Miten päivänne kuluvat. Oletteko keksineet jotain väliaikaista tekemistä arkeanne täyttämään vai syljeskelettekö kattoon? Etsittekö töitä ja kuinka aktiivisesti?
Itse herään aamulla 7-10 välillä, riippuu ihan siitä miten milloinkin sattuu nukuttamaan. Haen hesarin sänkyyn ja käytän lukemiseen ainakin 30 min. Mikäli olen noussut aikaisin saatan syödä aamupalan. Rämpäytän netin auki, katson sähköpostit ja työkkärin sivuilta työpaikat päivittäin. Välillä käyn surffaamassa myös yritysten ja virastojen sivuilla paikkoja vaanimassa. Mikäli sattuu löytymään paikkoja joihin olen pätevä otan selvää yrityksestä ja työstä sen verran mitä saan. Tärkein tietty on se, että paikka on julkisten kulkuneuvojen varrella, autoa kun ei ole käytössä. Muokkaan jonkun hakemuspohjistani ko. paikkaan sopivaksi ja lähetän s-postitse hakemuksen ja cv:n. Käyn kaupungilla hoitamassa asioita jos on tarvis tai käyn kävelylenkillä, hiihtämässä, tms. Teen kotitöitä ja käyn kaappeja läpi turhia tavaroita ja papereita pois heittäen. Töissä ollessa harvemmin on aikaa ja virtaa tuohon jälkimmäiseen.
Joka päivä tulee kokattua itse sapuskat. Joskus jopa kahdet, mikäli puoliso sattuu tulemaan sen verran myöhempään, että eri ruoka tarvitaan.
Illemmalla käyn sitten kansalaisopiston jumpissa 4 x viikossa ja kerran viikossa englannin tunnilla. Mahtuuhan sitä päivään lukemista, käsitöitä, tv-sarjoja tai ihan ajan kuluttamista netissä. Nukkumaan tulee sitten mentyä siinä 23-24 tietämillä. Nukahtamis ongelmaisena se nukkumatti tulee kyllä turhan usein vasta tunnin tai parin pyörimisen jälkeen.
Joten ainakin itse etsin töitä ja ennen kuin se uusi tod. näk. määräaikainen pätkä taas jostain löytyy, aikakin kuluu melko tuskattomasti. Mutta itse en voisikaan jämähtää sohvan nurkkaan, hulluksihan siinä tulisi.
Itse herään aamulla 7-10 välillä, riippuu ihan siitä miten milloinkin sattuu nukuttamaan. Haen hesarin sänkyyn ja käytän lukemiseen ainakin 30 min. Mikäli olen noussut aikaisin saatan syödä aamupalan. Rämpäytän netin auki, katson sähköpostit ja työkkärin sivuilta työpaikat päivittäin. Välillä käyn surffaamassa myös yritysten ja virastojen sivuilla paikkoja vaanimassa. Mikäli sattuu löytymään paikkoja joihin olen pätevä otan selvää yrityksestä ja työstä sen verran mitä saan. Tärkein tietty on se, että paikka on julkisten kulkuneuvojen varrella, autoa kun ei ole käytössä. Muokkaan jonkun hakemuspohjistani ko. paikkaan sopivaksi ja lähetän s-postitse hakemuksen ja cv:n. Käyn kaupungilla hoitamassa asioita jos on tarvis tai käyn kävelylenkillä, hiihtämässä, tms. Teen kotitöitä ja käyn kaappeja läpi turhia tavaroita ja papereita pois heittäen. Töissä ollessa harvemmin on aikaa ja virtaa tuohon jälkimmäiseen.
Joka päivä tulee kokattua itse sapuskat. Joskus jopa kahdet, mikäli puoliso sattuu tulemaan sen verran myöhempään, että eri ruoka tarvitaan.
Illemmalla käyn sitten kansalaisopiston jumpissa 4 x viikossa ja kerran viikossa englannin tunnilla. Mahtuuhan sitä päivään lukemista, käsitöitä, tv-sarjoja tai ihan ajan kuluttamista netissä. Nukkumaan tulee sitten mentyä siinä 23-24 tietämillä. Nukahtamis ongelmaisena se nukkumatti tulee kyllä turhan usein vasta tunnin tai parin pyörimisen jälkeen.
Joten ainakin itse etsin töitä ja ennen kuin se uusi tod. näk. määräaikainen pätkä taas jostain löytyy, aikakin kuluu melko tuskattomasti. Mutta itse en voisikaan jämähtää sohvan nurkkaan, hulluksihan siinä tulisi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Irtisanouduin 11/05 päällikkötehtävästäni, nyt alkaa karenssin jälkeen juosta ansiosidonnainen. Onneksi säästössä muutama tonni.
Päivät menee kutakuinkin näin: aamulla klo 9 herätys, aamupalaa naamaan, hesari, kauppaan, ruokaa ja keppanaa. Juon keppanat, surffaan netissä, ja sitten myöhemmin iltapäivällä lähiökuppilaan happy hoursin aikaan, halvat tuopit a´2 eur. Loppuilta menee turistessa kapakissa, ja sama kaava seuraavana päivänä. Ei tässä kiire ole duuniin takaisin, enkä rivityypiksi pääsisikään, pomon leima otsassa.
En valita, päinvastoin. Työelämä repi minusta mehut 20 vuoden ajan, ja nyt nautin.
Mistäs ex-piällikkö lähdit vaikka tiesit, että karenssi napsahtaa? Jäljet pelottavat.
Aktiviteeteillä.
Olen yhteydessä ystäviini, jotka ovat seuranneet ja auttaneet minua kehittämään itseäni. Ovat todella apuna, että pääsen pois tästä suomalaisesta suosta, joka vain leviää ja leviää ja lopulta koituu yhteiskunnan turmioksi.
Sivistän itseäni, laajennan tajuntaa opiskelemalla kieltä, lukemalla kirjoja.
Vastapainona pelaan konsolipelejä sillointällöin, saatan katsoa elokuvan tai dokumentin.
Iltapäivisin leikin pikku-veljen kanssa kun hän tulee koulusta, pidän hänelle seuraa.
Iltaisin saatan siirtyä kavereiden seuraan jotka joko tulevat töistä tai koulusta. Jos en niin mitä luultavimmin minut löytää internetistä hakemassa lisätietoa ties minne.
Minusta tuossa on tähän hätään kaikki tarpeellinen, tai ainakin kaikki mitä minulla on annettaa Suomelle.
Olen viimeaikoina löytänyt energian sisältäni ja alkanut pommittamaan firmoja ja työnantajia. Kesäksi on yksi työ ja nyt todennäköisesti parin kuukauden ajaksi osa-aikaistyötä.
Kaikki menee mielestäni niin hyvin kuin voi.
Kesän loppupuolella kun kaikki menee hyvin on kassassa muutama tonni, jolla lähden ulkomaille nauttimaan elämästä ja toteuttamaan suuremman ja paremman elämän alkua, tai jatkaan sitä mikä jäi kesken.
Työkkärissä tätä ei tietenkään ymmärretä. Tärkeämpää olisi olla 40 tuntia viikottain orjana vakiotyössä tai mielummin työharjoittelussa. Orja ei ole hyvä orja jos sillä on omia vahvoja mielipiteitä jotka vielä tulevat hyvin esille. Tämän vuoksi minua on kovasti yritetty tyrkyttää tiesminne kursseille ja nyt on kai luvassa kuntouttava työhönohjaus, mikäli tuo keväinen osa-aikaistyö ei jostain syystä onnistuisi.
Olen oppinut pelaamaan nappulani oikein, niin oikein että pelaan järjestelmää eikä se enää minua.