Olemme seurustelleet reilut kolme vuotta. Olemme väliaikaisesti uudella paikkakunnalla ja tyttöystäväni on ystävystynyt uuden miehen kanssa. Tunnen miehen ja hän on todella rento ja mukava tyyppi. Hän on ilmiselvästi ihastunut häneen, sen näkee ihan kaikesta. Sanoin eilen, että rakastan häntä enemmän kuin ketään muuta, ja että ketään toista ei ole koskaan ollut. Oikeesti ei ole ollut. Hän sanoi, että hänkin rakastaa minua, selvällä varauksella. Sitä kuitenkin oppii tuntemaan ihmisen kun on asunut useamman vuoden yhdessä. Minulla vain särkyy sydän ja joka hetki sattuu kuin joku vääntäisi puukolla sydäntä. Työnteosta ei tule mitään, ajatukset karkailevat joka hetki, koska ajattelen vain, että miksei hän voi kertoa. Kunnioittaisi edes sen verran, olen mielestäni sen ansainnut. Kuitenkin haluan vain hänen parastaan, ja jos hän on toisen kanssa onnellinen, niin hyvä hänelle. Olin vaan jo odottamassa yhteistä tulevaisuutta ja kesähäitä. Olen kuitenkin nyt niin kaukana ystävistä ja omasta perheestä uudella paikkakunnalla, etten edes tiedä kenelle voisin purkautua. Itken itsekseni.
Rakastan
Omena
0442
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.