Oltiin ystäviä muutaman vuoden ja meillä oli hyviä ja huonoja hetkiä.Huonoina hetkinä monesti aattelin kannaattaako tää ystävyys,sillä hän loukkasi mua useasti ja sotki siihen muitakin ihmisiä.Ja aattelin jos tämä olis seurustelu suhde niin lopettaisin heti.Mulla takana kamala seurutelusuhde ja aattelin että toista samantyyppistä suhdetta en enää kestä,olkoonkin että tää ol ystävyyttä.Mua ei enää noin loukata.
Sitten tapahtui jotain mitä en pystynyt unohtamaan.Ystäväni meni kertomaan henkilökohtaisia asioitani yhteiselle tutullemme ( ei läheinen )vaan näyttääkseen paremmalta hänen silmissään ja mut saaden näyttämään hunommalta.Mua loukkasi eniten se että kertoi mun asioitani eteenpäin.Mun luottamus meni täysin,miten, mitä ja kellehän kertoo muitakin mun asioitani.Tapaamisemme vähenivät, mutta pikku hiljaa annoin anteeksi.Kokonaan luottamus ei palannut ja välttelin jonkin verran tapaamista.Mutta kerroin hälle edelleen rehellisesti asioitani ja stävyytemme jatkui...luulin kaiken olevan oko kunnes,sain häneltä sähköpostia..siinä hän haukkui mua hänen hyväksi käyttämisestään ja että hän ei enää kelpaa mun kaverikseni ja että en ole ollut rehellinen kaikissa asioissa hänelle tai muille kavereilleni.Ja että kaikki päätökset mun ja mieheni suhteessa tekee mieheni.ja hän saa kuulemma haukkua kenet vaan jos haluaa.Hänen mielestään olin siis tehnyt kaiken aivan väärin ja hän tarttui joka sanaan mitä olin ikinä sanonut ja väänsi ne ihan väärinpäin.
Kirjoitin hänelle pari kertaa ja sitten päätin että nyt saa riittää,mua ei enää haukuta,vääristellä sanojani ja muutenkaan loukata.Asioista vois puhua nätistikkin.Mulla on onnex aivan ihania ystäviä joiden kanssa saa olla oma itsensä, ei tartte varoa sanojaan ja asiat setvitään jos jokin mättää.Tosin ei mitään isompaa ole koskaan ollut.Ja ei kaikesta tartte tehä ongelmaa,kuten ex ytäväni teki.. olo on helpottunut, toki aluksi olin surullinen,mutta en jaksa enää stressata asioista joista hän sai mut stressaamaan.Osasi hän olla myös tukenani vaikeimpina hetkinäni joita mulla oli,mutta siitäkin hän vei multa kiitollisuuden häntä kohtaa väittämällä että käytin häntä vain hyväksi silloinkin.. tosi törkeää..!!!
Sitten tapahtui jotain mitä en pystynyt unohtamaan.Ystäväni meni kertomaan henkilökohtaisia asioitani yhteiselle tutullemme ( ei läheinen )vaan näyttääkseen paremmalta hänen silmissään ja mut saaden näyttämään hunommalta.Mua loukkasi eniten se että kertoi mun asioitani eteenpäin.Mun luottamus meni täysin,miten, mitä ja kellehän kertoo muitakin mun asioitani.Tapaamisemme vähenivät, mutta pikku hiljaa annoin anteeksi.Kokonaan luottamus ei palannut ja välttelin jonkin verran tapaamista.Mutta kerroin hälle edelleen rehellisesti asioitani ja stävyytemme jatkui...luulin kaiken olevan oko kunnes,sain häneltä sähköpostia..siinä hän haukkui mua hänen hyväksi käyttämisestään ja että hän ei enää kelpaa mun kaverikseni ja että en ole ollut rehellinen kaikissa asioissa hänelle tai muille kavereilleni.Ja että kaikki päätökset mun ja mieheni suhteessa tekee mieheni.ja hän saa kuulemma haukkua kenet vaan jos haluaa.Hänen mielestään olin siis tehnyt kaiken aivan väärin ja hän tarttui joka sanaan mitä olin ikinä sanonut ja väänsi ne ihan väärinpäin.
Kirjoitin hänelle pari kertaa ja sitten päätin että nyt saa riittää,mua ei enää haukuta,vääristellä sanojani ja muutenkaan loukata.Asioista vois puhua nätistikkin.Mulla on onnex aivan ihania ystäviä joiden kanssa saa olla oma itsensä, ei tartte varoa sanojaan ja asiat setvitään jos jokin mättää.Tosin ei mitään isompaa ole koskaan ollut.Ja ei kaikesta tartte tehä ongelmaa,kuten ex ytäväni teki.. olo on helpottunut, toki aluksi olin surullinen,mutta en jaksa enää stressata asioista joista hän sai mut stressaamaan.Osasi hän olla myös tukenani vaikeimpina hetkinäni joita mulla oli,mutta siitäkin hän vei multa kiitollisuuden häntä kohtaa väittämällä että käytin häntä vain hyväksi silloinkin.. tosi törkeää..!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.