Olen rokkari, mutta trance kiinnostaa omalla erittäin uniikilla tavallaan.
Olisko laittaa linkkejä sivuille josta sais tietoa tästä ns. rave kulttuurista/musiikista sen syväälisempää sekä musiikin teosta yms? Kiitos.
Onko olemassa jotain järjestäytynyttä organisaatiota joka järjestää raveja? Missä, milloin, kuka, mikä?
Mites nämä lasershowt? Onko ne aina olennainen osa kunnon biletystä?
Mikä on totuus essosta suhteessa tähän kulttuuriin?
Olisko laittaa linkkejä sivuille josta sais tietoa tästä ns. rave kulttuurista/musiikista sen syväälisempää sekä musiikin teosta yms? Kiitos.
Onko olemassa jotain järjestäytynyttä organisaatiota joka järjestää raveja? Missä, milloin, kuka, mikä?
Mites nämä lasershowt? Onko ne aina olennainen osa kunnon biletystä?
Mikä on totuus essosta suhteessa tähän kulttuuriin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://trance.nu/v3/
http://www.di.fm/edmguide/#
http://www.damicon.fi/fri/articles/trance.html
En oo varma onks rave juttuu paljo...
ei sitten ole mikään kovin ehdoton totuus tuo guide vaan yhden henkilön mielipiteet asioista, eikä sisällä edes kaikkea lähellekkään ;)
Kiitos Paljon kaikille!
En tiedä miksi tämä maailma on alkanut kiehtomaan niin paljon.
Olen todella syvään vannoutunut rokkari ja yleensä kuulee haukuttavan ja mollattavan etenkin kone musiikkia. Kuuluin ennen myös noihin mollaajiin. Tiedän aliarvioimisen olevan tietämättömyyttä! Arvostan kaikkea musiikkia kunhan siinä on tarkoitus! En ehkä pidä kaikesta, mutta arvostan.
Nyt haluan sukeltaa tähän kiehtovaan maailmaan tutustumaan vaikka ROCK ei katoa mihinkään. (Oikaisempas sitten mollaajien tietämättömyyden faktoilla!! Ha-haa! : D )
Odotan lisää osoitteita ja infoa.
http://www.klubitus.org/
Tää on varmaan konemusiikinsuomalaisosaston isoin sivusto...mixejä,bileitä..ym,ym..kaikkea mitä konemusiikkiin liittyy
Trance on konemusiikin helpoimpia puolia melodisuutensa puolesta. Monesti alussa innostutaan trancesta mutta kun ikää tulee lisää ja musiikillinen ymmärrys kasvaa rupeavat muutkin tyylit kiinnostamaan.
Essoista sen verran että ne ovat -kuten muutkin päihteet- vaikuttaneet suhteellisen paljon konemusiikin kasvuun. Ekstaasi lisää musiikin nautittavuutta ja tekee tanssimisesta mukavaa eikä viinaa juuri tarvitse juoda.
Tekno on yksi merkittävimmistä - jollei jopa merkittävin - asia, mitä musiikissa on tapahtunut viimeisten viidentoista vuoden aikana. Siitä on tullut maailmanlaajuinen kulttuuri-ilmiö, satojen tuhansien elämäntapa, monille melkein uskonto.
Joka vuosi konemusiikin maailmaan ilmaantuu ainakin puolenkymmentä uutta genreä. Teknokansalla tuntuu riittävän mielikuvitusta rajattomasti eri tyylisuuntien nimeämisessä ja erottelemisessa.
Jotkut puhuvat teknon saaneen alkunsa 1900-luvun alun avantgarde- ja futuristi-kokeilijoista, joiden musiikissa käytettiin mm. teollisuuden ja kaupungin ääniä. Joidenkin mielestä tekno taas syntyi 1960-luvulla, kun rakennettiin ensimmäiset syntetisaattorit.
Teknon kulta-aika alkoi kuitenkin 1980-luvun puolivälissä Chicagossa Warehouse-klubilla ja New Yorkissa Paradise Garagessa, joissa dj:t halusivat luoda jotain täysin uutta tanssimusiikkia tylsäksi käyneen discon tilalle. He kehittivät Roland TB-303-bassosyntetisaattorilla tuotetun, kosketinsoittimilla ja digitaaliteknologialla sävelletyn, tasabiittisen rytmimusiikin. Chicagon tyyli nimettiin pian houseksi ja newyorkilainen garageksi, klubien nimien mukaan. Tärkeimpinä teknon kehittäjinä pidetään Detroitista kotoisin olevia Juan Atkinsia, Derrick Mayta ja Kevin Saundersonia. Nämä kolme nuorta dj:itä kokoontuivat studiolleen päiväkausiksi kuuntelemaan esimerkiksi Kraftwerkiä ja luomaan jotain uutta.
Pian tekno pääsi Eurooppaan, jossa siitä tuli saman tien paljon suositumpaa kuin Amerikassa. Iso-Britanniassa tekno sekoittui mustan musiikin rytmeihin, josta syntyi breakbeat, josta pian kehittyi drum'n'bass. Tästä alkoi teknon suosio Euroopassa.
Junglen ympärille muodostui klubikulttuuri, joka on edelleen tärkeä osa brittiläistä yöelämää. Manner-Euroopassa, lähinnä Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa, kiinnostuttiin pelkistetymmästä teknosta. Siellä keksittiin myös trance: leijuva, hypnoottinen rytmi. Trancesta syntyi hetkessä monia alalajeja, kuten hard trance, progressiivinen ja psykedeelinen trance sekä goa. Saksassa keksittiin samaan aikaan hardcore, josta niin ikään synnytti pian joukon eri alatyylejä, kuten esimerkiksi gabber.
1980-luvun lopulla Englannissa alettiin järjestää tyhjissä varastorakennuksissa laittomia raveja, joissa soitettiin acid housea ja joissa yritettiin luoda uudenlainen yhteisöllisyys ja henkisyys. Tuntikausia kestävällä tanssimisella tavoiteltiin transsitilaa, usein ekstaasin ja LSD:n avulla.
Kesää 1989 alettiin kutsua "Toiseksi rakkauden kesäksi" kun brittinuoret löysivät trance-musiikin oman saaren, Ibizan. Nuoret joka puolelta maailmaa matkustivat sankoin joukoin myös Britanniaan, mutta ravet saivat niin paljon huonoa julkisuutta, että osa raveja järjestävistä organisaatioista, kuten Spiral Tribe, lähtivät suvaitsevaan Hollantiin, ja Englantiin saatettiin voimaan Criminal Justice Bill -laki, joka rajoitti teknoporukoiden kokoontumisoikeutta. Raveksi määriteltiin laissa tapahtuma, jonka musiikkiesityksille ovat ominaisia toistuvat rytmit.
1990-luvulla teknokulttuurista kehittyi dynaaminen liike ja keskeinen osa populaarikulttuuria. Berliinistä tuli Euroopan merkittävimpiä teknokeskuksia. Tresor, Planet ja E-Werk -klubeista sekä Love Paradesta -katufestivaalista tuli aikansa ilmiöitä. Keväällä 1994 Love Paradeen saapui 100 000 ihmistä ja tapahtumaa käsitteleviä reportaaseja julkaistiin lähes kaikissa eurooppalaisissa musiikki- ja aikakauslehdissä.
Suomessa teknomusiikin läpimurto tapahtui vuonna 1992. MTV-tekno alkoi soida lähes kaikkialla, Helsingissä Adlonissa, Hesarilla, Berlin-klubilla, Roomassa, KY-Exitillä, Monetariossa. Vanhalla Ylioppilastalolla alettiin järjestää Pulsea. Taiteiden yönä järjestettiin Rakkauden Paraati Aleksanterinkadulla, jossa oli tuhansia nuoria tanssimassa. Katajanokalla kasinolla vanhassa varastossa järjestettiin ensimmäiset warehouse-bileet Summer ´92. Tämä kaikki on ollut alkua sille, missä nykyään olemme.
viesti kannattaa lukea (en tiedä mistä olit napannut tekstin), mutta tuota infoa kaivataan niille jotka ovat vain urautuneet eivätkä "uskalla" kuunnella ympärilleen. Konemusiikki on ollut tosiaan viehättävin ja merkittävin musiikin laji varmaan kautta aikojen, tai ainakin oman elämäni aikana. Itse harrastelen tuota konemusiikkia erittäin laaja-alaisesti ambient-house-disco-techno-click-minimal... (voi jatkaa listaa vaikka kuinka), etsien jatkuvasti uusia tuulia. Murroskausi on tainnut kuitenkin tapahtua jo jokin aika sitten ja nämä tyylit urautua omille teilleen. Suomessa varsinkin on ihan liian kapea-alaisesti esillä tätä kulttuuria, KAUPALLINEN trance (kaikki trance ei ole sitä) on esillä ja sit muuta ei hirveesti huomioidakaan. Onneks helsingin rose-gardenissa sentään silloin tällöin käy jotain mielenkiintoisia ulkomaan eläviä, suomestakin hyviä muidenkin alalajien edustajia löytyy (Vladislav Delay, JP, Hulkkonen...), mutta ei heidän musiikilleen löydy tarpeeksi ainakaan keikkoja varten kuuntelijoita suomesta:(