Mitä pitäis tehdä? Olen tosi varattu (naimisissa) oleva nainen mut olen hulluna yhteen miespuoliseen kaveriini. Olemme olleet sängyssä kerran, se oli elämäni upein kokemus ja tuntuu, että haluisin vaan koko ajan lisää, kokea sen huuman uudelleen. Kaverini tunteista en tiedä. Ahdistun mieheni seurassa, hän ei sytytä minua enää enkä saa mitään mielihyvää hänen kanssaan olemisesta tietäessäni nyt mitä kaikkea miehen kanssa voi kokea.
Himoitsen kaveriani
Sara
41092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pyydän apua!!!
Kirjoittanut: Jenny, 11.10.2002 klo 23.53
Tapasin kauniina kesäiltana miehen jonka kanssa
halusin viettää koko elämäni,ainakin melkein.
Suhteemme alku oli erittäin vaikea,mutta
selvisimme niistä koettelemuksista vain olemalla
kovia ja periksi antamattomina.
Puoli vuotta sitten kuitenkin tapahtui jotain
mitä en koskaan unohda.
Niinä parina viikoina kun en tiennyt vielä
totuutta siitä mitä minua odottaisi,olin
onnellinen.Teimme rakkaani kanssa kaikkea
mitä vain ehdimme.Mutta hegittämiseni
kävi vain vaikeammaksi,kuntoni laski niin että
pystyin kävelemään vain pari sataa metriä
pyörtymättä.Kävin lääkärissä,mutta he väittivät
keuhkotaudiksi tätä kaikkea.Kuumeeni nousi
yli 41 celsiuksen moniksi päiviksi.Vieläkkään ei
vastausta mihinkään.Rakkaani tuki minua,ja
lääkäristä lääkäriin kun mitään ei koskaan
tapahtunut.Lopuksi aloin sylkeä verta ja
en pystynyt hengittämään ilman koneita.
Silloin lääkärit heräsivät ja ottivat vaivaisen
röntgenin...Sairastin syöpää...
Tipuin pohjalle,täysin pohjalle.Heräsin kauheaan
todellisuutteen.Voiko minulle todella käydä
näin?!Kuolema liippasi niin läheltä,että
rukoilen Jmalalta kiitosta että parannun vielä.
Kuitenkin pahin oli vielä edessä...
Olin sairastanut jo kaksi kuukkautta kun sain
kuulla asian mitä en olisi ikinä halunnut
kuulla.
Ainut asia mitä maailmassa rakastin niin paljon,
ainut kehen tiesin pystyväni luottamaan,ainut
kenen takia tekisin kaiken oli murtanut sydämeni!
Samana iltana kun sain tietää sairastavani,samana
iltana kun minut oli kiidätetty helsinkiin
sairaalaan,samana iltana kun itkin ja huusin
puhelimeen totuuden sairaudestani rakkaimmalleni.
Hän teki sen kaikista pahimman mitä olisi tuona
iltana voinut minulle tehdä.
Hän petti minua kylmästi ystävieni edessä.
En tiennyt tuolloin pystyisinkö enään edes katsomaan
tuota ihmistä silmiin,minuun sattui niin
paljon että pystyin kuulemaan kuinka
sydämmeni hajosi sirpaleiksi.
Kaikki tuo oli minulle liikaa,tunsin että
huomisella ei ole enään mitään arvoa,oliko enään millään?
En tiennyt enään mitä
tehdä,en ollut enään vahva ja kova.Tunsin olevani niin
yksin.
Viimeiseksi kysymykseksi jääkin vain mitä tuolloin tein?
Koska olen heikko ja tiedän
että seuraava kirjoitukseni saa teidät
ajattelemaan että olen ihan helvetin tyhmä
mutta en jättänyt häntä.
Koska tiedän että hän katuu syvästi ja rakastaa
minua tulen olemaan hänen vierellään
kaikesta huolimatta.aijon muistuttaa olemassaolollani
siitä mitä hän teki.Hän särki sydämeni ja tietää
sen.Hän itki sylissäni ja katui.
Mietin vain pystynkö antamaan anteeksi
Ehkä en eikä minun varmaan tarvitse.
en tiedä miten teen suhteeni kanssa ja pyydän teiltä
apua,edes vain hieman.Koska minulle on jäänyt paljon
hampaankoloon ja haluan puhua hänen kanssaan
asiasta rauhallisesti mutta pelkään
noiden ajatusten uudelleen kaivamisesta syntyvien
tunteiden rikkovan minun totaalisesti
asioita on joskus vain niin helppoa
upottaa maahan kaivamalla....
Suosittelen että pidät sen ihan seksisuhteena. Itselläni on samanlainen tapaus olin ihastunut ihteen kaveri naiseen. Harrastimme seksiä ja olisin halunnut vakavampaa hänen kansaan muuta hän sai puhuttua järkeä päähäni ettei suhteen perustaminen tee muuta kuin hallaa meidän seksisuhteelle. Molemmilla on hauskaa näin ja ehkei parempaa kaveria minulla ole olemassakaan...
selvää HUORAN ainesta.
kerro asiasta miehellesi. Rohkeasti vain ei se kirpaise kuin kerran. Hän saa sitten tehdä omat johtopäätöksensä teidän suhteesta.