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa, on tarkastettava, ettei maahan tuoduista käytetyistä ajoneuvoista kannettavan veron määrä ole suurempi kuin jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn auton arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä. Tämä edellyttää sitä, että verotusarvo, joka näissä molemmissa tilanteissa lasketaan uuden ajoneuvon arvon perusteella, on määritettävä näiden molempien vertailukohteiden osalta samalla tavalla ja ottamatta huomioon eri kaupan vaiheita.

    kK:
    Eli lyhyesti: Uusien ja käytettyjen verot on laskettava samoilla perusteilla, eikä siihen saa vaikuttaa se, että kauppias ostaa auton tehtaalta tukkuhintaan ja yksityinen vähittäiskaupan katteilla lisättynä. Tämä johtaa käytännössä siihen, ettei veroja voida perustaa ostohintoihin, koska kaupallisen maahantuojan ja yksityisen ostohinnat muodostuvat eri tavalla.
    On käytettävä kaikkien käytettävissä olevia julkisia ja yleisiä vähittäismyyntiarvoja.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Pena:
    Mitkä ovat ne väitetyt eurooppaoikeudelliset syyt, joiden mukaan vero ei voi perustua kauppahintaan?

    EYT C-101/00 Siilin:
    Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

    34. Ensimmäisellä kysymyksellään korkein hallinto-oikeus tiedustelee, onko perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäinen kohta esteenä sille, että jäsenvaltio soveltaa toisesta jäsenvaltiosta tuotuihin käytettyihin ajoneuvoihin verojärjestelmää, jossa tullikoodeksissa ja sen soveltamisasetuksessa määritellyn tullausarvon pohjalta määritettävä verotusarvo muodostuu erisuuruiseksi siitä riippuen, missä kaupan vaiheessa ajoneuvon maahantuoja toimii.

    Yhteisöjen tuomioistuimen arviointi asiasta

    52. Perustamissopimuksen 90 artiklalla on tarkoitus taata valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalius, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahan tuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta.

    53. Erittäin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäistä kohtaa rikotaan, jos maahan tuodusta tuotteesta kannettava vero ja samanlaisesta kotimaisesta tuotteesta kannettava vero lasketaan eri tavalla ja erilaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti niin, että maahan tuotuun tuotteeseen, vaikka vain joissakin tapauksissa, kohdistuu suurempi vero.

    54. Perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäisen kohdan vastaista on erityisesti se, että maahan tuoduista käytetyistä autoista kannetaan vero sellaisen arvon pohjalta, joka on suurempi kuin tämän auton todellinen arvo, mistä seuraa, että maahan tuotuja käytettyjä autoja verotetaan raskaammin kuin samanlaisia kotimarkkinoilta hankittavissa olevia käytettyjä autoja

    57. Pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaiselle ajoneuvojen verojärjestelmälle on ominaista eri kaupan vaiheiden huomioon ottaminen, koska jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon osalta autovero voi olla maksettu jo silloin, kun ajoneuvo oli uusi, virallisen maahantuojan maksaman ajoneuvon ostohinnan perusteella eli ottamatta huomioon virallisen maahantuojan ja mahdollisten tukku- ja vähittäismyyjien myyntikatetta, kun taas yksityishenkilöiden maahan tuomista käytetyistä ajoneuvoista maksettavaksi tuleva autovero lasketaan sen ostohinnan pohjalta, jonka kuluttaja maksaisi vastaavasta uudesta ajoneuvosta ja joka on yleensä korkeampi kuin virallisen maahantuojan maksama hinta.

    58. Kun tutkitaan sitä, onko tällainen verojärjestelmä yhteensopiva perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa, on tarkastettava, ettei maahan tuoduista käytetyistä ajoneuvoista kannettavan veron määrä ole suurempi kuin jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn auton arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä. Tämä edellyttää sitä, että verotusarvo, joka näissä molemmissa tilanteissa lasketaan uuden ajoneuvon arvon perusteella, on määritettävä näiden molempien vertailukohteiden osalta samalla tavalla ja ottamatta huomioon eri kaupan vaiheita.

    kK:
    Eli lyhyesti: Uusien ja käytettyjen verot on laskettava samoilla perusteilla, eikä siihen saa vaikuttaa se, että kauppias ostaa auton tehtaalta tukkuhintaan ja yksityinen vähittäiskaupan katteilla lisättynä. Tämä johtaa käytännössä siihen, ettei veroja voida perustaa ostohintoihin, koska kaupallisen maahantuojan ja yksityisen ostohinnat muodostuvat eri tavalla.
    On käytettävä kaikkien käytettävissä olevia julkisia ja yleisiä vähittäismyyntiarvoja.

    vähittäismyyntihinnat saa käytetyille?

    Äänestä

  • verosta kirjoitti:

    Ajan paljon, joten dieselin hinnan korotus ei kiinnosta.

    pakko ajaa vaikka asun keskustassa, kun työpaikka ei ole keskustassa, ja emännän työpaikka on. toinen tarvii kuitenkin auton työmatkaa varten.
    tosin vois jäädä työttömäksi niin ei tarviis autoa. kuitenkin palkka menee auton pitoon.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Citikka. kirjoitti:

Mites EU suhtatuu siihen jos auton hankintaverosta luovutaan ja korvataan se päästöihin perustuvalla verolla, jolloin nyt käytetyt autot tulevat kaksikertaisesti verotetuksi, jos niillä on sama päästövero kuin uuden verotuksen aikaan uutena ostetuille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu